5.3.2024

Voiko kansainvälisyyttä oppia kotona?

 

Opiskelijat kysyvät usein, koska me lähdetään ulkomaille reissuun. Miten sinun koulussasi opetetaan kansainvälisyyttä? I@H - kotikansainvälisyys on sekä kestävän toimintatavan mukaista että mahdollisuus tuoda kansainvälisyys jokapäiväiseen elämäämme ja kaikkien saataville. Meidän koulussa toteutamme vuosittain erilaista kotikansainvälisyyttä, joka voidaan jakaa neljään osaan.

Erasmus+ hostaus marraskuussa 2023

Hostaus

eTwinning ja Erasmus+ -kumppanimme Saksan Flensburgista saapui vieraaksemme marraskuussa 2023. Opiskelijat tulivat Leville kahdeksi viikoksi, joista ensimmäisellä viikolla opiskelijamme tutustuttivat vieraamme jokapäiväiseen elämäämme ja kouluumme. Ensimmäisen viikon aikana valmistauduimme tulevaan kansainväliseen tapahtumaan - Alppihiihdon maailman cupiin, johon opiskelijat suunnittelivat toimintapaikan pääkohderyhmänä lapset ja nuoret. Tarkoituksena oli myös markkinoida matkailukoulutusta koulussamme kansainvälisessä toimintaympäristössä. Toisella viikolla teemana oli Lappi matkakohteena ja suomalainen kulttuuri. Vietimme sekä joulua että laskiaista samalla viikolla. Lopputulos saksalaisryhmän hostauksesta oli vuorovaikutuksen ja kielitaidon kehittyminen.

Monikulttuurinen toimintaympäristö

Meidän koulu sijaitsee pienellä paikkakunnalla. Matkailu on toinen merkittävistä elinkeinoista kaivostoiminnan lisäksi. Molemmat toimialat ovat kansainvälisiä niin työntekijöiden kuin asiakaskunnan osalta. Minun opiskelijat opiskelevat matkailua ja viimeisten vuosien aikana monikulttuurinen työympäristö on lisääntynyt ja nykyään on yleistä, että työkieli on englanti. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös meidän opiskelijat opiskelevat englanniksi mm. eTwinning-projekteissa, joissa opiskelijoiden pienryhmät ovat kansainvälisiä. Esittelemällä omaa paikkakuntaa eTwinning-kumppaneille valmistaa opiskelijoita työelämään, joissa asiakaskunta on kotimaisten matkailijoiden lisäksi usein kansainvälisiä. Vuosittain alueellemme matkustaa matkailijoita läheltä ja kaukaa vähintään 50 eri maasta.



eTwinning-projektit

eTwinning-projektien yhtenä tarkoituksena on antaa opiskelijoille mahdollisuus tutustua opiskelijoihin eri maista. Projektissa opiskellaan projektin teeman lisäksi nimenomaan toimimista monikansallisissa ryhmissä vieraalla kielellä. Tänä lukuvuonna olemme opiskelleet työelämän taitoja, työnhakua ja asiakaspalvelua englanniksi. Työelämätaitojen projektissa opittiin tunnistamaan tärkeitä taitoja, joita työnantajat arvostavat. Opiskelijat tekivät lyhyitä videoita, kun he haastattelivat paikallisia yrityksiä.

 


Joulumatkailu

Kooste jouluprojektin tuotoksista

Joulumatkailu on vuosittainen teema matkailualan ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Se muodostuu kahdesta osasta. Ensin opiskelemme, mitä joulukulttuuri on Suomessa ja usein tämä toteutetaan kansainvälisenä eTwinning-jouluprojektina. Viime marras-joulukuussa projektiin osallistui aktiivisesti seitsemän koulua seitsemästä eri maasta. Oman joulukulttuuriesittelyn vastapainona opimme kumppankoulujemme maan joulukulttuurista - samankaltaisuuksista ja erilaisuuksista. Tämän jälkeen opiskelijat lähtevät työelämäjaksolle alueen matkailuyrityksiin, joissa he saavat käytännönkokemusta joulumatkailusta ja -matkailijoista ympäri maailmaa. Yli 95 % matkailijoista tulee ulkomailta, ja suurin ryhmä on Brittein saarilta.

Toivon, että löysit näistä neljästä vaihtoehdosta iseoita oman kotikansainvälisyyden toteuttamiseen. eTwinning-lähettilään ja kansallinen tukipalvelu järjestää kevään aikana useita lähi- ja etäkoulutuksia, joissa kerrotaan ideoita ja esimerkkejä, millaista kotikansainvälisyyttä toteutamme omissa kouluissamme.


Lisätietoa tulevista koulutuksista OPH:n sivuilta. Kannattaa lukea myös tämän blogin muita juttuja, joissa on ollut paljon erilaisia ideoita kotikansainvälisyyteen.


16.2.2024

Laatua ja vaikuttavuutta kansainväliseen yhteistyöhön


Vuoden alku on kouluissa aika, jolloin pohditaan kehittämistavoitteita ja laaditaan kuumeisesti hankesuunnitelmia ja -hakemuksia. Kansainvälinen yhteistyö laajentaa näkökulmia arkipäivän työhön ja antaa uusia ideoita kehittämiseen.

Hankkeissa ja hakemuksissa ongelma on usein se, että suunnitelmat linkittyvät vain ohuesti opetuksen tai koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Erasmus-liikkuvuuksien vaikuttavuus jää melko vähäiseksi, jos kokemukset kirjataan raportteihin ja tallennetaan kansioihin ”kaikkien luettaviksi”.

Erasmus+ ohjelman neljä laatukriteeriä ja samalla ohjelman painopistealuetta ovat osallisuus ja moninaisuus, kestävyys, digitaalisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Ne edellyttävät, että hankesuunnitelmassa ei pelkästään juhlavasti sitouduta näiden painopistealueiden edistämiseen, vaan selkeästi kirjataan auki, miten niitä sovelletaan kansainväliseen toimintaan hankkeen eri vaiheissa. 


Osallisuus ja moninaisuus

Oppilaiden osallisuutta kansainvälisessä toiminnassa voi arvioida muutamalla kriittisellä kysymyksellä: 

  • Onko kaikilla oppilailla yhtäläinen mahdollisuus osallistua perheen varallisuudesta, etnisestä tausta ja erityisen tuen tarpeesta riippumatta? 
  • Tuetaanko heikompi osaisia ja niitä, joilla ei muuten ole ollut mahdollisuutta kansainvälisiin kohtaamisiin? 
  • Onko kansainvälinen yhteistyö integroitu osaksi normaalia opetusta, jolloin se tavoittaisi kaikki oppilaat? Kansainvälisen toiminnan keskittäminen valinnaiskursseille tai kerhotoimintaan on omiaan karsimaan pois ne, joiden voimavarat vain juuri ja juuri riittävät perusopetuksesta suoriutumiseen.

eTwinning osana kansainvälistä yhteistyötä kumppaniluokkien tai opetusryhmien välillä osallistaa kaikki oppilaat ja opiskelijat yhteistyöhön. eTwinning myös eriyttää luontevasti, kun oppilaat voivat viestitellä ja keskustella omalla tasollaan ja omaa osaamistaan hyödyntäen. Se myös motivoi kehittämään viestintätaitoja. Autenttiset kohtaamiset innostavat usein juuri niitä, joiden taidot tai osaaminen eivät nouse esille perinteisessä luokkatyöskentelyssä.


Kestävyys ja vastuullisuus

Usein Erasmus+-hankkeen vihreyttä kuvataan pyrkimyksellä käyttää julkisia kulkuvälineitä ja liikkua niin, että osallistujien hiilijalanjälki olisi mahdollisimman. Tämä on luonnollisesti ensimmäinen steppi, kun puhutaan matkustamisesta. Mutta on muitakin. Kannattaa esimerkiksi miettiä, voisiko kumppanikoulu löytyä jostain läheltä, esimerkiksi Baltian tai Skandinavian maista.

eTwinningin avulla voidaan osallistaa paljon oppilaita yhteistyöhön ilman, että matkustetaan minnekään. Ylipäätään voisi ajatella, että mitä useampi osallistuu yhteistyöhön matkustamatta lainkaan, sitä pienemmäksi hiilijalanjälki osallistujaa kohden muodostuu. 

Kun joka tapauksessa muutama opettaja ja oppilas Erasmus+-hankkeissa myös matkustaa, kannattaa kaikkien, myös siis opettajien ja henkilökunnan, allekirjoittaa vastuullisuuslupaus. Tämä ja muitakin hyviä ajatuksia pohdittavaksi löytyy Oulusta maailmalle sivustolta kohdasta vastuullinen kansainvälisyys ja liikkuvuus


Digitaalisuus

eTwinning tarjoaa turvallisen ja toimivan alustan oppilaiden yhteistyölle. Siellä on perustyökalut hankkeen ohjaamiseen ja vuorovaikutukseen. Lisäksi kannattaa yhdessä sopia kumppaniopettajien kanssa muistakin verkkotyökaluista. Usein käytössä ovat Teams tai Zoom, Google Drive ja Googlen työkalut, Padletin eri alustat, Kahoot!, Canva jne. 

Covid opetti meille, että virtuaalinen liikkuvuus on mahdollista. Nyt ei Covid enää rajoita matkustelua, mutta jos vain muutama oppilas liikkuu, kannattaa yhdistää liikkuvuusjaksoihin virtuaalista yhteistyötä. Tämä toimii erityisen hyvin,  jos oppilaat ovat jo tutustuneet toisiinsa ja tehneet yhteistyötä eTwinningissä. Esimerkiksi päivittäiset verkkotapaamiset Teamsissä ja striimaus eri vierailukohteista, luokista ja kouluntiloista, mahdollistavat mainion autenttisen virtuaalivierailun.

Erasmus+ ohjelmassa vahvasti kannustetaan yhteistyön monimuotoisuuteen eli yhdistetään verkossa tapahtuva yhteistyö ja oppiminen kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin. Kun jokainen kumppanimaa on vuorollaan vierailukohteena, osuu näitä f2f kohtaamisiakin ihan kaikille.


Aktiivinen kansalaisuus, verkostoituminen ja vaikuttavuus

Minun mielessäni, tämä laatukriteeri liittyy vahvasti myös kansainvälisen yhteistyön tai hankkeen vaikuttavuuteen

Vaikuttavuutta vahvistaa oman oppilaitoksen sisällä se, että mahdollisimman moni on mukana toiminnassa ja kv-yhteistyö tulee osaksi opetussuunnitelman mukaista koulutyötä. Siten se (ehkä) jää elämään myös hankkeen loputtua. Digitaalisuutta hyödyntämällä tällainen yhteistyö on laajasti mahdollista. Pahinta olisi ns. pienen piirin puuhastelu, joka tuskin lainkaan näkyy koulun toiminnassa ja opetuksessa.

Vaikuttavuutta vahvistaa myös selkeät tavoitteet, joita kansainvälisen yhteistyön avulla edistetään. Tartutaan oikeisiin ongelmiin ja haasteisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden kunnioittaminen ja segregaation vähentäminen, yhdenvertaisuuden edistäminen, vastuullisten käytäntöjen ja kestävän toimintakulttuurin edistäminen jne. 

Verkostoituminen ja aktiivinen yhteistyö lähialueen, seudun tai saman mielisten koulujen, opettajien ja oppilaiden kanssa lisäävät hankkeen vaikuttavuutta. 

Vaikuttavuus on aina sitä laajempaa, mitä kiinteämmin yhteistyö liittyy aktiiviseen toimintaan ja oppimiseen, yhdessä tekemiseen ja aitoihin kohtaamisiin.


29.1.2024

eTwinning with an old school twist: inspiroiko vanhanaikainen kirjeenvaihto nykyajan lapsia?

Mitä tapahtuu, kun opettaja päättää sitouttaa oppilaita eTwinning-projektin avulla koulutyöhön? Jaksavatko nykyajan diginatiivit kirjoittaa kirjeitä? Kiinnostaako joulukortin saaminen?



Kumma kyllä, vastaukset kaikkiin edeltäviin kysymyksiin yllättivät positiivisesti: vaikka me ajattelemme nykyisten teinien ja esiteinien olevan globaalisti englanniksi operoivia diginatiiveja, voi totuus yllättää. Perinteinen kirjeenvaihto, jossa kerrotaan omasta arjesta ja vaihdetaan kuulumisia, voi olla se tekijä, joka sitouttaa oppilaan englannin oppitunteihin, sillä se on hänen ainut, aito kosketuksensa toisen teinin elämään. Vaikka me kuvittelemme nykyajan teinien omaavan kavereita toisista maista esim. nettipelien ansiosta, eivät he oikeastaan tiedäkään pelitovereistaan juuri mitään. Niinpä perinteinen kirjeenvaihto paperitse voikin olla “se juttu”, mikä saa oppilaat kirmaamaan ovesta sisään oppitunnille huutaen: ”ope, joko ne vastasi meille?”. Samalla kirjettä kirjoittaessa tulee ihan huomaamatta harjoiteltua vieraan kielen käyttämistä mielekkäässä yhteydessä ja tutustuttua toiseen kulttuuriin kirjettä vastaanottaessa.


Mistä voit löytää kirjeenvaihtokumppanin? European School Education Platform tarjoaa mahdollisuuden kumppanin etsintään. Luo tunnukset, kirjaudu sisään ja valitse alakohta “Networking” ja “Partner finding”. Siellä voit selata toisten opettajien jättämiä projekti-ilmoituksia, mutta myös lisätä omasi, jossa haet kirjekavereita tietylle ryhmälle. Kirjekaveri-ilmoituksiin tulee meidän kokemuksen mukaan paljon vastauksia, joten voitte esimerkiksi oppilaiden kanssa yhdessä valita, mistä maasta ja millaisen porukan haluaisitte yhteistyökumppaniksenne. Sitten vaan yksityiskohdista sopiminen kumppaniopettajan kanssa ja paperit esiin!

Kirjeen aiheeksi käy oikein mainiosti esimerkiksi itsestään ja omasta arjesta kertominen: tästä aihepiiristä selviää jo 5. tai 6.luokkalainenkin. Mikään ei ole teinistä yhtä kiinnostavaa, kuin saada tietää mitä toinen teini tekee vapaa-ajallaan. Ja jos teinit ovat tosi rohkeita, he voivat lähettää oman kuvansakin, vaikkapa avatar-hahmon muodossa, muokattuna alieniksi, tai piirtää oman muotokuvan. Monet jakavat mielellään myös SnapChat-tunnuksensa, mutta näistä kaikista on hyvä keskustella ja sopia etukäteen kotien kanssa.

eTwinningissä voit myös luoda kirjeenvaihtoprojektillesi oman projektialustan TwinSpacen, jonne voi kirjeiden lähettämisen ja saamisen välissä halutessaan päivittää väliaikatietoja, jakaa kuvia esimerkiksi omasta koulusta tai oppilaista kirjeitä kirjoittamassa.

Kirjeiden tai viestien kirjoittaminen onnistuu myös sähköisesti, mutta juuri siinä oikean kirjeen saamisessa postin välityksellä on oma taikansa - ja välillä tekee ihan hyvää joutua hetki odottamaan vastausta. Oppilaiden ilmeet ensimmäisiä kirjeitä lukiessa piirtyvät mieleen pitkäksi aikaa. Se into ja ilo on käsinkosketeltavaa!

Hanna-Mari Sipola ja Mia Suominen

-----------
Täällä eTwinning-lähettiläs Merja Jokisen vinkkejä kirjekaveriprojektiin:


23.1.2024

Miten lisään hyvinvointia koulussa antirasismin kautta?

 

Suomalainen peruskoulu on muutoksen tilassa monin eri tavoin; Suomeen on tullut entistä enemmän maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan, jotka muuttavat koulua entistä avoimemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi. Samalla erilainen vihapuhe on lisääntynyt, ja tarve miettiä omia asenteitamme on tullut ajankohtaisemmaksi. Emme enää opeta ainoastaan kantasuomalaisia luokkia, vaan luokkahuoneisiimme on tullut muita etnisyyksiä, uskontoja ja kieliä, ja moninaisuus kaikkine muotoineen on lisääntynyt. Samalla meidän tulee instituutiona ja opettajina miettiä kulttuurisensitiivisen opetusotteen tärkeyttä luokkahuoneessa. Me saatamme, tahattomasti, esittää arvoja ja asenteita itsestäänselvyyksinä, mikä ei enää monikulttuuristuvassa koulussa ja yhteiskunnassa palvele kenenkään etuja, sillä silloin rajaamme osan oppilaistamme vähemmistöön.

Mitä tarkoittaa antirasistinen ja kulttuurisensitiivinen pedagogiikka?

Kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa oppilaiden taustan huomioonottamista. On tiedostettava, että uskonnot, etnisyys ja kieli luovat erilaisen oppijan viitekehyksen, jonka kautta oppija joko kokee yhteenkuuluvuutta ryhmässä, tai kokee erottautuvansa muusta ryhmästä.

Kulttuurien sisällä on moninaisuutta, eikä oppilasta voi kohdata vain kulttuurin edustajana. Opettajan tulisi aina muistaa oppilaiden olevan yksilöitä. Kulttuurisensitiivinen työote on kiinnostusta toista kohtaan ja avoimuutta sitä kohtaan, miten sanoitamme asioita ja miten kohtaamme oppilaat. Kulttuurisensitiivinen opettaja tunnistaa oman kulttuurinsa ja tiedostaa sen vaikutukset ajattelussaan ja käyttäytymisessään. Tällainen  opettaja pystyy reflektoimaan omaa rooliaan, ja asemaansa kouluinstituution edustajana, ja on motivoitunut syrjimättömän ilmapiirin rakentamiseen. 

Rasismi on aina kytköksissä valtasuhteisiin, ja koulunkin tulee tiedostaa asemansa arvojen ja asenteiden luojana, ja välittäjänä. Onkin hyvä pohdiskella oman koulun sisällä, olisiko tarpeen luoda toimintatapoja, ja ohjeistus antirasistisen ympäristön luomiselle; tällöin oppilaille on selkeää, miten toimitaan, jos rasismia nähdään koulutovereiden käytöksessä, ja opettajat ovat tietoisempia siitä, miten ennen yhtenäiskulttuurinen Suomi on myös murroksessa tällä hetkellä.

Oppilaiden turvallisemman tilan periaatteet voi tiivistää esim. kuuteen kohtaan:

  1. Kunnioita toisen fyysistä ja psyykkistä tilaa
  2. Älä ivaa tai pilkkaa ketään, etenkään ulkonäön perusteella. Tämä vain ylläpitää stereotypioita.
  3. Älä tee oletuksia kenenkään ulkonäköön tai toimintaan perustuen. Olemme kaikki yksilöitä.
  4. Anna tilaa keskusteluissa. Anna kaikille mahdollisuus käyttää puheenvuoro.
  5. Kuuntele ja opi. Ota vastaan uudet puheenaiheet, näkökulmat ja henkilöt ennakkoluulottomasti ja uteliaaana.
  6. Pyydäthän anteeksi jos olet loukannut muita.

Miten eTwinning palvelee antirasistisen ja kulttuurisensitiivisen opettamisen lähestymistapaa?

Meille on varmasti selvää, että eTwinning on loistava työväline antirasistiseen ja stereotypioita vähentävään työhön. Oli itse eTwinning -yhteistyön aihe mikä hyvänsä, on siinä aina mahdollisuus kansainväliseen kokemukseen ja yhteistyöhön toisten kulttuurien edustajien kanssa, ja enenevässä määrin monikulttuuristen koulujen kanssa. Onkin hyvä keskustella yhteistyön alkaessa, halutaanko aluksi, tutustumisen ohessa, myös keskustella ja luoda oppilaiden keskinäiset yhteistyön säännöt. Tällöin luodaan hyvä vire jo alussa yhteistyölle osapuolten miettiessä antirasistisen lähestymistavan mukaisesti omat säännöt keskinäiselle yhteistyölle, ja keskustelulle. Näin luodaan ilmapiiri, joka on turvallinen kaikille osallistujille, ja kaikkien etnisyyksien ja uskontojen edustajat saavat kokea olevansa osa yhteistä kokemusta. Myös opettajat voivat miettiä, onko tarvetta reflektoida kulttuurisensitiivisesti pedagogisten valintojen tärkeyttä.