5.12.2016

Maskottimme maailmalla


Viime lukuvuonna kahdeksannen luokan B-saksan lukijat osallistuivat projektiin nimeltä ”Reisen macht uns Spaβ (= Matkustaminen on meistä hauskaa)”. Projektissa oli mukana kouluja Tšekistä, Puolasta ja Suomesta. Jokaisen koulun projektiryhmä hankki maskotin, joka jollain tavalla liittyi kouluun tai kotipaikkakuntaan. Maskotti lähetään postitse kiertämään kouluilta toiselle. Maskottien avulla esiteltiin koulu sekä kotipaikkakunta.


Puolalaisen projektikoulun oppilaat valitsivat maskotikseen haukan nimeltä ”Sokól”, koska koulun jalkapallojoukkueen symboli on haukka. Tšekistä saimme karhun nimeltä ”Ondrej”. He olivat valinneet maskotikseen karhun, sillä tšekkiläinen koulu sijaitsee Primdan kaupungissa, jonka vaakunassa on karhu. Espoosta valitsimme maskotiksemme hevosen nimeltä Tapio, sillä Espoo sijaitsee kuninkaantien varrella ja Espoon vaakunassa on hevosenkenkä.
Ensimmäisenä saimme paketin Puolasta, jossa oli heidän maskottinsa Sokól. Sokólin lisäksi postipaketissa oli oppilaiden tekemiä esityksiä kotikaupungistaan Mielzynistä, matkaesitteitä sekä puolalaisia makeisia. Kun paketti saapui koulullemme, se herätti suurta kiinnosta. Kierrätimme Sokólia koulussa ja valokuvasimme sen eri luokkahuoneissa. Teimme kuvista saksankielisen PowerPoint –esityksen, jonka liitimme Twinspaceen. Kohta sen jälkeen saimmekin tšekkiläisen Ondrejn koulullemme, jota myös kierrätimme koulussamme.

 

Kouluvierailumme jälkeen puolalainen Sokól tuli lähettää seuraavalle koululle eli Tšekkiin. Ja tšekkiläinen Ondrej Puolaan. Samaan pakettiin Sokólin kanssa laitoimme myös espoolaisen maskotin, Tapion. Teimme saksankielisiä esityksiä koulustamme ja Espoosta, jotka ladattiin Twinspaceen sekä printattiin värillisenä. Värilliset printit laitoimme Tapion mukana Tšekkiin.


Projekti on hyvin mielenkiintoinen ja hauska. Oppilaat innostuivat kierrättämään maskotteja koulussa ja valokuvamaan niitä. Oli aina todella mukavaa saada paketteja projektikouluilta ja tutkia yhdessä sen sisältö. Pienet keskieurooppalaiset kaupungit, puolalainen Mielzyn ja tšekkiläinen Pimda, tulivat oppilaille tutuksi. Oppilaiden suora kahdenvälinen kontakti jäi tosin puuttumaan projektista. Projektikouluissa ongelma oli tietokoneiden vähäinen määrä, joten heidän oppilaansa eivät päässeet helposti nettiin. On kuitenkin hienoa, että myös eurooppalaisilla kouluilla, joissa tietokoneet eivät ole oppilaiden aktiivisessa käytössä, on mahdollista osallistua eTwinning – projekteihin.
Antti Piiroinen
Mankkaan koulu, Espoo
eTwinning -lähettiläs

2.12.2016

Digiyhteiskunnan kansalaisia kasvattamaan

Kukaan ei enää kiistä tieto- ja viestintäteknologian asemaa yhtenä nopeasti digitalisoituvan yhteiskunnan perustaidoista. Siihen liittyy myös vahva sosiaalinen ulottuvuus. ”Digital Citizenship” on eTwinningin tämän kouluvuoden pääteema ja se oli vahvasti esillä myös vuotuisessa eTwinning-konferenssissa Ateenassa lokakuun lopussa.

Internetin turvallinen käyttö on yksi opetuksen keskeinen tavoite uuden opetussuunnitelman mukaan. Asianmukaisella toiminnalla pystymme torjumaan useita meihin kohdistuvia mahdollisia uhkia. On tärkeää ymmärtää laillisuuden rajat, joiden ulkopuolelle helposti luiskahdetaan kun tekijänoikeuksia loukataan, solvataan tai kiusataan toisia, levitetään vihapuhetta tai tunkeudutaan laittomin keinoin toisten koneille tai palvelimille (hakkerointi). Lasten ja nuorten tulee ymmärtää, mihin näiden rajojen rikkominen saattaa johtaa.

Toinen tärkeä aspekti on ns. digitaalinen jalanjälki. Minkälaisia tietoja, kuvia tai videoita itsestämme haluamme jakaa internetissä, jossa ne saattavat hetkessä levitä kaiken maailman hämmästeltäviksi ja jonne ne jäävät mahdollisesti ikiajoiksi. Hauskalta tuntuva pila voi seuraavana päivänä muuttua asiaksi, joka tuottaa tuskaa ja häpeää vuosien ajan.

Toimiminen digitaalisen yhteiskunnan jäsenenä edellyttää monenlaisia taitoja ja osaamista. Palvelut siirtyvät enenevässä määrin nettiin.  Netissä maksetaan laskuja, varataan matkalippuja, tehdään veroilmoitus tai varataan aika lääkärille. Nykyaikana nuoret myös verkostoituvat ja viestivät laajasti WhatsAppissa, Instagramissa ja Facebookissa. Se kuuluu digiyhteiskunnan jäsenyyteen. Globaaleissa verkostoissa ei pärjää ilman vuorovaikutus- ja interkulttuurisia taitoja. Näiden piirien ulkopuolelle jääminen merkitsee helposti sosiaalista syrjäytymistä.

Eurooppalaisessa yhteistyössä katsotaan vielä laajemmalle. Digiyhteiskunnan kansalaisuuteen kuuluu myös vastuullisuus kestävästä kehityksestä ja yhteisten arvojen puolustaminen. Yhteiskunnan digitalisoituminen ja jatkuvasti kehittyvät teknologiat eivät saa merkitä eriarvoisuuden lisääntymistä ja digitaalisen kuilun repeämistä kalliita laitteita käyttävien ”diginatiivien” ja teknologiasta vähemmän kiinnostuneiden välille. On tärkeää keskustella yhdessä, esimerkiksi eTwinning-projektissa, mitä on teknologian kestävä käyttö ja miten internet parhaimmillaan tukee avoimuutta, yhdenvertaisuutta, sananvapautta ja demokratiaa, ei vain ”totuuden jälkeistä” viestintää.


eTwinning-konferenssin avauspäivän pääpuhuja oli Emma Mulqueeny. Hänellä oli vahva usko nuoriin ja heidän ymmärrykseensä. ”Puhutaan mieluummin ihmisten internetistä kuin esineiden internetistä”, hän sanoi. Hän lainasi presidentti Obaman neuvoa tyttärelleen: ”Be useful, be kind”. Nykymaailmassa me edelleen tarvitsemme ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä yhteiskunnan hyväksi ja välittävät toisistaan, internetissä tai ei.



14.11.2016

Nordiskt ambassadörsseminairum

I slutet av september var ett flertal av oss som är nordiska eTwinningabassadörer samlade i Köge utanför Köpenhamn för ett Nordiskt ambassadörsseminarium.

Det var ljuvligt varma höstdagar och första kvällen avslutades med en magisk timme ut i den ljumma men mörka höst(sommar-)kvällen medan vi fick uppleva storytelling medan fullmånen lyste på oss. Det var David Heathfield som gav lysande exempel på hur Storytelling kan fascinera och samla lyssnarna.
Målet för seminariet var att vi ambassadörer ska göra eTwinning mera förståeligt, intressantare och enklare för att nå fram och få fler delaktiga i eTwinningsamarbetet. Det var detta som Ann Katrine Stendahl Rannestad lyfte fram. Jag har nedan försökt sammanfatta det som Ann Katrine föreläste om på ett mycket inspirerande sätt.

Frågor som vi fick fundera på var:
Vilka verktyg använder vi som Ambassadörer? 
Hur skapar vi förändring? 
Vilka konkurrenter har vi? 
Hur gör vi eTwinning synligt?

 Hur gör vi eTwinning synligt?

Det är viktigt att vi på olika sätt skapar kommunikation. Vi ska göra upplevelsen av eTwinning bättre och det är bättre om vi kan hitta svaren tillsammans. Vi behöver väcka uppmärksamhet med ex plakat, broschyrer, Vi behöver informera via mail, intranät osv. Vi behöver skapa förståelse via kurser och workshops. Vi behöver bli accepterade och det blir vi via dialog och olika former av möten. Ibland behövs kursändringar och dem skapar vi tillsammans via personlig kommunikation Detta kan vara tidskrävande och till och med ibland verka som ett enda kaos.

Vad kräver en Förändring? 

Att börja med eTwinning kräver ofta en förändring hos läraren. Vi måste komma ihåg att det är svårt med kursändringar - alla vill utveckla sig men ingen vill förändra sig. Vi vill göra det vi gjorde ifjol som vi redan känner. Det måste finnas en morot om jag ska förändras.
Ex på morötter för eTwinning:
Gemenskap, möjlighet att möta nya människor, uppfyller läroplanens mål, ger en förståelse för andra människor, öppnar klassrummet. ETwinning ger en autentisk kommunikation dvs ”Viktigt på riktigt”
Det sparar tid för att det finns färdiga exempel – kanske inte till en början men sen
Det är gratis.

Ann Katrine belyste verkligt väl hur svårt det är att förändra vanor även om man känner till att det finns bättre alternativ. Ett av exemplen, som vi säkert alla känner till, är hur svårt det är att ändra sina vanor och börja använda cykelhjälm även om man känner till att det är mycket bättre att använda hjälm. Samma sak med eTwinning man känner till att det finns men vill inte förändra sig.
Förändring gör ont och då kommer många ursäkter fram såsom: ”Dåliga IKTkunskaper, har alltid gjort såhär osv.  Man måste gå utanför sin egen komfortzon och det är obekvämt. Därför är det viktigt att förändringarana kommer gradvis.

Ann Katrine menade att vi bör ha utgångspunkten att folk inte är intresserade och därför ska vi ta sikte på kommunikation och inte information. Vi ska göra det så lockande o Intressant så de inte kan motstå det!
Vi väljer det som är enkelt. Hon gav flera bra exempel på detta. T ex hur lätt det är att välja den spännande boken eller den lockande tidskriften under tågresan när vi bespetsat oss själva på att få den där ”måst-pappershögen” genomgången.

Man har gjort undersökningar och jämför vilken frukt folk väljer när de får välja på banan, äppel och apelsin. Folk väljer den lättaste vägen dvs banan för att den är lättskalad, men om apelsinen är färdigt skalad väljer de den. Hur tar vi bort skalet/friktionen i eTwinning dvs gör eTwinning enkelt?

Lärarna bör aktiveras och motiveras för verkligt samarbete. Dvs pröva något som inte är inrutat. Detta ska ge inspiration för den etablerade och trygga läraren.

Hur gör vi eTwinning förståeligt

Lärarna måste också förstå vad eTwinning är och hur de kan använda sig av detta för att utveckla undervisningen.
Ett knep är att använda någon som ger intryck och som folk litar på som visar och förklarar, istället för att man själv alltid är den som ”mal på”. 
Vi har att kämpa mot fyra grundläggande rädslor hos vår publik:
  • Vara dum, känna sig korkad
  • Bli angripen, folk är inte mottagliga utan anfaller
  • Vara utanför, bli uteluten
  • Being insane Bli missförstådd

40-60-40 är typiskt för en lyckad implementering dvs 40procent förarbete, 20 procent under själva mötet, 40 procent efterarbete.

Före: Vad går mötet ut på, vad bör man veta innan mötet, vet din ledare om att jag kommer?
Mötet
Efter: Uppföljning, ett tack för mötet-mail eller sammanfattning. 

 Exempel på vad man göra före:
Ett frågeformulär före som skapar på förståelse, ett telefonsamtal, skapa ett dokument/kontrakt för att dokumentera vad som har överenskommits (era behov, ramar, verkligt förlopp, förberedelse med tex ett brev till deltagarna o registrering samt förslag på datum)

Vi gör det vi har lovat eller/och det som står i läroplanen därför är det viktigt att det inte är valbart. 
Viktigt att skolledaren får argument. Hur kan vi göra det som det står om i läroplanen på ett annat sätt.

Hur gör vi eTwinning intressant?
I och med att man brinner för något så kan det skrämma
Tänk på en person som inspirerar dig - de gör det lilla extra, de delar med sig. Gör andra glada så lyssnar de till dig.

Vi fick också prov på nudging. (Nudging: att putta eller försiktigt leda människor i en annan riktning än den de annars skulle ha tagit,)Vid utställning ex mässa lägg ut dots med lite texter på vägen. Folk älskar att följa en stig med överraskning på slutet.
Detta såg vi prov på när vi möttes av en massa nedskrivna budskap som låg på golvet och satt uppsatta på väggarna när vi kom till samlingssalen på morgonen dag 2. Mellan budskapen låg klisterlappar som bildade en stig. Det gick bara inte att låta bli att följa ”stigarna” och gå runt och läsa budskapen och på så sätt bli peppad eller få en input till att tänka i andra banor.


Andra exempel på att göra det vardagliga intressant: Gör ett monster av tvålautomaten så blir diskussion om handtvätt mycket intressantare.
Lätt att få folk att ge feedback genom att använda en röd knapp som blir grön när man svarat.

Ann Katrine belyste också s k social proof. Vi gör som andra gör = social proof, vi vill alla vara "normala".
Behandla vuxna som du behandlar barn. Det är viktigt med pauser, att vara tydlig och att använda sig av illustrationer. Vi fick lära oss hur man enkelt kan illustrera och exemplen var till stor del tagna ur ”den visuella läraren” som man kan ladda ner gratis. 
Vi fick också under hela seminariet flera exempel på hur viktigt det är med ”brain breakers” genom att få prova på detta nu och då.
Andra tips:
Gör felen till succé.  
Var förberedd.
Starta på utsatt tid.
Håll fokus.
Säg ursäkta men kom inte med en massa ursäkter. Låt frustrationen stanna utanför.
Håll fokus på målgruppen.
Alla är inte som du så tänk på att tillgodose alla typer av människor i din framställning.
Håll ramarna o berätta om dem.
Tänk på dynamikn med åhörarna och även på dynamiken inom åhörargruppen.
Flirta med publiken.
Vänd aldrig ryggen till folk men du ska kunna din presentation så bra att du kan vända ryggen till presentationen.
Ta händerna ur fickorna! 
Bli uppmärksam på dåliga vanor så att du kan arbeta bort dem.

Siw Kyrkslätt-Henriksson
eTwinning ambassadör

6.11.2016

eTwinning tree –opettajan ja oppilaiden kokemuksia

eTwinning tree oli lukuvuoden mittainen projekti, jossa oli mukana 34 koulua 26 Euroopan valtiosta. Suuri osa kouluista oli työskennellyt yhdessä useissa eri projekteissa, joiden aikana opettajat olivat tutustuneet toisiinsa ja mukana olleet luokat olivat saaneet monipuolista kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä kulttuurivaihdosta.

Projektin työskentelyn keskiössä oli puu. Teemalla haluttiin korostaa luonnon kunnioitusta ja luonnosta huolehtimisen merkitystä. Valittujen aktiviteettien avulla oppilaat olivat suorassa kontaktissa luontoon ja kokemuksia rikastettiin luontoaiheisilla tehtävillä.

Projektissa oli kivaa se, että saimme istuttaa puun.” Näin kommentoi yksi oppilaista projektin ensimmäistä vaihetta, jossa jokainen mukana oleva koulu istutti omalle tontilleen puun. Puun istuttamisen yhteydessä juhlittiin eTwinningin 10-vuotis syntymäpäiviä ja keskusteltiin siitä, millainen merkitys puilla on maapallon hyvinvoinnille. Me Oulun normaalikoululaiset saimme lahjoituksena paikalliselta kasvitieteelliseltä puutarhalta kultakoivun taimen, jonka erikoisuutena on keväällä puhkeavat keltaiset lehdet.

Talven aikana jokainen partneri valitsi omalta alueeltaan historiallisen puun. Vierailtuaan puulla, oppilaat kirjoittivat tarinoita siitä, mitä puu oli heille kertonut. Lisäksi puusta luotiin piirroksia. Vaikean valinnan jälkeen yksi tarina käännettiin englanniksi ja kirjoitettiin käsin kirjaan, joka kiersi ympäri Eurooppaa käyden jokaisen mukana olevan partnerin koulussa. Lukuvuoden aikana toteutettiin Skypen välityksellä yhteisiä joulu- ja pääsiäisaskarteluja sekä kirjoitettiin mm. yhteistä elektronista jatkokertomusta ”Magic tree”. Suuri kiitos näin suuren projektin onnistumisesta kuuluu sitä tehokkaasti koordinoineelle bulgarialaiselle Natasha Djurkovalle!

Kun oppilailta kysyttiin mikä projektissa oli ollut mukanaa, toi osa esille yksittäisiin aktiviteetteihin liittyviä asioita.
”Projektissa oli kivaa se, että saimme istuttaa puun.”
”Pyöräretki suolamännylle oli mukavaa.”
”Tarinan kirjoittaminen oli mukavaa.”
”Piirrustuskilpailu oli mukavaa.”

Jokainen aktiviteetti raportoitiin videon, kirjoittamisen tai valokuvien avulla Twinspace-ympäristöön ja näin yksittäiset aktiviteetit saivat kansainvälisen ulottuvuuden. Euroopan maantieteen ollessa viidennen luokan sisältö, pystyttiin eri maiden olosuhteita tarkkailemaan oppikirjojan lisäksi yhteistyökoulujen tuotosten kautta. Luokan seinällä olevaan isoon Euroopan karttaan oli sijoitettu oma nasta jokaiselle mukana olevalle koululle.

Oppilaat tunnistivat yhteisen työskentelyn hyötyjä sekä luokan että Euroopan mittakaavassa. Yksi oppilaista toi esille työskentelyn merkityksen luokan yhteishengen kannalta:
” Hyödyllistä oli se, kun koko luokka oli tekemässä eTwinning projektia”. Opettajana näen tähän lisäksi sen hyödyn, että tuotosten ollessa Twinspacen kautta myös vanhempien katseltavissa, lisäsi tämä vanhempien kiinnostusta lastensa koulun käyntiin. Oppilaat kokivat hyödylliseksi myös sen, että he oppivat uutta muista maista sekä maafaktojen että heidän tuottamiensa tarinoiden kautta.
”Hyödyllistä oli kun opin kaikkea uutta maailmasta.”
”Sain tutustua eri maihin.”
”Sai tietoa puihin liittyvistä tarinoista.”

eTwinning tree oli tämän luokkani ensimmäinen eTwinning projekti. Jokaiselle työskentely kansainvälisten partnereiden kanssa ei ollut aluksi mielekästä ja mukana oli myös seuraavan kaltaisia kommentteja: 
”Se oli osittain kivaa ja osittain tylsää.”
”En pitänyt projektista.”

On luonnollista etteivät uudet työtavat heti tunnu kaikista mukavalta ja on tärkeää antaa oppilaiden itse vaikuttaa siihen, kuinka aktiivisen roolin he projektin eri vaiheissa haluavat ottaa. Nyt luokassa on käynnissä uusi projekti ja kansainvälissä verkostossa työskentelyssä olemme -oppilaat ja opettaja - jo yhtä kokemusta rikkaampia valmiimpia tarttumaan uusiin haasteisiin.

eTwinning tree -sai laatumerkin lokakuussa 2016. Projektin Twinspace: https://twinspace.etwinning.net/10472/home  

12.10.2016

eTwinning 4-8 -vuotiaille? Koulutuskeikalla puhumassa varhaiskasvatuksen ammattilaisille!

Minua pyydettiin Turkuun kertomaan eTwinningin tarjoamista mahdollisuuksista pienille lapsille ja heidän opettajilleen. 

Turussa oli paikalle mennessäni ollut jo kolme päivää koolla opettajia 19 eri maasta, (Itävallasta, Belgiasta, Kyprokselta, Tšekistä, Saksasta, Tanskasta, Virosta, Espanjasta, Kreikasta, Kroatiasta, Islannista, Latviasta, Alankomaista, Norjasta, Puolasta, Portugalista, Ruotsista, Sloveniasta ja Suomesta), sillä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO järjesti siellä Erasmus+ -kontakti-seminaarin aiheena ”Playing and Learning Child

eTwinning sopii mainiosti myös tuollaisten alle kouluikäisten projekteihin, joten lähdin mielelläni paikalle. Esitystä piti kyllä miettiä. Olen ollut viime vuosina pääasiallisesti 4.-6. -luokkalaisten opettaja, joten 4-vuotiaiden maailma on vähän vieraampi. Ja kansainvälisen seminaarin kielenä on tietenkin englanti, joten sekin piti ottaa huomioon. Olen kyllä aiemminkin kouluttanut paljon englanniksi, joten en ollut siitä huolissani. 


Mietin pitkään, laitanko PowerPoint -esityksen pohjaksi tuollaisen suloisen pohjan vai pitäisikö käyttää jotain virallisempaan. Tuohon päädyin. 

Käytin esityksessä paljon videoita, jolloin kuuntelijoiden kielitaidolla ei ollut niin väliä. Onneksi tekniikka toimi ja äänetkin kuuluivat hyvin. Osa esimerkkiprojekteista on toteutettu minun koulullani, osan löysin eTwinningin sivuilta tai suoraan YouTubesta. Hakusanalla "eTwinning" löytyy valtavasti osumia vaikka mistä palvelusta tai hakukoneesta...



Esitys meni mielestäni hyvin. Keskityin erilaisiin esimerkkeihin projektiaiheista, joita pienten oppilaiden kanssa voisi tehdä. Korostin kuitenkin koko ajan sitä, että kuulijani ovat oikeita asiantuntijoita projektien sisällöistä. Oli hienoa nähdä, miten osanottajat nyökyttelivät ja myhäilivät. Tieto taisi upota!

Ihan pienetkin lapset osaavat laulaa, leikkiä, pelata, piirtää ja askarrella, ottaa kuvia eri välineillä jne. Kunhan vain keksitään hyvä aihe projektille, ei lasten pieni ikä ole este, ehkä jopa päinvastoin! Teinit tuppaavat aina nolostelemaan vaikkapa Skype-yhteyksissä. Pienillä ei tällaisia estoja ole!

Hauska juttu oli muuten se, että kuulijoiden joukossa oli tanskalainen eTwinning-lähettiläs! Hän nappasi kuvan minusta puhumassa. Halasimme ilahtuneina toisiamme, sillä olemme tavanneet aiemminkin jossain seminaarissa. Suomessakin olisi muuten hyvä löytää joku päiväkodin opettaja tai esiopettaja meidän lähettiläiden joukkoon! 


Tämän kertainen seminaari päättyi samana päivänä. Osallistujat jäivät vielä tekemään ryhmätöitä minun lähtiessäni kotia kohti, mutta hekin alkoivat siirtyä iltapäivällä lentokentälle. Minulle tuli vaikutelma, että he olivat löytäneet toisistaan hankekumppaneita Erasmus+ -kumppanuushankkeisiin,  mutta että myös eTwinning tulisi olemaan mukana tulevissa projekteissa.

Kiitos koulutuskutsusta, Cimo!




9.10.2016

Seminaarituliaisina uusi projekti

Minulla oli ilo osallistua eTwinning-lähettiläiden seminaariin Rodoksella syys-lokakuun vaihteessa. Meitä oli siellä neljä suomalaista, kolme lähettilästä ja opetushallituksen edustaja. Yhteensä lähettiläitä ympäri Eurooppaa oli noin 150. Suurin osa meistä on opettajia.


Kun on ollut eTwinnigissä mukana niin kauan kuin minä olen, tapaa tällaisissa kokoontumisissa väistämättä vanhoja tuttuja. Niin nytkin! Projektikumppanuudet ovat monien kohdalla muuttuneet ystävyyssuhteiksi.


eTwinning on tuonut minulle henkilökohtaisesti hyvin paljon. Projekteja eri ikäisten oppilaiden kanssa yli kymmenen vuoden aikana on miltei viisikymmentä. Aivan tolkuttoman suuri määrä, kun sitä nyt ajattelee. Mutta se kertoo osaltaan siitä, miten hyvänä välineenä oppimiseen minä pidän eTwinnigiä.


Olen myös osallistunut monenlaisiin koulutustilaisuuksiin. Määrällisesti enemmän olen ollut itse kouluttajan roolissa, mutta antoisaa on ollut myös saada olla oppijana itse. Rodoksella oli laadukkaita työpajoja ja me vanhat konkarit juttelimmekin siitä, että pelkästä luennoinnista on siirrytty entistä enemmän tekemiseen, osallistamiseen ja ryhmätöihin. Kirjoitin muuten omaan blogiini jutun niistä minulle uusista sovelluksista, joihin tässä seminaarissa tutustuin.


Tapasin Rodoksella ensimmäistä kertaa islantilaisen Koldrunin, jonka kanssa minulla on ollut jo kolme kertaa eTwinning-projekti. Olemme siis toimineet perustajina, mutta kyseessä on kuitenkin ollut aina projekti, johon on yritetty löytää edustaja joka ikisestä eTwinning- ja eTwinningPlus -maasta.


Alakoulun nuorimmat oppilaat ovat piirtäneet eri vuosina kevätkukkia, -lintuja ja -perhosia. Yksi kuva on lähetetty jokaiseen toiseen osallistujamaahan ja muutaman viikon sisällä omalle koululle on saapunut 30-40 kirjekuorta, joista on paljastunut sen vuoden kasvi tai eläin.  Ne on sitten kiinnitetty näkyvälle paikalle koulussa milloin pahvipuuhun, milloin paperinurmikon päälle.







Nyt päädyimme Koldrunin ehdotuksesta villieläimiin. Perustimme siinä hotellin aulassa projektin, jonka nimeksi tuli "The land full of wild animals". Nyt etsimme projektikumppaneita yhteistoimin. Minun koulussani 3.-4. -luokkalaiset piirtävät tällä kertaa eläimet. Niihin tullaan myös liittämään vähän tietoa kyseisestä eläimestä englanniksi. Täällä kotimaassa oppilaat siis aloittavat ottamalla selvää Suomen villieläimistä ja valitsemalla sopivat tähän juttuun.


Rakentelin äsken vähän Twinspacea, eli projektialustaa. Lisäsin sinne kaikkien maiden listan, jotta mukaan liittyneet opettajat voivat käydä kirjoittamansa nimensä oikealle kohdalle. Etsimme vain yhtä koulua kustakin maasta, kirjanpito on siis tarpeen. Tässä projektissa ei pyritä siihen, että oppilaat tutustuvat kunnolla toisiinsa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta koko Euroopan eläimistä ja herättää lapset miettimään asioita laajemmin.


Tein myös Googleen taulukon, jonka linkitin projektin sivulle. Kaikki käyvät kirjoittamassa sinne osoitteensa, jotta kirjeet löytävät sitten perille. Tästä se taas alkaa!









Joskus on mielekästä etsiä uusia ihmisiä, mutta vanhan, hyväksi todetun kumppanin kanssa on todella vaivatonta aloittaa uusi projekti! Oikein mukava seminaarituliainen!



26.9.2016

Europeiska språkdagen

Varje år sedan 2001 är den 26. september den europeiska språkdagen. Det var på initiativ av EU och Europarådet som man kom fram till att man bör en gång om året lyfta fram språk och språkinlärning som något viktigt, roligt och intressant. För det är det ju!

Ibland kan det kännas att man inte lyckas förmedla detta till eleverna så bra som man skulle vilja.
Man jobbar med böcker som läromedelsförfattare gjort så intressanta som de kan, men då och då
smyger det kanske in en fundering om hur relevanta de är för just den här elevgruppen som jag
har… En lärobok berättar om hur huvudpersonerna var och simmade och trodde att de stötte på en
haj, en annan berättar komiskt om att falla av en kamel. Någon lärobok tar upp vilka bus man kan
råka ut för som hundvakt. Och så försöker man som lärare uppmuntra eleverna till att berätta om
egna liknande upplevelser, eller hitta på liknande, eller kanske berätta om roliga semesterhändelser.
Problemet blir lätt att alla känner redan varandra; de har redan hört varandras bästa anekdoter. Och det är dessutom mycket lättare att berätta om dem sen på rasten på eget modersmål.

Men tänk om man har ett eTwinning-projekt, med en klass där man också håller på att lära sig
samma språk. Det behöver inte vara något väldigt stort och ambitiöst, man får gärna börja med det lilla. Det kan vara att man skriver till varandra och kanske har en chat i slutet av året. Eller skickar en videohälsning om det är svårt att få tiderna att passa ihop.

Man får så mycket ut av det; både som elev och som lärare. Som lärare får du en eller flera
lärarkompanjoner i andra länder som tillsammans med dig funderar ut lämpliga teman och mål. När
ni jobbar får du se en helt annan grad av motivation än med vanliga hemuppgifter. Eleverna vill
verkligen få reda på saker om eleverna i de andra länderna, och de vill verkligen berätta något för
dem också. Varje tema blir mer varierat än det annars skulle bli, och det blir definitivt mer
elevcentrerat. Det är språkinlärning där man ser direkt varför vi lär oss främmande språk– för att kunna kommunicera, dela med oss av våra erfarenheter och bekanta oss med varandra oavsett hemland.

Blev du inspirerad och vill sätta igång? Ta och registrera dig på eTwinning och titta på alla fräscha idéer som finns där. Och känner du att du behöver hjälp, så finns såväl teamet på
UBS som ambassadörerna där för dig – gratis!

Här kan ni provlyssna på de 24 officiella språken i EU

Anne Levon
eTwinningambassadör

7.9.2016

Yhdessätekemistä suunnitelman mukaan - Mistä on hyvä hanke tehty?



Ensimmäinen eTwinning-projektini sai alkunsa, kun olin Wienissä kontaktiseminaarissa vuonna 2012. Kaikki oli silloin uutta, eikä minulla ollut erityisiä laatutavoitteita projektille. Ensimmäisenä vuotena olin mukana muutamassa erilaisessa projektissa, jotka olivat kontaktiseminaarin lisäksi löydetty eTwinningin kautta (“löydä etwinnaajia”). Toisena vuotena halusin oppia lisää erilaisia työkaluja ja mietin, miten projekteista saisi toimivampia ja ehkä laadukkaampiakin.

Kaksi vuotta sitten osallistuin oppimistapahtumaan, jossa opetettiin eTwinning laatumerkistä ja miten sen voi saavuttaa. Oppimistapahtuman jälkeen päätin, että seuraavana vuonna panostaisin projekteissa enemmän laatuun kuin määrään.


Suunnitelmallisuus

Perusidea on yksinkertainen. Suunnittele ennen kuin teet. Hyvän alkusysäyksen projektiin saa, kun lukee eTwinning-portaalista laatumerkin kriteerit. Tässä vaiheessa ei tietenkään tarvitse päättää, hakeeko laatumerkkiä myöhemmin, mutta se on hyvä lähtökohta.

Seuraavaksi kannattaa etsiä hyvät kumppanit projektiin. Perustajia projekteissa on yleensä kaksi ja sitten valitaan tarvittaessa lisää partnereita. Sanonta “hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” sopii hyvin myös eTwinning-projektiin. Minun mielestäni kannattaa suunnitella mieluummin pieni ja lyhytkestoinen projekti kuin koota suuri projekti, jossa käytetään paljon erilaisia työkaluja ja jossa on paljon kumppaneita. Joka tapauksessa tärkeää on, että projektilla on yhtenäiset tavoitteet ja selkeä suunnitelma aikatauluineen. Luonnollisesti projekti on linkitetty opetussuunnitelmaan tai tutkinnon perusteisiin ja siinä on jokin pedagoginen innovaatio.

Yhteisöllisyys

Etwinning-projektin perusidea on yhteinen tekeminen. Projektilla olisi hyvä olla kaksi vetäjää. Jos vastuu on vain yhdellä opettajalla, saattaa tulla ongelmia jossain vaiheessa. Joskus käy myös niin, että joku alkaa vetämään projektia eri tavalla, kun se on suunniteltu. Jos idea on hyvä, mikä siinä. Mutta mielestäni perustajilla on kuitenkin vastuu projektin viemisestä loppuun.

Projektissa pitää näkyä yhteistyö. Joskus käy niin, että projektissa ei tehdä varsinaisesti yhteistyötä opiskelijoiden kesken, vaan molemmat tekevät omia tehtäviään. Olen kokenut, että ehkä hankalampi mutta kuitenkin lopputuloksen kannalta hedelmällisempi projekti on silloin, kun opiskelijat työskentelevät yhdessä kansainvälisissä ryhmissä.


Tuloksellisuus

Projektin tavoitteena on saavuttaa jokin lopputulos. Se voi olla aika pienikin, mutta tärkeintä olisi, että kaikki osapuolet hyväksyvät tavoitteen, jonka eteen tehdään yhdessä töitä. Se voi olla esimerkiksi yhdessä tehty seinäkalenteri tai yhdessä toteutettu tutkimus nuorten elämästä.

Onko sinulla ollut hyvä projekti, joka ansaitsee tunnustusta?

Nyt hakemukset sisään, sillä Suomessa laatumerkkihakemusten seuraava dead line Suomessa on 15.9. Laatumerkkiä haetaan eTwinningLivestä Projektit-välilehden alta. Oman maan kansallinen tukipalvelu (NSS) arvioi laatumerkkihakemukset ja ilmoittaa sinulle projektin laatukriteerien täyttymisestä.



23.8.2016

Mitä jos tänä vuonna käynnistäisi eTwinning-projektin?

Tänä vuonna koulun alkaminen on ollut tavallista jännittävämpää (ja haasteellisempaa) opetussuunnitelman uudistumisen myötä. Enää ei voi mennä sillä vanhalla ”luetaan kappale ja tehdään tehtävät” -menetelmällä. Nyt on oppimisen lähtökohtana oppilaslähtöisyys sekä yksilöllisten vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden hyödyntäminen. Kaikkien opettajien pitää omassa opetuksessaan huomioida laaja-alaisen osaamisen kehittyminen. Lisäksi jokaisella oppilaalla on oikeus ainakin yhteen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen, jossa tutkitaan jotain aihetta, ongelmaa tai ilmiötä eri oppiaineitten näkökulmista.

Juuri nyt on hyvä aika alkaa miettiä, miten eTwinning tukisi monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamista, laaja-alaisen osaamisen kehittymistä (esim. tvt L5, monilukutaito L4 sekä kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus L2) sekä oppilaiden osallistamista oppimisprojektiin alusta loppuun, suunnittelusta ja ideoinnista toteuttamiseen ja arviointiin.

eTwinning.net-portaalin etusivulta pääset ”Työskentele yhdessä” -valikkoa klikkaamalla tutustumaan hyviin yhteistyöhankkeisiin Galleriassa tai projekti-ideoihin ja -aihioihin Pakeissa. Myös oppilaasi voivat selailla niitä ja ehdottaa heitä kiinnostavia teemoja.


eTwinning-portaalin etusivu

Rekisteröitymällä eTwinning.net-portaalissa opettajien eurooppalaisen yhteisön jäseneksi, saat käyttöösi eTwinning Live -ympäristön. Se on siis vain opettajille ja tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Voit verkostoitua opettajien kanssa liittymällä ryhmään, jonka teema kiinnostaa sinua. Jos juuri sinua kiinnostavasta teemasta ei vielä ole ryhmää, voit helposti perustaa ryhmän itse. Ohjeet löytyvät UKK:sta (usein kysytyt kysymykset).

eTwinning Live - ryhmät

eTwinning Live -ympäristössä voit myös alkaa etsiä projektikumppania. Jos olette oppilaittesi kanssa yhdessä sopineet kiinnostavasta projektiaiheesta, voit kirjoittaa projektiehdotuksen kumppanifoorumille. Kannattaa kirjoittaa hyvin selkeä, innostava ja melko lyhyt viesti. Ja sitten voi vain alkaa odottaa vastauksia. Jos idea on innostava eikä liian monimutkainen, saat varmasti runsaasti vastauksia.

Voit myös selailla muiden eTwinning-opettajien kirjoittamia kumppaninhakuviestejä ja projektiehdotuksia. Usein niistä löytyy juuri omalle luokalle sopivia projekti-ideoita. Niitä voi sitten kumppanin tai kumppaneiden kanssa yhdessä vielä täsmentää ja hioa. Kannattaa aina varautua tekemään kompromisseja ja olemaan joustava. Toisaalta, pedagogisista tavoitteista ei kannata kauheasti tinkiä.

eTwinning Live - kumppanifoorumi

Keski- ja Etelä-Euroopassa koulu alkaa usein syyskuun alussa, joissain maissa myöhemminkin. eTwinning opettajat ovat kuitenkin jo nyt aktiivisia, sillä aloittamalla ajoissa on riittävästi aikaa suunnitella sekä sopia käytännöistä ja aikataulusta.

Monet eurooppalaiset opettajat ovat todella kiinnostuneita Suomen uudesta opetussuunnitelmasta ja toteuttavat mielellään projekteja, joissa punaisena lankana ovat opetuksen eheyttäminen, osaamisen kehittäminen ja oppilaitten osallistaminen. Näin teidän yhteinen projektinne voi toimia mallina opetuksen pedagogiselle uudistamiselle myös kumppanimaassa.

Onnea kumppaninhakuun ja antoisaa eurooppalaista yhteistyötä!

6.4.2016

YES – se erilainen tilastomatikan tunti



http://padlet.com/sarallor/2ggd8z77z6wmKuva 1. Opiskelijat ovat yhteydessä opiskelukavereihin ympäri Eurooppaa


Työskentelen opettajana Lapin matkailuopistossa. Pääasiassa opetan ammattiaineita, mutta mukaan mahtuu joskus myös jotain muuta. Tilastomatematiikan tunneilla olen aina silloin tällöin törmännyt siihen, etteivät opiskelijat ole kovin motivoituneita opiskeluun, koska he ajattelevat, ettei tilastoilla ja heidän ammatillaan safarioppaana, kokkina tai tarjoilijana ole mitään yhdistävää asiaa. Näinhän ei ole, mutta päätin kokeilla uutta tapaa lähestyä tilastoihin ja tilastomatematiikan perustermeihin eTwinning –projektin avulla keväällä 2015.

Aloitin projektin suunnittelun hyvissä ajoin syksyllä 2014. Löysin sattumalta eTwinning-sivuilta “löydä etwinnaajia” palstalta espanjalaisen matematiikan opettajan Saran. Hänellä oli samanlainen projekti-idea kuin minulla. Suunnittelimme yhdessä tehtävät aikatauluineen ja etsimme mukaan lisää kouluja idealla yksi koulu yhdestä maasta. Lopulta saimme kasaan projektin, jossa oli mukana opiskelijoita Espanjasta, Italiasta, Ranskasta, Romaniasta ja Suomesta. Meillä opettajilla oli yhteinen työskentelyalusta Titanpadissa. Siellä voi  chattailla ja tehdä muistiinpanoja. Sovimme etukäteen, mitkä ovat projektin tavoitteet, tehtävät ja mitä työkaluja käytetään opiskelussa. Titanpad on yksinkertainen ja mielestäni toimiva juttu tällaisessa yhteistyössä.

eTwinning projektimme YES – Young Europeans in Statistics aloitettiin tutustumalla toisiimme Padletin avulla. Jokainen sai lisätä itsestään kuvia, videoita kotiseudustaan tai lempimusiikistaan alustalle, joka oli sitten jokaisen katseltavissa. Tehtävän sai tehdä pienissä ryhmissä, koska aluksi tuntui olevan ongelmia vieraan kielen kanssa. Niin Suomessa kuin muissakin maissa ihmeteltiin, miksi matematiikan tunnilla opiskeltiin englanniksi. No, alkuhämmennyksen jälkeen opiskelijat ymmärsivät, että se on yhteinen työkielemme. 
 
Tämän jälkeen opiskelijat jaettiin ryhmiin ja opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella tutkimuksen kysymykset kansainvälisissä ryhmissä. Ryhmät jaettiin teemojen ja kiinnostuksen mukaan kuitenkin niin, että joka ryhmässä on kaikista projektimaista opiskelijoita. Teemoja olivat mm. harrastukset, urheilu, musiikki, videopelit, tietotekniikan ja kännykän käyttö ja tulevaisuus opiskelun jälkeen. Koska eri kouluissa oli erilaiset aikataulut toteuttaa projekti, olimme sopineet tietyt päivät (dead line), jolloin tehtävät piti olla valmiina.


Kun lopulliset kysymykset oli valittu suuresta määrästä kysymyksiä, toteutettiin jokaisessa koulussa sama kysely. Etukäteen oli ollut puhetta kyselyn kielestä, mutta loppujen lopuksi ranskalaiset ja espanjalaiset toteuttivat kyselyn englanniksi. Tutkimus toteutettiin Google formsilla alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen. Alun perin olimme suunnitelleet, että kysely toteutetaan SurveyMonkeyllä, mutta siinä tuli ongelmaksi meidän tutkimuksen liian laaja otanta. Kysely toteutettiin Suomessa pääsääntöisesti lomakekyselynä ja opiskelijat syöttivät vastaukset Google formsiin itse. Joissain maissa käytössä oli tabletit, jolloin kyselyn vastaukset tallentuivat järjestelmään suoraan. Lopuksi opiskelijat analysoivat vastauksia ja esittivät toisilleen kysymyksiä, miksi eri maissa oli tullut erilaisia vastauksia.

Projektin aikana opiskelijat oppivat tilastomatematiikan perustermit - moodit, mediaanit ja vaihteluvälit - kuin vahingossa. Tämän lisäksi opiskelijat kertoivat englannin kielen taitonsa parantuneen, he olivat oppineet käyttämään uusia tieto-ja viestintätekniikan työkaluja sekä oppineet uusia asioita eurooppalaisista opiskelukavereistaan ja heidän maistaan.

Aiemmin mainittujen työkalujen lisäksi olemme luonnollisesti käyttäneet eTwinningin Twinspacea (chat, foorumi, mail) ja sähköpostia.

YES-projekti herätti opiskelijoissa myös mielenkiintoa uudenlaisiin paikkoihin ja he kyselivät projektin lopussa erilaisista eurooppalaisista matkakohteista, jonne he voisivat matkustaa. Laajensimme siis tätä projektia seuraavaan askeleeseen eli mahdolliseen matkaan yhteistyökumppaneiden maihin. Päätimme myös opettaja-kollega Saran kanssa, että mikäli siihen tulee mahdollisuus, toteutamme projektin joskus uudelleen.

Lisätietoa YES eTwinning-projektista mari.jokela(at)redu.fi.