Hyvinvointia oppimassa Ateenassa Osa 1: RESILIENSSI

 ETwinningin vuositeemana 2024 on hyvinvointi ja se oli aiheena huhtikuun lähettiläiden seminaarissa Ateenassa. 

 Matka Lapista Ateenaan oli oikea seikkailu ja pääsimme määränpäähän ensin autolla Sodankylästä Rovaniemen lentokentälle ja kolmella lennolla; Helsinki-Istanbul-Ateena. Mieleemme jäi Istanbulin lentokenttä, se oli elämys. Ihmisvilinässä oli tunnelmaa ja, vaikka ihmisiä oli paljon, kaikki toimi ja matka eteni sujuvasti.Todella hyvinvointia lisäävä kokemus tuli vastaan jo heti Ateenan lentokentällä, kun siellä tavattiin muita eTwinning -lähettiläitä ja pääsimme oppimaan ensimmäisiä kreikan kielen sanoja: kaliméra (hyvää huomenta)ja efcharistó(kiitos). Tuntuu vieläkin hyvältä muistella noita sanoja viikkojen jälkeen.

 Esteban: “Hyvinvointiani lisäsivät aamulenkit Ateenan keskustan nähtävyyksien keskellä. Toisaalta erittäin surullista oli huomata kymmeniä kodittomia ihmisiä.” 

 Katri: “Ateena oli ihan uusi kokemus kaupunkina. Akropoliksella vierailu oli yksi kohokohta sekä illallinen kaikkien seminaariin osallistujien kanssa paikallisessa ravintolassa, nauttien paikallisesta musiikista ja ruuasta sekä tanssista. Kreikkalainen lähettiläs opasti sirtakin saloihin ja saimme kaikki osallistua.” 

Akropoliksella kohdattiin historian kirjoista tutut kohteet.

 Seminaari oli loistavasti rakennettu aloittaen tilaisuuden luennoilla, joissa käsiteltiin hyvinvoinnin lähtökohtia ja asioita mitkä siihen vaikuttavat. Yhteisten luennoiden lisäksi saimme valita työpajoja niistä aiheista, jotka tukevat eniten meidän omia tarpeitamme ja kiinnostuksiemme kohteita. Pidimme molemmat tärkeänä resilienssiä, jota nykypäivän arjessa kaivataan enemmän kuin koskaan ennen.

 Resilienssityöpajassa luennoitsija Alexandra Almpanidou luennoi ensin siitä, miten opettajien on tärkeää ymmärtää opiskelijoiden tämänpäivän haasteet. Hän nosti esille neljä keskeisintä: akateemisen paineen ja odotukset, kiusaamisen ja sosiaalisen paineen, teknologian ja sosiaalisen median sekä mielenterveyden haasteet. Hän kertoi myös miten resilienssiä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: itse ongelman näkökulmasta,;jolloin positiivinen suhtautuminen ja suunnitelma sen ratkaisuun osoittaa resilienssiä, ja tunteiden näkökulmasta, jolloin ratkaisuna on ajatella jotain muuta tai etsiä lohtua.

 Almpanidou painotti luennossaan oppilaiden itsetuntemuksen tukemisen keskeisyyttä ja miten ohjaaminen resilienssin kehittämiseen on tärkeää. Oppilaiden omien vahvuuksien tunnistaminen, oppilaiden aito itsereflektointi heidän kohtaamistaan haasteista, oppilaiden omien tunnereaktioiden tuntemus ja omien toimitatapojen huomaaminen sekä tunnistaminen on resilienssin kehittämisen keskiössä ja niitä me opettajina voidaan harjoituttaa. 

Almpanidoun luentodia: Johari Window Model

 Yhtenä resilienssin harjoitteena kokeilimme Alexandra Almpanidoun johdolla “Johari Window model” itsereflektointityökalua. Tällainen itsetarkastelu oli ihan mielenkiintoista ja ehkä vaikeaakin. Mutta arvelisimme, että jos tällaista harjoitusta tekisi useammin, oppisi huomaamaan itsestään monta hyvää asiaa ja itsetuntemus ja sen kautta resilienssi kasvaisi ja vahvistuisi. Muita harjoitteita työpajassa oli ‘Elämän pyörä ‘, jonka avulla voi tarkastella oman elämän tasapainoa ja huomata millä osa-alueella on kehittämisen tarpeita. 

Almpanidoun luentodia: The wheel of Life.

Tutustuimme myös “GROW-model”-harjoitteeseen, joka  taipunee hyvin koulumaailmaan sen perustuessa tavoitteisiin.  Myös mielipiteiden ja totuuksien erottelu ja “Mitä jos?” -kysymykset voivat soveltua koululaisen itsetunnon kehittämiseen, löytämällä positiivinen ajattelu ja näkökulma omaan elämään ja tekemiseen.

Almpanidoun luentodia: GROW-model

Almpanidoun luentodia: Mitä jos? -harjoite.

 Työpajojen jälkeen pohdimme millaisia eTwinning-projekteja voisi resilisenssin teemalla toteuttaa, tässä meidän ideat:

 Luokanopettajan johdolla: 

  Let’s become friends (vieraat kielet): järjestetään virtuaalitapaamisia kumppanikoulun kanssa, jossa keskustellaan ja tutustutaan. Samalla harjoitellaan kertomaan itsestä. 

  Selfportrait (kuvataide, kielet, suomen kieli): Herätellään aiheeseen kirjoittamalla itsestä omalla äidinkielellä, kuvataiteessa toteutetaan omakuva, jossa olisi mukana omia vahvuuksia esim. Taustassa, järjestetään virtuaalinen taidenäyttely kumppanikoulun kanssa. 

 Yläkoulussa: 

 Tutustu itseesi- Know yourself (terveystieto): resilienssia voidaan edistää harjoittelemalla sosiaalisia taitoja sekä kehittämällä itsetuntoa. Voidaan järjestää etätapaamisia ja vertailla miten eri kulttuurissa suhtaudumme esimerkiksi pettymyksiin sekä vastoinkäymisiin. 

 Just do it (liikunta ja terveystieto): Tiedetään, että liikunnan avulla edistetään kaikia terveyden osa-alueita. Suunnitellaan lihaskuntoharjoitteluohjelma, jossa harjoitetaan lihasmassaa, erilaisia ryhmätehtäviä ja peruskestävyys- sekä liikkuvuusharjoitteita, jotka ovat hyödyllisiä aivoille. Suunnitelmat voidaan jakaa sähköisesti muiden koulujen kanssa ja toteuttaa omassa koulussa.

Hyvinvoivaa työvuotta toivottaa lähettiläät Katri ja Esteban.

Kansainvälinen harjoittelu

Let's learn from one another – eTwinningillä kansainvälisyyttä yläkoulun luonnontieteiden, matematiikan ja tietotekniikan opintoihin

Tämän vuoden ITK-konferessissa Hämeenlinnassa palkittiin yhtenä eTwinning-projektina joensuulaisen Pielisjoen koulun Erasmus+/eTwinning-hanke Let’s learn from one another. Pielisjoen koulu on matemaattis-luonnontieteellistä opetusta kehittävä, ympäristöasioita ja kansainvälisyyttä painottava yläkoulu.

ITK:n tekoäly-aiheisten esitysten lomassa saimme eTwinnaaja-kollegoiden kanssa kuulla hankkeesta tarkemmin hanketta edustaneelta matematiikan, kemian ja fysiikan opettaja Kaisamari Åkermanilta. Ensinnäkin Kaisamari kiittelee hankkeen vetovastuussa ollutta pitkän linjan ammattilaista Sinikka Lyyraa ja kertoo itse hypänneensä varakoordinaattorin paikalle: 

– Intoa löytyi enemmän kuin taitoa, mutta ajattelin, että tuollaisen mentorin kelkassa minulla on myös mahdollisuus oppia paljon. Ja kyllähän sitä sitten opittiinkin.

Miten hanke lähti käyntiin?

Hanketta pyöritettiin Pielisjoen koulun perinteisen Erasmus+-ohjelman lisäksi alusta alkaen eTwinningin verkkoympäristössä. Hankkeen käynnistämistä ja kumppaneiden hakua Kaisa kuvaa seuraavasti: 

–  Ensimmäinen vaihe, kuten missä tahansa hankkeessa, oli partnerihaku. Osa kumppaneistamme oli kollegalleni tuttuja edellisistä hankkeista, ja niin eTwinningissä sitten haettiin hankkeeseen Suomen, Liettuan ja Unkarin lisäksi kahta tai kolmea muuta maata. Mukaan lähtivät Kreikka ja Turkki. Portugalista mukaan liittyi myös innokas eTwinningiin enemmän perehtynyt kumppani ja hänen avullaan pääsimme paremmin sisään eTwinningin ja Twinspacen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Mitä tavoitteita kumppaneilla oli?

Let’s learn from one another -hankkeen päätavoitteena oli Kaisamarin mukaan parantaa mukana olevien oppilaiden ja opettajien taitoja luonnontieteissä, matematiikassa sekä tietotekniikan hyödyntämisessä opiskelun tukena. Lisäksi toivottiin, että hanke antaa opettajille uusia tapoja motivoida ja herättää oppilaiden mielenkiintoa luonnontieteitä kohtaan sekä herättää oppilaat ymmärtämään näiden aiheiden osaamisen tarpeellisuus tulevaisuudessa. 

Miten eTwinning ja yhteinen työskentelytila Twinspace tuli tutuksi?

eTwinning oli monelle hankkeeseen osallistuvista uusi tuttavuus, joten hanke alkoi käytännössä eTwinningin käytön opiskelulla:

– Portugalista hankkeeseen mukaan tullut kumppanimme Joana Faria kokosi Twinspaceen ohjesivuston, jonka avulla kouluissa pystyttiin opiskelemaan eTwinningin ja Twinspacen käyttöä, liittymään jäseniksi ja muodostamaan ryhmiä. Tämän jälkeen päästiin käyttämään eTwinningiä siten kuin tarkoitus oli; opettajien ja oppilaiden saumattoman ja tasa-arvoisen yhteistyön mahdollistamiseksi kumppanimaiden välillä.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Hankkeessa kumppanimaiden oppilaat tuottivat opetusmateriaaleja toisilleen. 

– Tällä tavoin pyrimme siihen, että uudet materiaalit olisivat oppilaille ymmärrettäviä, laadukkaita ja innovatiivisia ja että oppilaat käyttäisivät nykyaikaisia ICT-työkaluja ja hyödyntäisivät ei-perinteisiä opiskelualustoja, Kaisamari kertoo.

– Samalla oppilaiden oli myös mahdollista painottaa omia mielenkiinnon kohteitaan tuottamissaan materiaaleissa ja nostaa esiin heitä kiinnostavia näkökulmia ja näyttää uudenlaisia toimintatapoja oppimisen mahdollistamiseksi. Tukena materiaalia tuottavilla oppilailla olivat koulun muut oppilaat sekä opettajat. Kaikki hankkeen aikana tuotettu materiaali tehtiin englanniksi.

Miten eTwinningin Twinspacea hyödynnettiin Erasmus+-hankesivustona?

eTwinningin Twinspaceen koottiin Kaisamarin mukaan kaikkien mukana olevien kaupunkien, koulujen, opettajien ja oppilaiden esittelyt. Lisäksi jokainen koulu kokosi esittelyt keskeisistä vierailukohteista.

 

eTwinning-projekteille tyypillisesti tässäkin projektissa suunniteltiin yhteinen logo:

– Hankkeillamme on aina ollut logokilpailu, joten sellainen järjestettiin tälläkin kertaa. Kaikki loppukilpailuun päässeet logot koottiin eTwinningiin, minkä jälkeen jokainen maa organisoi äänestyksen. Nyt hankkeelle oli valittu logo yhteistuumin! 

Kaikki aktiviteetit on esitelty eTwinningissä hankesivuilla, jatkaa Kaisamari ja toteaa, että myös kaikki tuotetut opetusmateriaalit diaesityksistä labratöihin sekä muihin tutkimuksiin esiteltiin tuloksineen eTwinningissä. 

 

Hankkeen tuotoksena luotiin myös opetusmateriaalikokonaisuus, joka myös löytyy yhteiseltä hankesivustolta: 

– Hankkeen keskiössä olevien luonnontieteiden, matematiikan sekä tietotekniikan ympärille syntyi lopulta ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys edellä luotu aktiviteetti- ja opetusmateriaalikokonaisuus. Lisäksi hankkeen lopuksi kerättiin myös sähköinen reseptikirja, jossa esiteltiin aromaattisia kasveja sisältäviä perinneruokareseptejä kustakin hankemaasta.

Hankkeen myötä on Kaisamarin mukaan selvää, että eTwinning mahdollistaa loistavasti kaiken tiedon keräämisen yhteen paikkaan loogiseksi kokonaisuudeksi. 

– Jokainen opettaja, oppilas ja yhteistyökumppani tai tarvittaessa huoltajakin voi lisätä materiaalia Twinspacen sivuille, kunhan on osana hanketta, eikä tiedon kerääminen välttämättä tällöin jää yhden henkilön vastuulle. Lisäksi kuka tahansa voi nähdä, mitä kaikkea on saatu aikaan. Mielestäni näihin materiaaleihin on mukava palata myös jälkikäteen, esimerkiksi uutta hanketta tai ihan vain opetusmateriaaleja tai kokonaisuuksia suunnitellessa.

Miten oppilaiden oppimista seurattiin?

Erityisen kiinnostavaa ja hyödyllistä on kuulla, miten eri projekteissa seurataan oppilaiden oppimista. Kaisamari kertoo, että läpi hankkeen oppilaiden oppimista seurattiin muun muassa Kahoot!-quizeilla, jotka tehtiin jokaisen vierailuviikon alussa osallistujien pohjatietojen mittaamiseksi ja lopussa oppimisen kartoittamiseksi. Kahootit ja niiden tulokset on myös koottu eTwinningiin.

 

Let’s learn from one another -projektin toteutus sai tunnustuksena sekä eTwinningin suomalaisen laatumerkin että eurooppalaisen laatumerkin. Onnea Pielisjoen koulun oppilaille opettajineen!

Lue lisää laatumerkeistä Opetushallituksen eTwinning-sivuilta: eTwinningin laatumerkit ja palkinnot

Lue lisää projektista: Erasmus+ Let's learn from one another

 

 

Hyvinvointia iloisesti eTwinningin avulla!

Miten edistää koululaisten hyvinvointia, aina ajankohtainen aihe, joka sattuu myös olemaan Erasmus+ - ohjelman ja eTwinningin painopiste tänä vuonna?

Hyvinvointia oppilaiden keskuudessa voi olla vaikea lähteä kehittämään teoriapohjalta aineenopettajana yläkoulussa, mutta entäpä eTwinning– projektina yhteistyössä toisen EU – maan kanssa? 

Vertailujen tekeminenhän oppilailta jo sujuu yläkoulussa, niinpä päätinkin lähteä miettimään oppilaiden kanssa hyvinvoinnin laatua, merkitystä ja erityistekijöitä yhteistyössä italialaisen koulun kanssa. Tämä parityöskentely sopi meille muutenkin oikein hyvin, sillä Suomen maine maailman onnellisimpana kansana on jo tunnettu, samoin kuin italialaisten terveelliset Välimeren elintavat. 

Joukko 9.luokkalaisia teki pitkin vuotta haastatteluita hyvinvoinnin eri tekijöistä; osa oppilaista innostui jopa itsenäisesti perehtymään muutamaan artikkeliin sanomalehdissä englannin kielellä, mikä tietysti ilahdutti englannin kielen opettajaa suuresti.

Suurin vetovoimatekijä tässä projektissa olivat jälleen kerran toiset teinit: mikään ei oikeastaan taida olla murrosikäisestä kiinnostavampaa kuin keskustella toisten teinien kanssa.  

Projekti jaettiin teemoittain osiin, jotka me kollegani kanssa päätimme: ruokailu, harrastukset, koulu, arjen stressitekijät, miten rauhoittua stressin jälkeen. Projekti oli haastattelupainotteinen, ja näiden luokkien kanssa se todella toimi, sillä kysymyksiä mietittiin ahkerasti ryhmissä; teini-ikäiset ovat usein jo kiinnostuneita pohtimaan asioita, ja tämä ryhmätyö edisti hyvinvoinnin käsityksen selkiytymistä, ja vertailuja oli helppo tehdä esim. äppin kysymysten pohjalta, jos ryhmällä oli vaikeuksia keksiä niitä.  Vantaa on ostanut äppin School Day, jolla oppilaat voivat mitata viikoittain mm. opiskelun miellyttävyyttä , kotiläksyjä, kodin osallistumista ja apua opiskeluun, sosiaalisten suhteiden tärkeyttä ja ominaisuuksia yms.

Lopuksi aikaiseksi saatiin matematiikan opintoja hyväksikäyttäen piirakkataulukoita yms., jotka havainnollistivat oppilaiden kokemia ongelmakohtia, ja heidän suosimiaan ratkaisuja. Mukava tapa yhdistää taulukoiden tekemisen kertaus englannin opintoihin!