Mitä
haluan tällä blogipostauksella sanoa? ETwinning on mahtava ja
opettajalle äärimmäisen tarpeellinen verkosto. Kenelle suuntaan
viestini? Opettajakollegoille!
Innostuneet
terveiset pohjoismaisten eTwinning-lähettiläiden kokoontumisesta
Ruotsin Marstrandissa 28. - 30. elokuuta. Koolla oli nelisenkymmentä
henkeä Tanskasta, Norjasta, Ruotsista, Islannista ja Suomesta.
Suomesta meitä oli mukana Riikka Aminoff Opetushallituksesta sekä
neljä eTwinning-lähettilästä.
Minulle
tapaamisen kiinnostavinta antia oli työskentely, joka avasi sitä,
miten sosiaalisessa mediassa voisi viestiä tarkoituksenmukaisemmin.
Sosiaalisen median merkitys aukeni entistä kirkkaammin. Asioita
meille oli opettamassa Lena Leigert, joka on vastikään kirjoittanut
asiasta sosiaalista mediaa käsittelevän kirjan.
Aina
pitää miettiä, mitä haluaa sanoa ja kenelle viestin suuntaa. Mitä
lukijoiden/kuulijoiden tulisi tietää, mistä pitää ja mitä
tehdä? Millainen tunne tulee somessa jaetusta? Mitä somekanavia
käyttää? (Taas on kyse kohderyhmästä, sillä eri ihmis- ja
ikäryhmät käyttävät sosiaalista mediaa eri tavoin.) Mihin sävyyn
haluaa kertoa?
Tämä
on tuttua asiaa kaikille tekstejä kirjoittaville, mutta asioita
käytiin lävitse lähettilään työn kannalta omakohtaisesti. Eri
ikäryhmät käyttävät erilaisia kanavia. Ryhmissä muutettiin
asiallinen mainos provosoivaksi ja humoristiseksi. Äidinkielen
opettajalle ei olisi voinut löytyä hauskempaa ja hyödyllisempää
jatkokoulutusta.
-
Minua tämä herätti ajattelemaan asioita syvällisemmin, sanoi
Antti Piiroinen. Täytyy paremmin miettiä, kenelle suuntaa
postauksia ja millaisen kuvan antaa asioista. Antti esitteli
tapaamisessa myös suomalaisten eTwinning-lähettiläiden blogia ja
siihen liittyviä lukutilastoja. Lukukauden alku ja
opetussuunnitelmien muutosajat ovat vilkkaimpia lukemisaikoja. Varhainen kielenoppiminen ja varhaiskasvatuspegagogiikka olivat
suosituimmat aiheet viime vuosina. Blogiin löydetään useimmiten
Facebookin kautta.
-
Tämä oli mahtavan hyvä koulutus, totesi Siw Kyrkslatt
Ahvenanmaalta. -Täällä oli sekoitettu taitavasti käytännön
työskentelyä ja teoria-asiaa. Pidin kovasti tapaamisen
turvallisesta ilmapiiristä.
Tapaamisesta
löytyi myös hauskoja sovelluksia opetuskäyttöön. Clips,
yksinkertainen elokuvanteko-ohjelma, oli uusi tuttavuus osalle
osallistujista. Katja Wiede veti hauskan Gimkit-session
pohjoismaiden tietämyksestämme. Eri maiden tiimit järjestivät
erilaisia brainbrake-hetkiä, joissa liikuttiin ja tutustuttiin
toisiin paremmin. Tapaaminen oli järjestetty pedagogisesti
viisaasti, sillä asian lisäksi mukaan tarttui erilaisia
ryhmäyttämisharjoituksia.
eTwinning Koulu -nimike
Kokoontumisessa
pohdittiin myös eTwinning Koulu -leiman merkitystä kouluille tehdyn
kyselyn pohjalta. Riikka Aminoff esitteli tehtyä kyselyä. Miten
nimike on vaikuttanut toimintaan? Selvästi se on tuonut näkyvyyttä
ja toisaalta ohjannut toimintaa entistä suunnitelmallisemmaksi ja
tavoitteellisemmaksi. Kansainvälisyys tulee osaksi koulun
toimintatapaa. Jos olet kiinnostunut tutustumaan tutkimuksen
kaikkiin vastauksiin, ota yhteyttä NSS:n Riikkaan, niin hän voi
lähettää ne sinulle.
Itse
esittelin oman koulumme, Ylitornion yhteiskoulun lukion
eTwinning-projekteja. Toivoisinkin, että eTwinning leviäisi
enenevässä määrin rikastuttamaan myös lukioiden toimintaa.
Projektien ei tarvitse olla valtavia, vaan on parasta lähteä
liikkeelle tekemällä pieni yhteinen, kurssiin kuuluva tehtävä
kumppanikoulun kanssa.
Projektit yhdistävät mainiosti esimerkiksi mediaopetusta, kirjallisuutta, tvt-taitoja ja kieliä. Samalla tulee integroitua eri oppiaineita.
Projektit yhdistävät mainiosti esimerkiksi mediaopetusta, kirjallisuutta, tvt-taitoja ja kieliä. Samalla tulee integroitua eri oppiaineita.
Olen
iloinen siitä, että kouluruotsillani pystyin osallistumaan
tapaamiseen, ymmärtämään valtaosan asioista ja välillä jopa
keskustelemaan på svenska. Vanha ruotsinopettajani olisi myös ollut
ylpeä siitä!