Kahden aallon harjalla – eTwinning 20 v. tiennäyttäjänä

Kun tällainen juhlavuosi saavutetaan, on luvallista ja ehkä hyväkin katsella taaksepäin ja miettiä mitä kaikkea on tapahtunut.

20 vuotta sitten koulut ottivat ensiaskeleitaan tietotekniikan opetuskäytössä. Itse toimin vuosina 2002-2005 opettajien opefi-kouluttajana. Ensimmäisinä vuosina ohjasin opettajia sähköpostin ja internetin käyttöön. 240 oppilaan koulussamme oli muutama tietokone opettajien käyttöön ja yksi tietokoneluokka. Luokan sai varata opehuoneen seinällä olevasta varauskalenterista. Siinä oli aina runsaasti tyhjää tilaa. Pääasiallisesti tietokoneluokkaa käytettiin tekstinkäsittelyn harjoitteluun. Opettajia oli vaikea motivoida tietotekniikan opetuskäyttöön, koska puuttui pedagogisesti mielekkäitä toimintamalleja. 

Opettajien ideoima, opetuskäyttöön tarkoitettu verkko-oppimisympäristö 

eTwinning tuli aallon harjalla, kun suuri osa Eurooppaa taisteli vielä pätkivien tai olemattomien nettiyhteyksien ja toimimattomien laitteiden kanssa. Uskallettiin nähdä pidemmälle tulevaisuuteen ja uskottiin yhteiseen Eurooppaan, jonka vahvistamiseksi tarvittiin laajamittaista oppilaiden verkkoyhteistyötä yli maiden rajojen. eTwinning mahdollisti kansainvälisen yhteistyön volyymin moninkertaistamisen.

eTwinning vastasi moniin 2000-luvun alun haasteisiin. Se oli ja on maksuton oppimisympäristö, jossa tietotekniikan käyttö palvelee monia pedagogisia tavoitteita. Kun yhteistyötä tehdään yli rajojen, verkon ja tietotekniikan käyttö on yhtä aikaa välttämätöntä ja merkityksellistä. Englannin opettajana oli valtavan hienoa nähdä, kuinka omat oppilaat innostuivat vuorovaikutuksesta ja viestinnästä vieraalla kielellä. Vuonna 2006 kuvasin projektia näin:

”(eTwinning) oppimisympäristöstä on muodostunut eräänlainen virtuaalinen kadunkulma, jossa hengaillaan, kun ei ole muuta tekemistä. Se on turvallinen paikka, jossa voi tavata kavereita ja, mikä parasta, oppia samalla. Viiden kuukauden aikana oppilaat ovat kirjoittaneet 527 kirjettä, lähettäneet 1417 viestiä ja kirjoittaneet chatissa 3237 repliikkiä.”

Lisäksi vastattiin kyselyihin, tehtiin oppimistehtäviä ja tutustuttiin kumppanimaan kieleen ja kulttuuriin esimerkiksi laatimalla esityksiä. Voi vain kuvitella, miten paljon oppilaiden viestintä- ja digitaidot kehittyivät. 

Opettajalle motivaattorina toimi halu yhdistää ystävyysluokkatoiminta, kansainvälisyyskasvatus ja tieto- ja viestintätekniikan käyttö englannin opetukseen pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Tavoitteena oli myös irrottautua englannin oppikirjojen paperinmakuisista harjoituksista, avata ovi Eurooppaan ja päästä samalla käyttämään englantia aidoissa viestintätilanteissa oikeiden ihmisten kanssa.

Laaja-alaiset taidot ja globaalikansalaisuus

2010-luku toi mukanaan uusia haasteita ja kasvavan huolen maapallostamme. Suomessa käynnistyi ennennäkemättömän laaja opetussuunnitelmien uudistusprosessi. Keskusteluun ja ideointiin osallistuivat opettajien ja oppilaiden lisäksi järjestöt ja yliopistot kaikkialta Suomesta. Työ tehtiin pieteetillä eri tahoja kuunnellen. 

Keskeinen uudistus oli vahva orientaatio laaja-alaisten taitojen opetukseen. Nopeasti muuttuvan tiedon sijasta tarvittiin osaamista ja taitoja. Tämä edellytti oppilaskeskeisiä, oppilaiden aktiivisuuteen perustuvia opetusmenetelmiä, jotka tutkivat luovaa ajattelua, sekä ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoja. 

Perusopetuksen OPS:n perusteissa L5:n kuvauksessa sanotaan: ”Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.” Hienoa, ajattelin tuolloin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ”oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia eTwinningistä”. 

Enää ei siis voinut sanoa, että eTwinning sopisi paremmin kv-kerhon toimintaan. Ei suinkaan, eTwinning oli ja on erinomainen tapa integroida laaja-alaisen osaamisen taitojen harjoittelua minkä tahansa oppiaineen opiskeluun. 

Oheisessa kaaviossa näkyy, mitkä taidot eTwinningissä erityisesti kehittyvät. L2 ja L5 lienevät itsestään selviä. L7 eli osallistuminen ja vaikuttaminen ovat oppilaskeskeisen lähestymistavan kannalta välttämättömiä avaintaitoja. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen taasen liittyy siihen, että eTwinningissä yksi tavoite on vastuullinen maailmankansalaisuus. Siinä ei matkailla ja siten sen aiheuttama hiilijalanjälki on hyvin kohtuullinen.

Toinen (silloin) uuden opetussuunnitelman lanseeraama lähestymistapa oppimiseen oli monialaisuus. Se suitsittiin melko pian 1-2 kertaa lukuvuodessa toteutettaviin mok-jaksoihin. Monialainen oppiminen on kuitenkin paljon enemmän kuin vähäisellä kunniahimolla toteutetut mokit. Monialaisuus on erittäin tehokas oppimismenetelmä, jossa opetellaan useita eri taitoja ja oppimissisältöjä samanaikaisesti ja lähestytään ongelmia eri näkökulmista. eTwinningissä on aina mukana tvt-taidot ja vieraan kielen vuorovaikutus- ja viestintätaidot, lisäksi sisältö voidaan rakennella esimerkiksi ympäristötiedon, terveystiedon ja/tai kuvataiteen sisällöistä ja tavoitteista. 

Ystävyys, yhteisöllisyys ja aito vuorovaikutus

Olen koordinoinut useita eri eTwinning projekteja 10-15-vuotiaille. Yhteistyökumppaneita minulla on ollut melkein kaikista Euroopan maista. Olemme yhdessä oppineet toinen toisiltamme. Me kasvatamme ensimmäistä sukupolvea, joka käy koulua ja tekee työtä yhdistyneessä Euroopassa ja aidosti globalisoituneessa maailmassa. Se on valtava haaste. Ystävyys, yhteisöllisyys ja aito vuorovaikutus muodostavat sen kivijalan, jolle toivoisin tulevaisuuden maailman rakentuvan. Sitä on myös eTwinning parhaimmillaan.

Aktiivista kansalaisuutta etsimässä Wienissä

European political education in school - seminaari opettajille pidettiin marraskuussa Wienissä, Itävallassa. ETwinning tarjoaa joka mahdollisuuden tutustua tietyn aihealueen tematiikkaan eli vuositeemaan, ja tämän vuoden aihealua, Citizenship eli Aktiivinen kansalaisuus, on ehkä siitä vaikeimmasta päästä. Monikulttuurisen koulun opettajana olen kuitenkin huomannut miten tämä kiinnostaa monia maahanmuuttajataustaisia nuoria. Joillekin heistä demokraattisessa valtiossa asuminen ei ole itsestäänselvyys, ja heidän oikeutensa ovat heille epäselvät.

Itävallassa jopa parlamentti ja kansanedustajat ovat koulujen opetuksessa mukana, sillä Demokratie Werkstatt on tarjonnut vuodesta 2007 lähtien jopa 150000 itävaltalaiselle nuorelle mahdollisuuden tutustua demokratian toimintaperiaatteisiin. V. 2007 aloitettu parlamentin ohjelma juontaa juurensa silloisesta päätöksestä pudottaa äänestysikä 16 vuoteen. Tätä ohjelmaa jopa tuetaan opetusministeriön taholta siten, että kouluilla on mahdollisuus hakea rahallista tukea vierailuunsa, jonka aikana Demokratie Werkstatt järjestetään. Politiikka on myös oppiaine koulussa.

Verkostoitumisen lisäksi ohjelma tarjosi katsauksen jo toteutettuihin projekteihin aktiivisen kansalaisuuden saralla, sekä kouluvierailun paikallisessa koulussa. Opettajia kiinnostavat aina esimerkit, joten oli mukava todeta, että tämä seminaari tarjosi mahdollisuuden saada sekä käytännön projektityökaluja, projekti-ideoita ja jopa mahdollisuuden vierailla koulussa, joka oli tällaisia projekteja jo toteuttanut.

Itse koin tämän seminaarin todella upeaksi paketiksi esimerkkejä ja työkaluja demokratiakasvatukseen yläkoulussa; suosittelen että kaikki opettajat pitäisivät silmässä Opetushallituksen sivustoa, jolla kerrotaan tällaisista mahdollisuuksista, sillä näitä ei joka päivä tule vastaan. Opetushallitus myös rahoittaa nämä matkat valituille osallistujille, tosin sijaiskuluja ei Opetushallitus tietenkään korvaa.

Linkki sivulle : OPH seminaarit

Linkki: Digital Citizenship Handbook

Kuva: Digital Citizenship Handbook

Laatua ja hyviä käytänteitä eTwinning-projekteissa

 Keskiviikkona 13.11. järjestettiin Helsingissä Tulevaisuuden osallistuvaa Eurooppaa rakentamassa -tapahtuma, jossa oli mielenkiintoinen ohjelma. Seminaarin pääpuhujana oli akatemiatutkija Timo Miettisen pohdintaa aiheesta "Mitä historia opettaa meille Euroopasta? Ajatuksia herättävän puheen ja lounaan jälkeen oli vuorossa meidän eTwinnareiden tähtihetki, jolloin järjestettiin EITA- ja eTwinning-palkintojen jakotilaisuus. Tällä kertaa palkittiin kolmen eri asteen projektit, joissa jokaisessa nousi esiin oppijoiden osallistaminen projektiin ja tälle kertaa ne olivat kaikki myös osa Erasmus+ -hankkeita.

EITA ja eTwinning -palkintojenjakotilaisuus Helsingissä

Miten projektia laatua mitataan?

eTwinning-projekti, joka on toteutettu laadukkaasti, täyttää seuraavat laatukriteerit:

1. Kumppanikoulujen oppijoiden välinen yhteistyö
2. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö
3. Pedagoginen innovaatio
4. Yhdistäminen opetussuunnitelmaan
5. Tulokset

Eli toiminnan pitää olla aitoa yhteistyötä, jossa hyödynnetään erilaisia tietotekniikan työkaluja. Projektiin on hyvä kehittää jokin pedagoginen innovaatio, jossa yhdistetään aidosti eri oppiaineita. Lopussa mietitään, onko projektissa saavutettu projektille määritellyt tavoitteet.

Minulle henkilökohtaisesti on tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa huomioimme projektin laatuportaat. Usein projektia suunnitellaan yhdessä toisen kokeneen eTwinnaajan tai eTwinninglähettilään kanssa. Mukaan otamme usein mukaan myös vasta-alkajia ja tavoitteena on antaa heille helppo lähestyminen eTwinningiin.

Tänä vuonna palkitussa projektissa "From snow dunes to sand dunes" meitä oli mukana kaksi koulua ja toteutimme sen pandemian aikana haastavissa olosuhteissa. Projektin teemana oli kulttuuriperintö ja työelämän pehmeät taidot. Opiskelijamme olivat aktiivisesti mukana erilaisten aktiviteettien suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelijat suorittivat ammatillisia näyttöjä projektin liikkuvuusjaksoilla niin kotimaassa kuin ulkomailla ja opiskelijoiksi valittiin REDUn Kittilän ja Sodankylän opiskelijoita eri aloilta aina kaivos- ja sähköalalta lähihoitajiin ja matkailualalle. Kaikille yhteinen tutkinnon osa oli ammatillisissa perustutkinnoissa poikkileikkaava tutkinnon osa "Kansainvälisessä työympäristössä toimiminen".

Miten laatumerkkiä voi hakea?

eTwinning-laatumerkkiä (NQL eli kansallinen laatumerkki) voi hakea Suomessa kolme kertaa vuodessa. Seuraavan kerran hakuaika on 29.1.2025. Mikäli koet, että teidän projekti on ollut hyvä ja laadukas, voit hakea laatumerkkiä projektin loppuvaiheessa tai kun se on jo loppunut. Laatukriteerit on kaikissa eTwinning-maissa samat. Laatumerkin tavoitteena on antaa tunnustusta eTwinning-projekteille ja tarjota ohjausta opettajille, miten voisi kehittää projekteja vielä paremmiksi. 

Jos vähintään kaksi partneria saa kansallisen laatumerkin, on mahdollista saada projektille eurooppalainen laatumerkki (EQL). Tämän vuoden eurooppalaiset laatumerkit julkaisiin 13.11. Suomesta tämän sai kahdeksan eri projektia ja projekteja oli ympäri Suomea aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Miksi laadukas projekti?

Mika Saarinen ja vuoden palkintojensaajat

Laatumerkkien lisäksi kansalliset toimistot valitsevat vuoden parhaat projektit. Suomessa valittiin tänä vuonna kolme projektia eri asteilta. Palkittuja kouluja olivat Kultavuoren koulun "Erasmus+ Take Care! Sustainable children - sustainable Earth", Seinäjoen lyseon "Our dream School ja Lapin koulutuskeskus REDUn "From snow dunes to sand dunes - cultural diversity across Europe from NE to SW". Lue Opetushallituksen uutinen, jos haluat tutustua lisää palkittuihin projekteihin. Itse haluan suunnitella ja toteuttaa laadukkaita eTwinning-projekteja, koska silloin tiedän, että projektin rakenne on hyvä ja kaikki osapuolet ja kriteerit tulee huomioitua jo suunnitteluvaiheessa.

Jos laatumerkkien lisäksi vielä kiinnostaa eTwinning-projektisi huomiointi, voi sille hakea eurooppalaista palkintoa. Sitä voi hakea projektiin, joka on saanut eurooppalaisen laatumerkin. Haku aukeaa pian ja löydät siihen lisätietoa European School Education Platformilta.

Toiminnan jatkuvuus

Kalastusta Mira-joella

Luonnon monimuotoisuuden
tarkkailua

Meidän palkittu projekti on osoittanut kestävyyttä mm. sillä, että olemme jatkaneet samalla projektiryhmällä uutta projektia uusilla opiskelijoilla ja teemalla. Tämän kertaisena teemana on hyvinvointi, ulkona oppiminen ja matkailun tärkeys meidän alueille. Kun edellinen projekti toteutettiin Erasmus+ KA2-hankkeen rahoituksella eri alojen opiskelijoille, on uudessa projektissa käytössä Erasmus+ ryhmäliikkuvuus ja se on kohdennettu matkailualan opiskelijoihin. Seuraava tavoite eTwinningissä on eTwinning koulu -tunnustuksen uusiminen, joka on myös osa eTwinningin laatujärjestelmää.

Mikäli olet kiinnostunut laadukkaista projekteista, niiden vaatimuksista, käy tutustumassa niihin alustalla.

Mikäli kaipaat preppausta laadukkaaseen eTwinning toimintaa, varaa koulutus aiheesta meiltä eTwinning-lähettiläiltä. 

Tekoälyn hyödyntäminen lyhyiden kielien eTwinning-projektin tukena

Moni lyhyen B2-kielen (ranska, saksa, espanja) opettaja on ilmaissut kiinnostuksensa eTwinning-projektin aloittamiseen, mutta sama kysymys nousee aina esiin. Miten saada B2-kielen yläkouluikäiset oppilaat uskomaan omaan kielitaitoon, erityisesti lyhyen ja vastikään aloitetun kielen suhteen? Opetussuunnitelmassa on paljon sisältöjä ja tavoitteita tuntimäärään nähden, ja samaan aikaan viestinnällisen kompetenssin luominen vaatii aikaa ja toistoa samojen asioiden äärellä.

Moni kaupunki on ostanut käyttöönsä Google Apps for Education - sisällön, mikä onkin käytännöllinen paketti opettajalle. Osa kaupungeista on toivottavasti myös huomannut, että Microsoft Copilot - tekoäly on hyödynnettävissä oleva työkalu (joskin maksullinen). Esittelen tässä kirjoituksessa muutamia tapoja, miten Copilotia voi hyödyntää lyhyiden kielen harjoittamisessa, ja oppilaan viestinnällisen kompetenssin tukemisessa. On hyvä huomata, että Copilotin maksullinen ominaisuus tarkoittaa sitä, että opettajan ollessa kirjautuneena siihen työtunnuksillaan, Copilot ei hyödynnä promptin, eli kehotteen, sisältöä tekoälyn kehittämisessä, mikä on suositeltava ominaisuus.

Copilotia, tai mitä tahansa tekoälyä, esim. ilmaista ChatGPT:tä käytettäessä, on hyvä huomata, että tekoälyä ohjataan prompteilla. Promptin täsmällisyys lisää tekoälyn kykyä luoda tehtäviä, joita haluat saada. Nykyinen tekoäly osaa “lukea” jopa kuvia ja pdf-tiedostoja, joten tätäkin ominaisuutta voi opetella hyödyntämään, jolloin promptia ei tarvitse edes kirjoittaa kokonaan.

Kertaustunnille voi esimerkiksi luoda seuraavalla kehotteella kertaustehtäviä:

“Luo kielioppi - ja käännöstehtäviä ranskan kielestä aloittelijalle. Erityisesti oppilaalle joka haluaa lisäkertausta. Käytä verbejä être, aller, avoir, prendre, voir, faire, vouloir, aimer, habiter. Käytä J’aime 1 - kirjan sanastoa. Vantaan opetussuunnitelma. B2 - ranska.”

Tekoälyn luotua harjoituksen, voit vielä lisäkehotteilla muokata sitä, tai kopioida sen vasemmasta alalaidasta.

Lisäksi voit esimerkiksi pyytää tekoälyä luomaan viestintätehtävän samoilla kriteereillä.

Jos haluat valmistella oppilaita online-tapaamiseen, käy sekin Copilotin avulla:

- Oppilaat voivat kysyä AI:lta kysymyksiä vaikkapa kieliopista, ja tekoäly selittää

- Oppilaat voivat käydä keskustelun vaikkapa ranskaksi tekoälyn kanssa tutusta aiheesta (josta on kenties tarkoitus myöhemmin keskustella miitissä). Tekoälyn voi ohjeistaa esim. vastaamaan kuuluisan kirjailijan tyylillä, tai puhekielisesti. Tekoälyn voi myös ohjeistaa korjaamaan oppilaiden ranskankielisiä prompteja ja antamaan palautetta heidän virheistään.

Kirjoitustehtävässä tekoälyn voi ohjeistaa vaikkapa seuraavalla promptilla:

“Korjaa seuraava kirjoitus. Anna palautetta jokaisesta kielioppivirheestä ja kirjoitusvirheestä alleviivaamalla ne. Huomaa että tekstin on kirjoittanut suomenkielinen, ei-natiivi ranskan kielen opiskelija 9. luokalla.”

Huomaa, että ylemmässä kuvaesimerkissä on asioita (inversiokysymys), joita en luokassa käytettävään harjoitukseen jättäisi. Copilot ei siis automaattisesti saa aivan kaikkea oikein.

Courage, tekoälyn käyttö on hauskaa!