16.2.2024

Laatua ja vaikuttavuutta kansainväliseen yhteistyöhön


Vuoden alku on kouluissa aika, jolloin pohditaan kehittämistavoitteita ja laaditaan kuumeisesti hankesuunnitelmia ja -hakemuksia. Kansainvälinen yhteistyö laajentaa näkökulmia arkipäivän työhön ja antaa uusia ideoita kehittämiseen.

Hankkeissa ja hakemuksissa ongelma on usein se, että suunnitelmat linkittyvät vain ohuesti opetuksen tai koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Erasmus-liikkuvuuksien vaikuttavuus jää melko vähäiseksi, jos kokemukset kirjataan raportteihin ja tallennetaan kansioihin ”kaikkien luettaviksi”.

Erasmus+ ohjelman neljä laatukriteeriä ja samalla ohjelman painopistealuetta ovat osallisuus ja moninaisuus, kestävyys, digitaalisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Ne edellyttävät, että hankesuunnitelmassa ei pelkästään juhlavasti sitouduta näiden painopistealueiden edistämiseen, vaan selkeästi kirjataan auki, miten niitä sovelletaan kansainväliseen toimintaan hankkeen eri vaiheissa. 


Osallisuus ja moninaisuus

Oppilaiden osallisuutta kansainvälisessä toiminnassa voi arvioida muutamalla kriittisellä kysymyksellä: 

  • Onko kaikilla oppilailla yhtäläinen mahdollisuus osallistua perheen varallisuudesta, etnisestä tausta ja erityisen tuen tarpeesta riippumatta? 
  • Tuetaanko heikompi osaisia ja niitä, joilla ei muuten ole ollut mahdollisuutta kansainvälisiin kohtaamisiin? 
  • Onko kansainvälinen yhteistyö integroitu osaksi normaalia opetusta, jolloin se tavoittaisi kaikki oppilaat? Kansainvälisen toiminnan keskittäminen valinnaiskursseille tai kerhotoimintaan on omiaan karsimaan pois ne, joiden voimavarat vain juuri ja juuri riittävät perusopetuksesta suoriutumiseen.

eTwinning osana kansainvälistä yhteistyötä kumppaniluokkien tai opetusryhmien välillä osallistaa kaikki oppilaat ja opiskelijat yhteistyöhön. eTwinning myös eriyttää luontevasti, kun oppilaat voivat viestitellä ja keskustella omalla tasollaan ja omaa osaamistaan hyödyntäen. Se myös motivoi kehittämään viestintätaitoja. Autenttiset kohtaamiset innostavat usein juuri niitä, joiden taidot tai osaaminen eivät nouse esille perinteisessä luokkatyöskentelyssä.


Kestävyys ja vastuullisuus

Usein Erasmus+-hankkeen vihreyttä kuvataan pyrkimyksellä käyttää julkisia kulkuvälineitä ja liikkua niin, että osallistujien hiilijalanjälki olisi mahdollisimman. Tämä on luonnollisesti ensimmäinen steppi, kun puhutaan matkustamisesta. Mutta on muitakin. Kannattaa esimerkiksi miettiä, voisiko kumppanikoulu löytyä jostain läheltä, esimerkiksi Baltian tai Skandinavian maista.

eTwinningin avulla voidaan osallistaa paljon oppilaita yhteistyöhön ilman, että matkustetaan minnekään. Ylipäätään voisi ajatella, että mitä useampi osallistuu yhteistyöhön matkustamatta lainkaan, sitä pienemmäksi hiilijalanjälki osallistujaa kohden muodostuu. 

Kun joka tapauksessa muutama opettaja ja oppilas Erasmus+-hankkeissa myös matkustaa, kannattaa kaikkien, myös siis opettajien ja henkilökunnan, allekirjoittaa vastuullisuuslupaus. Tämä ja muitakin hyviä ajatuksia pohdittavaksi löytyy Oulusta maailmalle sivustolta kohdasta vastuullinen kansainvälisyys ja liikkuvuus


Digitaalisuus

eTwinning tarjoaa turvallisen ja toimivan alustan oppilaiden yhteistyölle. Siellä on perustyökalut hankkeen ohjaamiseen ja vuorovaikutukseen. Lisäksi kannattaa yhdessä sopia kumppaniopettajien kanssa muistakin verkkotyökaluista. Usein käytössä ovat Teams tai Zoom, Google Drive ja Googlen työkalut, Padletin eri alustat, Kahoot!, Canva jne. 

Covid opetti meille, että virtuaalinen liikkuvuus on mahdollista. Nyt ei Covid enää rajoita matkustelua, mutta jos vain muutama oppilas liikkuu, kannattaa yhdistää liikkuvuusjaksoihin virtuaalista yhteistyötä. Tämä toimii erityisen hyvin,  jos oppilaat ovat jo tutustuneet toisiinsa ja tehneet yhteistyötä eTwinningissä. Esimerkiksi päivittäiset verkkotapaamiset Teamsissä ja striimaus eri vierailukohteista, luokista ja kouluntiloista, mahdollistavat mainion autenttisen virtuaalivierailun.

Erasmus+ ohjelmassa vahvasti kannustetaan yhteistyön monimuotoisuuteen eli yhdistetään verkossa tapahtuva yhteistyö ja oppiminen kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin. Kun jokainen kumppanimaa on vuorollaan vierailukohteena, osuu näitä f2f kohtaamisiakin ihan kaikille.


Aktiivinen kansalaisuus, verkostoituminen ja vaikuttavuus

Minun mielessäni, tämä laatukriteeri liittyy vahvasti myös kansainvälisen yhteistyön tai hankkeen vaikuttavuuteen

Vaikuttavuutta vahvistaa oman oppilaitoksen sisällä se, että mahdollisimman moni on mukana toiminnassa ja kv-yhteistyö tulee osaksi opetussuunnitelman mukaista koulutyötä. Siten se (ehkä) jää elämään myös hankkeen loputtua. Digitaalisuutta hyödyntämällä tällainen yhteistyö on laajasti mahdollista. Pahinta olisi ns. pienen piirin puuhastelu, joka tuskin lainkaan näkyy koulun toiminnassa ja opetuksessa.

Vaikuttavuutta vahvistaa myös selkeät tavoitteet, joita kansainvälisen yhteistyön avulla edistetään. Tartutaan oikeisiin ongelmiin ja haasteisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden kunnioittaminen ja segregaation vähentäminen, yhdenvertaisuuden edistäminen, vastuullisten käytäntöjen ja kestävän toimintakulttuurin edistäminen jne. 

Verkostoituminen ja aktiivinen yhteistyö lähialueen, seudun tai saman mielisten koulujen, opettajien ja oppilaiden kanssa lisäävät hankkeen vaikuttavuutta. 

Vaikuttavuus on aina sitä laajempaa, mitä kiinteämmin yhteistyö liittyy aktiiviseen toimintaan ja oppimiseen, yhdessä tekemiseen ja aitoihin kohtaamisiin.