Hyvinvointia kansainvälisillä projekteilla

Päivänpolttava puheenaihe Suomessa ja maailmalla on lasten ja nuorten hyvinvointi. Taustalla olevat ilmiöt ovat laajat ja asiaan tarttumiseen tarvitaan kaikkien panosta. eTwinningin vuoden 2024 vuositeema “Wellbeing at school - thriving together” onkin erittäin ajankohtainen. Kansainväliset projektit eivät voi yksistään ratkaista tätä haastetta, mutta laajentamalla oppilaiden maailmankatsomusta ja tarjoamalla turvallisia, kiinnostavia kontakteja sekä harjoittelemalla samalla sosiaalisia taitoja, me voimme tehdä oman osamme. 

Sosiaaliset taidot, avara ja hyväksyvä maailmankatsomus

Kansainväliset projektit tarjoavat oppilaille mahdollisuudet tutustua nuoriin eri maista ja erilaisista taustoista. He voivat havainnoida yhtäläisyyksiä välillään ja huomata, kuinka paljon heillä voi olla yhteistä sellaisten nuorten kanssa, jotka asuvat erilaisessa paikassa, puhuvat eri kieltä ja ehkä myös näyttävät erilaisilta. Parhaimmillaan he voivat luoda ystävyyssuhteita ja jatkaa yhteydenpitoa kouluprojektin ulkopuolella. Kontaktit erilaisiin lapsiin ja nuoriin avartavat mieltä ja auttavat ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta. 

Turvallinen ympäristö

Hyvinvoinnissa tärkeää on turvallinen kouluympäristö ja kannustava ilmapiiri. Kansainväliset projektit tarjoavat mahdollisuuden tehdä kiinnostavia asioita yhdessä toisten nuorten kanssa ja itsenäisesti, mutta opettajan tukemana. Parhaimmillaan jokainen oppilas voi osallistua tekemiseen omana itsenään, omilla vahvuuksillaan. Useimmiten projektit alkavat sillä, että osallistujat esittelevät itsensä toisilleen esimerkiksi yhteisellä Padlet-pohjalla. Jo tässä vaiheessa voi ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset taidot ja antaa oppilaille mahdollisuudet tehdä esittelyn itsestään (ja mahdollisesti myös koulusta/kaupungista/maasta) hänelle parhaiten sopivalla tavalla, oli se sitten teksti ja kuva, piirros, video, tanssi, laulu, sarjakuva, runo tai jokin muu keino ilmaista itseään. Kun myös kumppanimaan oppilaat tekevät esittelyt itsestään, voivat oppilaat nopeasti löytää yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja innostua työskentelemään yhdessä. Esimerkiksi tänä vuonna kuudesluokkalaisten kirjekaveriprojektissa löytyi eräälle oppilaalle kreikkalainen kumppani, jolla oli samanlainen musiikkimaku, vaikka kukaan oman luokan oppilaista ei jakanut tätä mielenkiinnon kohdetta. Tämän yksityiskohdan kautta oli helppo lähteä tutustumaan toiseen.

Hyvinvointiin liittyviä tehtäviä

Hyvinvointiin liittyy monia osa-alueita. Sosiaalisen kanssakäymisen ja hyväksyvän, turvallisen ympäristön lisäksi tärkeitä asioita ovat esimerkiksi riittävä ja terveellinen ravinto, uni, liikunta, rentoutuminen, sopivat arkirutiinit ja omat mielenkiinnon kohteet. Omien alakouluikäisten oppilaideni kanssa keskittyneet hyvinvoinnin käsittelyyn eri näkökulmista ja jakaneet tuotoksia eTwinning-kumppaneidemme kanssa. Yhteisten tuotosten ohessa jokainen oppilas on saanut itselleen henkilökohtaisen kirjeenvaihtokaverin, johon on päässyt tutustumaan paremmin viestien välityksellä. Olemme käsitelleet teemaa “Mikä lisää minun hyvinvointiani?” esimerkiksi kuvaamalla videot omasta päivästä (My day/My favourite day), täydentämällä piirretystä palapeliruudukosta rakentuvan sydämen asioilla, jotka ovat heille tärkeitä (pieces of my heart), kokoamalla runoja aiheesta valmiita sanastopohjia käyttäen ja niistä leikaten ja liimaten (ks. alla oleva linkki Värinauttien sivulle), esittelemällä lempiliikuntaleikkimme kumppanimaalle videon ja ohjeiden muodossa, jakamalla terveellisen välipalan reseptejä ja valmistamalla niitä, pitämällä yksinkertaista päiväkirjaa nukkumisista, syömisestä, liikunnasta ja rentoutumisesta sekä kokoamalla yhdessä 30 kohdan taulun, jossa on jokin hyvän mielen tekeminen kuukauden jokaiselle päivälle. Näiden tehtävien ja jaettujen hyvinvointiin liittyen tuotosten avulla on keskusteltu aiheesta ja pidetty yhteyttä kumppaneihin viestien ja videoiden välityksellä. 

Värinauteilta löytyy kivoja englanninkielisiä pohjia, joita voi hyödyntää esimerkiksi hyvinvointiteemojen käsittelyssä yhdessä ulkomaisten kumppanien kanssa: https://www.varinautit.fi/in-english/

Miten sinä voisit käsitellä hyvinvoinviin liittyviä teemoja eTwinning-projektissa?

Lisätietoja eTwinning-vuositeemasta Opetushallituksen sivuilla sekä European School Education Platformilla.

Lue aiheesta myös Mia Suomisen blogiteksti Miten lisään hyvinvointia koulussa antirasismin kautta?

Miksi mennä merta edemmäs kalaan? - eTwinning-projekti naapurimaan kanssa

 Miten sinä valitset kumppanit eTwinning-projektiin? Kuka ne valitsee ja millä perusteella? Pohdimme joka vuosi millaisia projekteja teemme eTwinningissä ja ketkä olisivat hyviä kumppaneita. Usein teemme yhteistyötä samojen koulujen kanssa, mutta välillä on mukava tutustua uusiin kumppaneihin ja heidän kotimaahansa.

Meillä on tapana jokaisen projektin lopuksi kysyä palautetta opiskelijoiltamme. Kyselyssä kysymme, miten projekti sujui opiskelijanäkökulmasta, mitä he oppivat projektin aikana sekä toiveita tuleviin projekteihin ja projektipartnereista. Viime syksynä tutustuin virolaiseen opettajaan Helsingissä järjestetyssä seminaarissa ja kysyin heidän koulun kiinnostusta yhteiseen projektiin. Olen jo vuosia etsinyt Virosta sopivaa projektikumppania ja päätimme toteuttaa yhdessä muutaman muun kumppanin kanssa asiakaspalveluun liittyvän projektin.

Esimerkki projektista "Welcome to our town!": Projektimme jaettiin neljään osaan. Aluksi opiskelijat esittelivät itsensä Vocaroossa tavaamalla oman nimensä. Tämän lisäksi he saivat kertoa itsestään haluamiaan asioita, kuten iän, kotipaikan, mitä opiskelee ja millaisia harrastuksia on. Tämän jälkeen opiskelijat tekivät yhdessä esittelyn omasta kaupungista ja sen nähtävyyksistä ja erilaisista majoitusmuodoista. Kolmas tehtävä oli online-tapaaminen, jossa esiteltiin edellisen tehtävän aikaansaannos. Vuorovaikutteisuutta lisättiin Q&A-osiolla, jolloin kumppanit kyselivät lisätietoa ja tarkennuksia toisten esityksistä. Viimeisenä, vapaaehtoisena tehtävänä oli sarjakuva jostain hotellin vastaanoton asiakaspalvelutilanteesta. Tarkoituksena oli, että jatkosarjakuvan eri osat on eri maalaisten opiskelijoiden tekemiä, jolloin sarjakuvassa yhdistyi yhteistoiminnallisuus.

Monioppiaineisuus ja eri opintojen yhdistäminen: Tässä projektissa yhdistyi sekä englannin kieli, tietotekniikan erilaiset sovellukset, kotikaupungin matkailun vetovoimatekijät että erilaisten majoitusmuotojen esittely. Olemme tehneet vastaavanlaisen projektin jo useana vuonna ja se on ollut sekä opiskelijoiden että opettajien suosiossa. Tähän uusimpaan projektiin saimme mukaan myös uusia kouluja ja olemme jo sopineet, että jatkamme samalla projektilla uusien opiskelijoiden kanssa tänä keväänä ja vastaavalla projektilla myös ensi vuonna.

Opintojen hyödyntäminen monipuolisesti: Sekä suomalaiset että virolaiset olivat todella kiinnostuneita tutustumaan naapurimaan matkailuun erityisesti, koska usein matkalle lähdetään myös lähialueelle. Opittuja tietoja naapurimaan matkailusta voidaan hyödyntää koulun ohella myös jokapäiväisessä elämässä. Tästä opimme, että aina ei tarvitse lähteä merta edemmän kalaan.

Millainen voisi olla sinun seuraava eTwinning-projektisi, jonka tekisit naapurin kanssa? Tutustu esim. tuleviin koulutuksiin, joista voit löytää itsellesi uusia projektikumppaneita kuten minulle kävi syksyn eTwinning-seminaarissa.

Projektisuunnitelma

Voiko kansainvälisyyttä oppia kotona?

 

Opiskelijat kysyvät usein, koska me lähdetään ulkomaille reissuun. Miten sinun koulussasi opetetaan kansainvälisyyttä? I@H - kotikansainvälisyys on sekä kestävän toimintatavan mukaista että mahdollisuus tuoda kansainvälisyys jokapäiväiseen elämäämme ja kaikkien saataville. Meidän koulussa toteutamme vuosittain erilaista kotikansainvälisyyttä, joka voidaan jakaa neljään osaan.

Erasmus+ hostaus marraskuussa 2023

Hostaus

eTwinning ja Erasmus+ -kumppanimme Saksan Flensburgista saapui vieraaksemme marraskuussa 2023. Opiskelijat tulivat Leville kahdeksi viikoksi, joista ensimmäisellä viikolla opiskelijamme tutustuttivat vieraamme jokapäiväiseen elämäämme ja kouluumme. Ensimmäisen viikon aikana valmistauduimme tulevaan kansainväliseen tapahtumaan - Alppihiihdon maailman cupiin, johon opiskelijat suunnittelivat toimintapaikan pääkohderyhmänä lapset ja nuoret. Tarkoituksena oli myös markkinoida matkailukoulutusta koulussamme kansainvälisessä toimintaympäristössä. Toisella viikolla teemana oli Lappi matkakohteena ja suomalainen kulttuuri. Vietimme sekä joulua että laskiaista samalla viikolla. Lopputulos saksalaisryhmän hostauksesta oli vuorovaikutuksen ja kielitaidon kehittyminen.

Monikulttuurinen toimintaympäristö

Meidän koulu sijaitsee pienellä paikkakunnalla. Matkailu on toinen merkittävistä elinkeinoista kaivostoiminnan lisäksi. Molemmat toimialat ovat kansainvälisiä niin työntekijöiden kuin asiakaskunnan osalta. Minun opiskelijat opiskelevat matkailua ja viimeisten vuosien aikana monikulttuurinen työympäristö on lisääntynyt ja nykyään on yleistä, että työkieli on englanti. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös meidän opiskelijat opiskelevat englanniksi mm. eTwinning-projekteissa, joissa opiskelijoiden pienryhmät ovat kansainvälisiä. Esittelemällä omaa paikkakuntaa eTwinning-kumppaneille valmistaa opiskelijoita työelämään, joissa asiakaskunta on kotimaisten matkailijoiden lisäksi usein kansainvälisiä. Vuosittain alueellemme matkustaa matkailijoita läheltä ja kaukaa vähintään 50 eri maasta.

eTwinning-projektit

eTwinning-projektien yhtenä tarkoituksena on antaa opiskelijoille mahdollisuus tutustua opiskelijoihin eri maista. Projektissa opiskellaan projektin teeman lisäksi nimenomaan toimimista monikansallisissa ryhmissä vieraalla kielellä. Tänä lukuvuonna olemme opiskelleet työelämän taitoja, työnhakua ja asiakaspalvelua englanniksi. Työelämätaitojen projektissa opittiin tunnistamaan tärkeitä taitoja, joita työnantajat arvostavat. Opiskelijat tekivät lyhyitä videoita, kun he haastattelivat paikallisia yrityksiä.

 

Joulumatkailu

Kooste jouluprojektin tuotoksista

Joulumatkailu on vuosittainen teema matkailualan ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Se muodostuu kahdesta osasta. Ensin opiskelemme, mitä joulukulttuuri on Suomessa ja usein tämä toteutetaan kansainvälisenä eTwinning-jouluprojektina. Viime marras-joulukuussa projektiin osallistui aktiivisesti seitsemän koulua seitsemästä eri maasta. Oman joulukulttuuriesittelyn vastapainona opimme kumppankoulujemme maan joulukulttuurista - samankaltaisuuksista ja erilaisuuksista. Tämän jälkeen opiskelijat lähtevät työelämäjaksolle alueen matkailuyrityksiin, joissa he saavat käytännönkokemusta joulumatkailusta ja -matkailijoista ympäri maailmaa. Yli 95 % matkailijoista tulee ulkomailta, ja suurin ryhmä on Brittein saarilta.

Toivon, että löysit näistä neljästä vaihtoehdosta iseoita oman kotikansainvälisyyden toteuttamiseen. eTwinning-lähettilään ja kansallinen tukipalvelu järjestää kevään aikana useita lähi- ja etäkoulutuksia, joissa kerrotaan ideoita ja esimerkkejä, millaista kotikansainvälisyyttä toteutamme omissa kouluissamme.

Lisätietoa tulevista koulutuksista OPH:n sivuilta. Kannattaa lukea myös tämän blogin muita juttuja, joissa on ollut paljon erilaisia ideoita kotikansainvälisyyteen.

Laatua ja vaikuttavuutta kansainväliseen yhteistyöhön

Vuoden alku on kouluissa aika, jolloin pohditaan kehittämistavoitteita ja laaditaan kuumeisesti hankesuunnitelmia ja -hakemuksia. Kansainvälinen yhteistyö laajentaa näkökulmia arkipäivän työhön ja antaa uusia ideoita kehittämiseen.

Hankkeissa ja hakemuksissa ongelma on usein se, että suunnitelmat linkittyvät vain ohuesti opetuksen tai koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Erasmus-liikkuvuuksien vaikuttavuus jää melko vähäiseksi, jos kokemukset kirjataan raportteihin ja tallennetaan kansioihin ”kaikkien luettaviksi”.

Erasmus+ ohjelman neljä laatukriteeriä ja samalla ohjelman painopistealuetta ovat osallisuus ja moninaisuus, kestävyys, digitaalisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Ne edellyttävät, että hankesuunnitelmassa ei pelkästään juhlavasti sitouduta näiden painopistealueiden edistämiseen, vaan selkeästi kirjataan auki, miten niitä sovelletaan kansainväliseen toimintaan hankkeen eri vaiheissa. 

Osallisuus ja moninaisuus

Oppilaiden osallisuutta kansainvälisessä toiminnassa voi arvioida muutamalla kriittisellä kysymyksellä: 

• Onko kaikilla oppilailla yhtäläinen mahdollisuus osallistua perheen varallisuudesta, etnisestä tausta ja erityisen tuen tarpeesta riippumatta? 
• Tuetaanko heikompi osaisia ja niitä, joilla ei muuten ole ollut mahdollisuutta kansainvälisiin kohtaamisiin? 
• Onko kansainvälinen yhteistyö integroitu osaksi normaalia opetusta, jolloin se tavoittaisi kaikki oppilaat? Kansainvälisen toiminnan keskittäminen valinnaiskursseille tai kerhotoimintaan on omiaan karsimaan pois ne, joiden voimavarat vain juuri ja juuri riittävät perusopetuksesta suoriutumiseen.

eTwinning osana kansainvälistä yhteistyötä kumppaniluokkien tai opetusryhmien välillä osallistaa kaikki oppilaat ja opiskelijat yhteistyöhön. eTwinning myös eriyttää luontevasti, kun oppilaat voivat viestitellä ja keskustella omalla tasollaan ja omaa osaamistaan hyödyntäen. Se myös motivoi kehittämään viestintätaitoja. Autenttiset kohtaamiset innostavat usein juuri niitä, joiden taidot tai osaaminen eivät nouse esille perinteisessä luokkatyöskentelyssä.

Kestävyys ja vastuullisuus

Usein Erasmus+-hankkeen vihreyttä kuvataan pyrkimyksellä käyttää julkisia kulkuvälineitä ja liikkua niin, että osallistujien hiilijalanjälki olisi mahdollisimman. Tämä on luonnollisesti ensimmäinen steppi, kun puhutaan matkustamisesta. Mutta on muitakin. Kannattaa esimerkiksi miettiä, voisiko kumppanikoulu löytyä jostain läheltä, esimerkiksi Baltian tai Skandinavian maista.

eTwinningin avulla voidaan osallistaa paljon oppilaita yhteistyöhön ilman, että matkustetaan minnekään. Ylipäätään voisi ajatella, että mitä useampi osallistuu yhteistyöhön matkustamatta lainkaan, sitä pienemmäksi hiilijalanjälki osallistujaa kohden muodostuu. 

Kun joka tapauksessa muutama opettaja ja oppilas Erasmus+-hankkeissa myös matkustaa, kannattaa kaikkien, myös siis opettajien ja henkilökunnan, allekirjoittaa vastuullisuuslupaus. Tämä ja muitakin hyviä ajatuksia pohdittavaksi löytyy Oulusta maailmalle sivustolta kohdasta vastuullinen kansainvälisyys ja liikkuvuus. 

Digitaalisuus

eTwinning tarjoaa turvallisen ja toimivan alustan oppilaiden yhteistyölle. Siellä on perustyökalut hankkeen ohjaamiseen ja vuorovaikutukseen. Lisäksi kannattaa yhdessä sopia kumppaniopettajien kanssa muistakin verkkotyökaluista. Usein käytössä ovat Teams tai Zoom, Google Drive ja Googlen työkalut, Padletin eri alustat, Kahoot!, Canva jne. 

Covid opetti meille, että virtuaalinen liikkuvuus on mahdollista. Nyt ei Covid enää rajoita matkustelua, mutta jos vain muutama oppilas liikkuu, kannattaa yhdistää liikkuvuusjaksoihin virtuaalista yhteistyötä. Tämä toimii erityisen hyvin,  jos oppilaat ovat jo tutustuneet toisiinsa ja tehneet yhteistyötä eTwinningissä. Esimerkiksi päivittäiset verkkotapaamiset Teamsissä ja striimaus eri vierailukohteista, luokista ja kouluntiloista, mahdollistavat mainion autenttisen virtuaalivierailun.

Erasmus+ ohjelmassa vahvasti kannustetaan yhteistyön monimuotoisuuteen eli yhdistetään verkossa tapahtuva yhteistyö ja oppiminen kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin. Kun jokainen kumppanimaa on vuorollaan vierailukohteena, osuu näitä f2f kohtaamisiakin ihan kaikille.

Aktiivinen kansalaisuus, verkostoituminen ja vaikuttavuus

Minun mielessäni, tämä laatukriteeri liittyy vahvasti myös kansainvälisen yhteistyön tai hankkeen vaikuttavuuteen. 

Vaikuttavuutta vahvistaa oman oppilaitoksen sisällä se, että mahdollisimman moni on mukana toiminnassa ja kv-yhteistyö tulee osaksi opetussuunnitelman mukaista koulutyötä. Siten se (ehkä) jää elämään myös hankkeen loputtua. Digitaalisuutta hyödyntämällä tällainen yhteistyö on laajasti mahdollista. Pahinta olisi ns. pienen piirin puuhastelu, joka tuskin lainkaan näkyy koulun toiminnassa ja opetuksessa.

Vaikuttavuutta vahvistaa myös selkeät tavoitteet, joita kansainvälisen yhteistyön avulla edistetään. Tartutaan oikeisiin ongelmiin ja haasteisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden kunnioittaminen ja segregaation vähentäminen, yhdenvertaisuuden edistäminen, vastuullisten käytäntöjen ja kestävän toimintakulttuurin edistäminen jne. 

Verkostoituminen ja aktiivinen yhteistyö lähialueen, seudun tai saman mielisten koulujen, opettajien ja oppilaiden kanssa lisäävät hankkeen vaikuttavuutta. 

Vaikuttavuus on aina sitä laajempaa, mitä kiinteämmin yhteistyö liittyy aktiiviseen toimintaan ja oppimiseen, yhdessä tekemiseen ja aitoihin kohtaamisiin.