9.4.2017

eTwinning osana opiskelijoiden liikkuvuutta

eTwinning on osa Erasmus+ ohjelmaa. Usein koulujen välisissä Erasmus+ KA2-projekteissa on mukana myös eTwinning. Keväällä järjestettiin eTwinningin oppimistapahtuma, jossa harjoiteltiin, miten yhdistetään eTwinning ja Erasmus+ KA1-projekti, joka on tarkoitettu opiskelijoiden ja henkilökunnan pitkäaikaiseen liikkumiseen toiseen maahan. Tästä saimme idean portugalilaisen kumppanini Patrician kanssa perustaa projekti, jossa yhdistetään eTwinningin mahdollisuudet  opiskelijoiden lähtiessä kehittämään osaamistaan ulkomaille.
 



Kuva 1. Portugalilaiset opiskelijat kertovat kokemuksistaan työssäoppimisesta Suomessa Levillä järjestetyssä Opetushallituksen seminaarissa huhtikuussa 2017. Oikealla Itävallasta edellisenä päivänä kotiutunut suomalainen opiskelija.


Työskentelen Lapin matkailuopistossa matkailualan opettajana ja opiskelijani ovat 15-57-vuotiaita. Kymmenen opettajana olovuoteni aikana joka vuosi joku yleensä muutama opiskelija on halunnut lähteä hankkimaan kokemusta ja osaamista ulkomaille. Rohkaisen heitä lähtemään ulkomaille, koska olisin itsekin aikanaan halunnut lähteä ulkomaille ja rakkain harrastukseni on matkailu ja uusiin kulttuureihin tutustuminen. Olen huomannut, miten hyödyllistä toisten kulttuurien tunteminen on niin opettajan työssä kuin oppaana työskennellessäni.

Päätin portugalilaisen opettajakollegani kanssa perustaa eTwinning-projektin opiskelijoille, jotka lähtevään ulkomaille työssäoppimaan. Keväällä 2017 saapui viisi opiskelijaa Portugalista Leville kahdeksi kuukaudeksi työssäoppimaan. Ensi syksynä lähtee kaksi opiskelijaa Kittilästä kohti Portugalia ja Vila Nova de Milfontesia, jossa he työskentelevät paikallisessa surffikoulussa matkailupalveluja totetuttamassa. Meilläpäin surffikouluja on vähän vähemmän, vaikka ohjelmapalvelutarjonta onkin tosi laajaa. Atlantin aallot ja hiekka tulevat tutuiksi lappilaisille opiskelijoille lumen sijaan.

Kuva 2. Atlantin aallot odottavat suomalaisopiskelijoita
Portugalin länsirannikolla Vila Nova de Milfontesissa.


Portugalilaiset opiskelijat eivät olleet matkustaneet paljon ennen Suomeen tuloa. Suurin osa oli lentokoneessa ensimmäistä kertaa ja lumikin oli uusi elementti. Kerrottavaa ja raportoitavaa on siis paljon puolin ja toisin.
Kuva 3. Tatiana ja Daniel ensimmäistä kertaa suomalaisessa kaupassa.




Kuva 4. Portugalilaiset opiskelijat ovat tutustuneet erilaisiin aktiviteetteihin Levillä. Danielin kommentti reissun jälkeen oli: ” I loved snowmobiling, it was amazing!”

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen paikkaan kansainväliseen vaihtoon liittyvä materiaali. eTwinningin Twinspacesta opiskelija löytää kaiken tarvitsemansa tiedon hakuprosessiin ja itse liikkuvuuteen liittyen. Paperityötä on puolin ja toisin paljon ennen kuin kukaan lähtee varsinaisesti vielä minnekään. Twinspaceen kerätään opiskelijoiden kokemuksia – kuvia, videoita, raportteja – liikkuvuuden ajalta ja siellä on myös foorumi, jossa voi kysellä kumppanimaan opiskelijoilta ja ohjaajilta niitä ns. tyhmiä kysymyksiä. Live eventia ja live chatia voidaan käyttää yhteydenpitoon opiskelijoiden ja opettajien ja opiskelijoiden ja oman opiskelijaryhmän välillä.

Kuva 5. Opiskelijat valmistautuvat illan cocktailtilaisuuteen Wellevissä huhtikuussa 2017. Opiskelijat vasemmalta portugalilainen Daniel, itävaltalainen Kesi ja suomalainen Erica.









Näin kevään korvalla on hyvä aika suunnitella ensi syksyn projekteja. Opettajat ovat vielä töissä ja useissa kouluissa suunnitellaan ensi vuotta.


Mari Jokela - eTwinning lähettiläs ammatillinen koulutus Kittilä

1.3.2017

Monialaisuus (eTwinning) oppimisprojektien ytimessä

Uusien opetussuunnitelmien myötä tavoitteena oppimisessa ja koulun toimintakulttuurissa on laajempi yhteistyö ja monipuolisempi näkökulma opittaviin asioihin ja ilmiöihin. Kun ilmiöitä tutkitaan tosi elämän kontekstissa, käsitteet ja kaavat muuttuvat todellisuudeksi ja monimutkaisetkin asiat tulevat ymmärrettävämmiksi ja merkityksellisemmiksi. Autenttinen oppiminen johtaa luonnostaan asioiden tutkimiseen osana maailmaa, monialaisesti eri oppiaineiden näkökulmista.

Toisin kuin usein ajatellaan, monialaisuus tuo väljyyttä opetussuunnitelman toteuttamiseen ja tarjoaa mahdollisuuden oppia monia asioita yhtä aikaa. Kun yleensä edetään yhden oppiaineen tavoitteiden mukaisesti erilaisia sisältöjä käsitellen, monialaisessa projektioppimisessa tavoitellaan yhtäaikaisesti useiden eri oppiaineiden tavoitteita. Esimerkiksi itse toteutettujen kyselyiden tuloksiin voivat yhdistyä laajemmat yhteiskunnalliset ilmiöt, eettinen pohdinta sekä kielellinen ilmaisu, vuorovaikutus ja esittäminen (= matematiikka, yhteiskuntaoppi, uskonto, elämänkatsomustieto, suomen kieli ja vieras kieli).

Käytännössä siis valitaan oppilaitten kanssa teema, ongelma tai ilmiö, jota lähdetään yhdessä tutkimaan. Sen jälkeen voi miettiä, mitkä oppiaineet ja minkälaiset oppimisaktiviteetit ja projektioppimisen vaiheet teeman käsittelyyn halutaan sisällyttää. Kun kokonaisuus alkaa hahmottua, kannattaa kaivaa uudesta opetussuunnitelmasta oppiaineitten tavoitteet ja sisällöt sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet esille ja tutkia, mitä konkreettisia tavoitteita oppimisprojekti tukee. Kun ne kirjoittaa auki projektisuunnitelmaan, on helppo huomata, että monet eri oppiaineiden tavoitteet tukevat toisiaan ja niitä kohti on järkevämpää ja luontevampaa kulkea yhtä aikaa kuin peräjälkeen.

Tasa-arvokasvatus


Yksi esimerkki hyvin ajankohtaisesta ongelmasta ja projektioppimisen mahdollisesta teemasta on sukupuolten välinen tasa-arvo. Kaikilla kouluilla pitäisi olla tällä hetkellä ajantasainen tasa-arvosuunnitelma, joka edellyttää tasa-arvoon liittyvien teemojen käsittelyä, stereotypioiden purkua ja tasa-arvoisuutta edistävän toimintakulttuurin tukemista. Tasa-arvo on myös Euroopan ja globaalista näkökulmasta erittäin ajankohtainen aihe nyt, kun viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet sukupuolten välisten erojen kääntyneen monella alueella uudestaan kasvuun.

Viime syksynä suunnittelin ja rakensin monialaisen tasa-arvokasvatusta tukevan projektisuunnitelman ”Tytöt leikkivät kotia, pojat ajavat autoilla?” erityisesti eTwinning-hankkeiden käyttöön. Projektiaihiota voi kuitenkin soveltaa eri ikäluokille ja toteuttaa myös ilman eurooppalaista kumppania. Kokonaisuuden voi toteuttaa pitemmän ajan kuluessa ja voi myös valita toteuttaako kaikki eri aktiviteetit vai vain osan niistä.
Tytöt leikkivät kotia, pojat ajavat autoilla? - projektisuunnitelma
Girls play with dolls, boys play with cars? - project plan

Kielikasvatus 


Toinen, uuden opetussuunnitelman kannalta kiinnostava eheyttävä teema on kielikasvatus. Se nousee esille ”Tytöt leikkivät kotia, pojat ajavat autoilla?” projektisuunnitelmassa (sukupuolisesti värittyneet sanat), mutta vielä vahvemmin laatimassani ”Monta tarinaa maailmasta” -oppimissuunnitelmassa. Siinä on tavoitteena opetella katsomaan maailmaa eri näkökulmista ja tarkastella kriittisesti omia tulkintojamme, jotka määräytyvät kulttuurisesti ja ovat oman kielemme muokkaamia.

Projektin aikana tehdään pieniä aktiviteetteja, jotka havainnollistavat kielen, kulttuurin ja ympäröivän maailmaa koskevien tulkintojen kirjoa. Erityisen silmiä avaava on The Danger of a Single Story” -video, jossa havainnollistuu, miten vahva merkitys kielellä ja tarinoilla on tulkitessamme ympäristöämme.
Monta tarinaa maailmasta - projektisuunnitelma
Many Stories of the World - project plan

Monialainen lähestymistapa avaa myös opettajalle uudenlaisen maailman. Kun siihen liittää vielä kansainvälisen yhteistyön tuoman monikulttuurisen ulottuvuuden laaja-alainen osaaminen kehittyy huimin harppauksin: ajattelun taidot, vuorovaikutustaidot, monilukutaito, tvt-taidot sekä osallisuus ja halu vaikuttaa omaan ympäristöön. Uusi opetussuunnitelmamme avaa polkuja tulevaisuuteen ja merkitykselliseen oppimiseen.

10.2.2017

Intressanta erfarenheter

Hittade det här intressanta inlägget om hur en lärare kommit i kontakt med eTwinning och jobbat med detta i en helt vanlig klass.
/Siw

26.1.2017

Tämän vuoden ketjureaktio

Jännitämme luokkani kanssa kovasti ensi maanantaina selviävää sijoitustamme mahtavassa eTwinning-projektissa "The European Chain Reaction 2017". Kouluni on jo viidettä kertaa mukana rakentamassa mahdollisimman hienoa ketjureaktiota ja sitä kautta osallistumassa parin-kolmenkymmenen, vuodesta riippuen, eri maista olevien koulujen väliseen kilpailuun parhaan ketjun rakentamisessa!

Ensi maanantaina, 30.1., Suomen aikaa puolilta päivin, projektin nettisivulle ilmestyy belgialaisten oppilaiden opettajansa kanssa nauhoittama video, jossa osallistujien sijoittuminen  ilmoitetaan viimeiseksi jääneistä alkaen. Joka vuosi on ollut todella jännittävää odottaa, milloin Suomi mainitaan ja sitä kautta sijoitus selviää. Ihan hyvin meillä on mennyt, viides sija taitaa olla paras tulos.

Projekti  etenee niin, että syksyllä etsitään osallistuvat koulut. Projekti on niin hieno, että hyvin usein samat koulut jatkavat vuodesta toiseen. Ennen joululomaa kullakin koululla kuvataan jotenkin ketjureaktioajatusta hyödyntävä video, jolla osallistuvat oppilaat esittäytyvät. Me teimme tänä vuonna omamme vähän eri tavalla kuin aiemmin. Kuudesluokkalaiset tekivät itsestään avattaret netissä. Laitoimme ne sitten videoon peräkkäin. Siltä osin panoksemme ei tänä vuonna ollut kovin kummoinen. Murrosiän alkaessa kynnys esiintyä omana itsenään videolla taitaa olla kasvanut...


Sen sijaan varsinaiseen ketjureaktioon panostimme. Oli upeaa nähdä oppilaiden innostus. Aloitimme suunnittelun jo lokakuussa ja ideoita alettiin kerätä ilmoitustaululle. Ehdotuksissa alkoi näkyä kemiaa, fysiikkaa, vanhoja ideoita uudistettuina ja ihan uusia ajatuksia. Ideoita etsittiin paljon internetistä. Yhden oppilaan kemisti-äiti oli hienosti apuna tyttärelleen.

Varsinainen rakentaminen alkoi kevätlukukauden alussa. Ensimmäisen kouluviikon aikana toimme kaikki kaikenlaista sälää luokkaan ja tarvikkeita kerättiin myös koululta. Toisen viikon maanantai pyhitettiin rakentamiselle. Oppilaat miettivät ensin, minkälaisen tilan kukin tarvitsisi. Sen jälkeen kukin alkoi rakentaa yksin tai ryhmässä omaa pätkäänsä. Koko ajan piti myös miettiä, miten eri osat saadaan liittymään toisiinsa. Ryhmätyötaidot, pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus, pettymyksen sietokyky, tyytyväisyys itseensä... kaikki nämä näkyivät ja kehittyivät.

Kuvaus tapahtui toisen kouluviikon tiistaina. Siivojalle oli edellisenä iltapäivänä jätetty ovelle lappu, jossa kehoitettiin jättämään siivous väliin. Ketjureaktiota ei sopinut mennä tönimään...

Oppilaani ovat moninaisten projektien myötä oppineet myös hyviksi kuvaajiksi. Kuvakulmia mietittiin ja varmistettiin, että ketjureaktion jokainen vaihe tulisi kuvattua ainakin kahdesta suunnasta. Pieleenhän ensimmäinen otos meni, melkein jokainen osa ketjua meni sekaisin. Siinä sitten nostettiin kaikki taas pystyyn ja yritettiin uudelleen.

Editoinnin jälkeen pystyimme lataamaan projektin nettisivulle ihan hienon videon.


Määräpäivän jälkeen kaikissa osallistujakouluissa katsottiin kaikki videot (yhteensä tänä vuonna 23) ja pisteytettiin ne. Kauneus on katsojan silmässä ja joskus ei osaa sanoa, mikä milloinkin vetoaa äänestäjiin. Joskus voittajaksi valikoituneet videot ovat olleet ehkä enemmänkin hauskoja kuin teknisesti vaativia. Mutta tuomarit ovat alakouluikäisiä lapsia, joten ei pidä mennä moittimaan! Ja ei tuo sijoittuminen kilpailussa ole kuitenkaan se pääasia.

Mutta ajatelkaa miten hieno idea tämä on! Ensin rakennetaan oma ketjureaktio ja sen jälkeen arvioidaan muiden. Jokainen ymmärtää siinä vaiheessa, miten työläs prosessi on muillakin ollut ja osaa arvostaa haastavia juttuja.

Eniten meidän koululla pisteita saanut maa sai sitten 22 pistettä ja vähiten pisteitä kerännyt vain 1. Pisteet lähetettiin sähköpostilla Belgiaan, jossa tämän projektin vetäjä asuu. Ja hän siis videoi luokkansa kanssa tulokset.

Tämä oli nykyisen luokkani viimeinen ketjureaktio. Ilmassa on ollut vähän haikeutta, mutta toisaalta tänä vuonna oltiin valmiita näkemään vaivaa. Kävi maanantaina sitten miten kävi, on tämä ollut jälleen erittäin hieno eTwinning-kokemus.