8.3.2019

Oppilaiden motivointi ja muita mietteitä projekteista

Kevät etenee ja aurinko paistaa. Joillekin se tuntuu tuovan enemmän energiaa, toisilla taas keskittymiskyky koulutöihin vähenee entisestään.

Oppilaiden motivointi on ajoittain haastavaa. Opettajana on hämmentävää nähdä, miten vähän tulevaisuudella tuntuu olevan merkitystä jollekin, joka selvästi alisuoriutuu opinnoissaan. Ei vaan kiinnosta. Nykyisen opetussuunnitelman tuoma oma vastuu oppimisesta on joillekin hankalaa.

Näissä tilanteissa on aina helpottavaa, jos löytyy jokin työtapa tai aihe, joka saa tällaisenkin lapsen tai nuoren havahtumaan ja panostamaan oppimiseensa.



Olen työskennellyt luokanopettajana miltei 25 vuotta. eTwinning tuli mukaan työhöni 13 vuotta sitten, heti silloin 2005, kun koko hanke sai alkunsa. Projekteja on takana kymmeniä, eri ikäisten oppilaiden ja hyvin erilaisten ryhmien kanssa. Minä olen siis hyvin vakuuttunut siitä, että näistä projekteista on hyötyä oppilaille.

Luokassani kävi viime viikolla pari opettajaa vierailulla. Olin suunnitellut ihan tavallisen päivän, tosin rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että olin nähnyt vähän ylimääräistä vaivaa joidenkin tuntien valmistelussa. Sen vierailijoille myös tunnustin.

Heti aamulla, esiteltyäni tarkkailijat, oppilaani ehdottivat spontaanisti, että "näytetäänkö heille se meidän video?". Kyseessä oli eTwinning-projektia varten tehty ketjureaktiovideo. Ryhmän into esitellä työtään ja ylpeys siitä sai minut hymyilemään.  Ja tietenkin tunnin lopussa katsottiin sekä tämän vuotinen että viime vuonna tehty video. Vieraat, fiksut opettajat, kehuivat kilvan.  On mahtavaa, että oppilaillani on mahdollisuus olla ryhmänä noin ylpeitä yhteistuotoksestaan.



Projektityyppinen työskentely tarjoaa oppilaille mahdollisuuksia toimia eri tavoin. Opettaja ohjaa tarvittaessa ryhmien muodostumista niin, että jokaiselle tarjoutuu tilaisuus loistaa. Toki jokainen ei tähän tartu. Hyvässä ryhmässä muut voivat kuitenkin auttaa ja usein näkee hienoja nousuja uudelle tasolle työskentelyssä.

Tämä pätee kokemukseni mukaan eTwinning-projekteihin ja tietenkin myös muihin projekteihin. Usein kansainvälisyys projektissa herättää oppilaiden kunnianhimon ja tulokset ovat parempia. Työtä tehdään huolellisemmin ja yhteistyön merkitys kirkastuu, kun yksi osaa englantia paremmin, toinen piirtää hienosti ja kolmas rohkenee esiintyä videolla. Ryhmä, joka eTwinning-projektissa voi olla koko luokka, saa tehtävänsä tehtyä ja asiansa esitettyä vain, kun hyödynnetään eri oppilaiden erilaiset taidot. Harva osaisi tehdä kaiken yksin.

On myös toisenlainen näkökulma. Huomaan usein, että aikani kuluu miltei täysin erilaista apua ja tukea tarvitsevien oppilaitteni parissa. Tämä on tuttu tilanne monelle opettajalle. Lahjakkaat ja itseohjautuvat oppilaat työskentelevät itsekseen, eikä koulu tarjoa heille paljoakaan haastetta. Näissä tilanteissa voin luoda eTwinning-projektin, jonka jotkut osat on mahdollista toteuttaa niin, ettei koko luokkani olekaan mukana. Voin vastuuttaa osan oppilaista esimerkiksi tiedonhakuun, editointiin tai muuhun sellaiseen, missä tarvitaan heiltä löytyvää erityisosaamista.

eTwinning-projektin voi suunnitella sopimaan juuri siihen osallistuville oppilaille. Mitä halutaan oppia? Mikä on projektin tavoite? Mitä oppilaat osaavat? Mitä halutaan harjoitella?



Lyhytkestoinen projekti tarjoaa  mahdollisuuden harjoitella nopeaa päätöksentekoa, työn rivakkaa aloittamista ja täysimääräistä panostusta. Kun valmista täytyy tulla nopeasti, ei ole mahdollisuutta jahkailla ja pohtia määrättömästi. Toisaalta tuotos on katsottavissa ja toivottavasti ihailtavissa nopeasti, eli työn tulos havaitaan saman tien. Projektin arviointi tehdään myös siinä heti. Missä onnistuimme? Mitä opimme? Mitä voimme tehdä paremmin ensi kerralla?



Pitkäkestoinen projekti, joka kestää kuukausia, koko lukuvuoden tai jopa jatkuu useiden lukuvuosien ajan, on oppimismielessä erilainen.  Siinä kannattaa tehdä suunnitelmat oppilaiden kanssa ja kysellä heiltä ideoita ja myös sitä, mitä itse kukin haluaisi projektissa tehdä. Erilaiset tehtävät jaetaan sitten tasaisesti, niin, että jossain vaiheessa kukin astuu vähän mukavuusalueensa ulkopuolelle, mutta pääsee myös toteuttamaan omia vahvuuksiaan.

Pitkässä projektissa on tärkeää tehdä arviointia matkan varrella. Tämä mahdollistaa oppilaille kehittymisen ja erilaisten työtapojen oppimisen. Arviointia voi antaa paitsi opettaja, myös luokan tai ryhmän muut oppilaat ja joiltain osin myös projektin toisen maalaiset oppilaat ja opettaja. On  melkoisen hieno hetki saada kiitosta jostain kaukaa, mutta myös rakentava, ehkä vähän negatiivinenkin palaute menee yleensä hyvin perille, kun sen saa projektissa olevalta toiselta opettajalta. Tämä toki vaatii meiltä opettajilta paljon, mutta vastavuoroisesti toteutettuna on vaivan arvoista.




Näiden mietteiden myötä toivotan kaikille hyvää naistenpäivää 2019!

28.2.2019

SMART - ett sätt att planera projekt

SMART - ett sätt att planera projekt

Planering är A och O inom det mesta i livet, åtminstone i arbetslivet. När man förbereder ett projekt är det särskilt viktigt att fundera igenom hur det läggs upp för att man ska sedan kunna njuta av själva genomförandet. Ett bra sätt är SMART.

S står för Specific.
Försök vara så specifik som möjligt i planeringen. Istället för att konstatera att ni kommer att använda något lämpligt digitalt verktyg, så bestäm vilket eller vilka verktyg ni använder och för vilket ändamål. Försök vara så specifik som du kan även i definitionen vad av de förväntade resultaten är. Genom att specificera och avgränsa kan du vara säker på att du får ut det som du förväntar dig av projektet.

M står för Measurable.
Ett projekt ska ge eleverna ny kunskap. I planeringsskedet är det ännu lätt att bena ut hur man ska mäta den nya kunskapen. Mätningen behöver inte vara kvantitativ, den kan även vara kvalitativ, men utan någon tanke på mätning blir projektet hängande löst i utvärderingsfasen. Det mesta går att mäta på något sätt, och med lite eftertanke kan man välja de bästa alternativen.

A står för Achievable.
Det här kommer nästan av sig själv i samband med de två tidigare, men det är ändå värt att lyfta fram. Projektens mål bör vara möjliga att uppnå. För fullpackade projekt eller för ambitiösa mål tröttar ut såväl lärare som elever, så det är värt att hålla båda fötterna stadigt i vardagen och den realitet som man lever i på sin skola. Ett projekt blir roligt, även med lite mer vardagliga mål.

R står för Relevant.
Ingen ska genomföra ett projekt för projektets skull. Ibland kommer det emot lockande projektidéer som tyvärr inte är relevanta för den ålderskategori som man undervisar. Det kan också kännas tryggt att som lärare börja med något riktigt enkelt för att lära sig själv hur man gör. Det är absolut rätt och bra, så länge det ändå är relevant för de elever man undervisar. Även de metoder och verktyg som man utnyttjar ska vara relevanta för både projektet och eleverna.

T står för Time Frame
Särskilt viktigt är det att planera tidsanvändningen då man arbetar med flera olika länder. Vi har olika ledigheter och skolårets upplägg ser olika ut beroende på land, så det gäller att se till att ens projektpartner inte har tänkt sig att de sista gemensamma aktiviteterna genomförs i mitten av juni. Utöver det är det bra att ge sig själv och sina projektpartners tid att reflektera över hur projektet fortlöpte och vad man kommer att ta med sig som lärare från det.

En bra planering gör det lättare både att hitta partners och att hålla dem kvar och få dem att aktivt delta i projektet. Ibland kan det i planeringsskedet visa sig att den tilltänkta partnern hade en annan slags bild av vad projektet skulle innehålla, och då får man upp ögonen för det i tid. Kanske hittar man en kompromiss, eller så hittar man en ny partner, men i vilket fall som helst besparas man från en del huvudbry. Och trots att vi inte gör det här för utmärkelsernas skull, så har man ett finurligt, roligt, innovativt projekt som man är stolt över, så är det lättare att ansöka om kvalitetsmärke med en god planering som underlägg för ansökan. Lycka till allesammans med både planeringar och projekt, och kom ihåg att vill ni veta mer om eTwinning, så kommer någon av oss ambassadörer gärna och hälsar på kostnadsfritt.





7.2.2019

Kuinka koulutylsistymistä voidaan estää? Nordic CRAFT hackathon 2019




Suomi osallistui ensimmäistä kertaa Nordic Craft hackathon -kilpailuun, jonka koordinaattorina Suomessa toimi Opetushallitus. Kilpailussa käytettiin eTwinning -alustaa. Suomea kilpailussa edusti Havukosken koulu, Vantaalta, josta kisaan osallistui neljä joukkuetta. Yksi joukkue pääsi kehittämään ideaansa eteenpäin muiden maiden voittajien kanssa.


Kisa käytiin samaan aikaan Tanskassa, Ruotsissa, Grönlannissa, Norjassa, Islannissa, Ahvenanmaalla ja Suomessa joulukuussa. Eri maiden koulut olivat videopuheluiden kautta yhteydessä toisiinsa. Pohoismainen kilpailuraati valitsi voittajat, jotka matkustivat Lontooseen esittelemään sitä Bett-messujen yhteydessä järjestettävässä Nordic@Bett- tapahtumassa yli 500:lle opetuksen ammattilaiselle tammikuun lopussa.



Havukosken koulun 8. luokkalaisilla on visio siitä, kuinka koulutylsistymistä voidaan estää. Albina Sylan, Minna Tyllisen, Nelli Lohilahden ja Juulia Peltosen visio esiteltiin Lontoossa. Oppimistapojen huomioiminen on tyttöjen mukaan vastaisku tylsistymiselle. Jokainen oppilas oppii eri tavalla. Tämän huomioiminen koulun arjessa ja tunneilla auttaisi jaksamaan. Opinto- ohjaajan roolia koulutyön rinnalla tulisi korostaa ja edes pieni määrä oppilaan oman tulevaisuuden kartoitusta tulisi säilyttää oppilaan koulutyöhön, pohtivat  tytöt. Oman tasoiset tehtävät motivoivat opiskelemaan.


Kuvassa vasemmalta oikealle oppilaat Nelli Lohikoski, Juulia Peltonen,Minna Tyllinen ja Albina Syla, Takana  Havukosken koulun lehtori Niina Mattsson.


Tanskan ehdotus koulutylsistymistä vastaan oli tanssisovellus, jolla oppitunnin lomassa voidaan pitää pieni tanssihetki. Norja puolestaan ehdotti sovellusta, jossa samankaltaiset oppilaat löytäisivät toisensa. Ahvenanmaan ideassa oppilaat opettaisivat toisiansa. Grönlannin ideassa oppilaat tienaavat oikeasta vastauksesta virtuaalivaluuttaa, jolla voisi ostaa esimerkiksi välipalaa.



Tyttöjen kommentteja Lontoon matkasta:
"Koko tapahtuma oli aika hyvin suunniteltu ja kaikki oli mukavia. Miinuksena oli aikarajojen tiukkuus."
"Minunkin mielestä miinuksena oli aikarajojen tiukkuus. Plussana saatiin tosi hyvät ohjeet kaikkeen."

Ennakkotehtävät Lontoon konfrenssiin tulivat valitettavan  myöhään, joten aikaa valmistautumiseen jäi kovin vähän.


















Mitä CRAFT on?  Creating Really Advanced Future Thinkers

Kirjoittajalla on ollut ilo pilotoida CRAFT- ideaa ja eTwinning- alustaa tanskalaisen koulun kanssa vuonna 2017. Tanskalaiset ovat kehittäneet ja käyttäneet menestyksekkäästi menetelmää jo aiemmin ja järjestäneet kansallisia koulujen välisiä kilpailuja ja tapahtumia idean ympärille.  Blogikirjoituksen pilotoinnista voi käydä lukemassa täältä.


Lehtori Niina Mattssonin mielestä aloittelijalle eTwinning ja CRAFT - malli olivat varsin helppokäyttöisiä kansainvälisessä yhteistyössä ja ne oli helposti organisoitavissa. Ihanaa, kun on malli, jota käyttää, toteaa Niina. Malli olisi helposti sovellettavissa kaupunkitasollakin. Ehkä saamme samanlaisen idean käyttöön Vantaan koulujen kesken!


Oppilaiden ajatuksia siitä, miksi tämän tyylinen oppiminen on motivoivaa?
  • todellisen elämän ongelmanratkaisua 
  • enemmän vapautta
  • voi tehdä oman aikataulun
  • työskentely ei ole välttämättä kouluun sidottu
  • opettajien luottamus
Tutustu CRAFTiin seuraavilta sivuilta:

Lisätietoa Nordic Craft- sivuilta.

Lisätietoa Nordic Craft Fb- sivuilta

19.1.2019

Suomalaiset eTwinning-lähettiläät koolla

Suurin osa suomalaisista eTwinning-lähettiläistä oli jälleen koolla Helsingissä tammikuun loppupuolella. Suomessa meitä on tällä hetkellä 12, koko Euroopassa noin 1400. Osa meistä on ollut tässä tehtävässä jo vuosikausia, yli 10 vuotta. Moni on toiminut lähettiläänä muutaman vuoden ja olipa meillä paikalla myös lähettiläs, joka liittyi joukkoomme vasta viime kuussa. Kiinnostaisiko homma muuten sinua?

Toisaalta on hienoa huomata, että tässä on riittävästi imua pitämään jotkut mukana pitkään. Toisaalta on erittäin tärkeää, että joukko ajoittain vaihtuu ja uudistuu. Tämä pätee varmaan moneen opettajanhuoneeseenkin, eikö totta?



Me kaikki toimimme lähettiläinä omalla tavallamme eri puolella Suomea. Yksi tärkeä osa kokoontumisiamme on kokemusten jakaminen. Mitä olemme tehneet menneen vuoden aikana? Mikä on onnistunut? Mihin emme ole tyytyväisiä? On hienoa saada apua ja tukea muilta samassa tilanteessa olevilta.

Kuulemme myös näissä tapaamisissa uutisia eTwinningin yleisestä tilanteesta Suomessa ja koko Euroopassa. On mielenkiintoista kuulla, mihin Suomi sijoittuu erilaisilla mittareilla mitattuna. Meillä on asukaslukuun suhteutettuna mukava määrä rekisteröityneitä opettajia, mutta esimerkiksi eTwinningin verkkoseminaareihin meiltä osallistutaan aika vähän.



Käymme myös läpi meidän lähettiläiden käytössä olevia työkaluja, joita pyrimme jatkuvasti kehittämään, esimerkiksi koulutuksissa käytettävä Kahoot, erilaiset pelit jne. Meillä on käytössä erilaisia alustoja materiaalin jakamista varten, mikä helpottaa koulutuskeikkoja mukavasti.

Sovimme aina myös, kuka kirjoittaa mistäkin aiheesta tänne blogiin. On meillä toki vapaus kirjoittaa muutakin, jos jotain kivaa tai tärkeää tulee mieleen vuoden aikana. Minä nostin tänään käteni siinä kohdalla, kun mietittiin, kuka raportoi tämän tapaamisen!

Toivotaan, että vuodesta 2019 tulee aktiivinen eTwinning-vuosi!

Meitä lähettiläitä saa siis tilata kouluillenne pitämään koulutuksia. Tarjolla on eri mittaisia ja -tyyppisiä koulutuksia, jotka pyritään muovaamaan tilaajan tilanteeseen sopivaksi. Suosittu on "puolikas veso" -koulutus, jossa kolmen tunnin aikana päästään jo melko syvälle eTwinning-maailmaan. Ei maksa teille mitään! Meidän palkkiomme maksaa Oph.

Myös täällä blogissa on ollut usein hyviä kirjoituksia. Näistä viime aikaisista kannattaa ainakin lukea juttu uudistuneesta Twinspace-projektiympäristöstä. eTwinningiä kehitetään jatkuvasti ja nyt oli siis Twinspacen vuoro. Kutkuttaa tehdä omien oppilaiden kanssa joku projekti ja kokeilla uudistunutta alustaa.

Meistä otettiin taas ryhmäkuva... Vähän pönötykseksi meni. Mutta tässä me olemme:



Suomen eTwinning-lähettiläät toivottavat kaikille hyvää vuotta 2019!