28.11.2022

Osallistuisin vaikka heti uudestaan!


Syksyllä järjestettiin Tanskan Esbjergissä eTwinning-seminaari, joka oli suunnattu varhaiskasvatuksen kentällä työskenteleville. Mukaan kolme päivää kestävään seminaariin Suomesta lähti neljä osallistujaa. Seminaarin teemana oli Nordic kindergarten pedagogy meets & plays with technology. Matkalla osallistujat pääsivät mukaan inspiroiviin työpajoihin sekä tutustumaan tanskalaiseen ja pohjoismaiseen pedagogiikkaan ja leikkisään oppimiseen teknologiaa hyödyntämällä. Seminaarin aikana osallistujat tutustuivat kollegoihin muista maista ja löysivät kumppaneita kansainväliseen yhteistyöhön ja eTwinning-projekteihin.

Opiskelen itse Turun yliopistossa yleisen kasvatustieteen maisteriksi ja olen korkeakouluharjoittelijana Opetushallituksessa yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalveluissa. Pääsin osallistumaan tähän seminaariin yhdessä kolmen muun suomalaisen kanssa. Olen haastatellut Suomesta osallistuneita heidän kokemuksistaan seminaarista ja siitä, mitä he oppivat matkalla sekä mitä eväitä he saivat mukanaan Suomeen.

Seminaarin osallistujat Men at Sea -patsaalla


Uusia tuttavuuksia sekä vanhoja tuttuja

Matka Esbjergiin lähti Helsingistä lentäen ja jatkui Tanskassa junalla. Keskustelut ja kohtaamiset niin suomalaisten kuin muidenkin maiden kollegoiden kanssa olivat mahtavia ja toivat lisää inspiraatiota työhön.

Matka oli antoisa ja matkaseura oli loistavaa! Alkuun kolmen tunnin junamatka Kööpenhamista Esbjergiin mietitytti ja jännitti, mutta matkan aikana pääsi hyvin tutustumaan matkatovereihin. Opin matkan aikana paljon eri varhaiskasvatuksen käytänteistä sekä Suomen sisällä että muissa maissa, varhaiskasvatuksen digitutor Reetta Kauppinen toteaa fiiliksestä matkan jälkeen.

Matka oli mahtava ja etenkin keskustelut innostuneiden kollegoiden kanssa. Itse innostuin kehittämään osaamistani edelleen heidän esimerkistään. Osallistun nyt Varhaiskasvatuksen digiosaaja-hankkeen täydennyskoulutukseen. Oli myös aivan mahtavaa tavata tanskalainen tuttava aiemmasta Erasmus+ projektista, päiväkodinjohtaja Marja-Terttu Puurila kertoo.

Olihan se hieno matka. Heti tältä istumalta lähtisin (uudestaan), jos pääsisin! varhaiskasvatuksen opettaja Henna Ojala hehkuttaa


Tanskalaista pedagogiikkaa yhdistettynä projekti-ideoihin

Osallistujat oppivat paljon. Erilaiset projekti-ideat sekä tanskalainen tapa tehdä yhteistyötä ja varhaiskasvatusta antoivat ideoita omaan työhön ja tekemiseen. Myös eTwinning-toiminta tuli tutuksi seminaarin aikana. Lisäksi teknologiaosaaminen kasvoi ja erilaiset uudet alustat tulevat käyttöön myöhemmin työelämässä.

Parhaiten mieleen jäivät projekti-ideat ja opin paljon eTwinning-toiminnasta. eTwinning ei ollut minulle entuudestaan tuttu asia, Reetta mainitsee.

Tanskassa yksi vierailukohde oli tanskalainen luonto- ja ulkoilmapäiväkoti, Myrthuegård. Vierailun aikana varhaiskasvattajat saivat tutustua tanskalaiseen pedagogiikkaan ja tekivät erilaisia harjoituksia, mm. kepillä tasapainottelua ja hyönteisten tutkimista.

Seipään kanssa tehdyt harjoitukset palauttivat mieleeni tanskalaisten tavan keskittyä yhteistyöhön, yksittäisten kilpailuasetelmien sijaan. Aiemman Erasmus+ projektimme harjoituksissa esim. viesteissä tanskalaiset käyttivät aina pareja yksittäisten kilpailijoiden sijaan. Myös näissä seipään kanssa tehdyissä tasapaino- ja reaktiokyky -harjoituksissa toimittiin pareina tai ryhmänä ja keskityttiin luomaan yhteys toisiin, muistelee Marja-Terttu.

Myrthuegårdin luonto- ja ulkoilmapäiväkoti

Seminaarin aikana osallistujat pääsivät tutustumaan kolmeen eri tanskalaiseen päiväkotiin. Yhdessä päiväkodissa lapsiryhmillä oli tapana vaihtaa ryhmätilaa, joihin oli valmiiksi luotu eri oppimisteemoja. Vaihto tapahtui aina tietyn väliajoin, jotta kaikki ryhmät ehtivät tutustua ja oppia tietyn ryhmätilan teeman.

Varsinaista ”uutta uutta” en oppinut, mutta olen omassa kunnassani esitellyt tanskalaisten kivoja pihoja sekä mielenkiintoista ryhmien kierrättämistä oppimisympäristöjen mukaan sen sijaan, että oppimisympäristöjä aina muokattaisiin. Pienten nukkumajärjestelyt herättivät myös ihastusta, kommentoi Henna.


Teemana teknologiaan tutustuminen ja sillä leikkiminen

Seminaarin teema, Nordic Kindergarten Pedagogy meets & plays with technology, näkyi seminaarin aikana eri tilanteissa ja paikoissa. Teema korostui projekti-ideoissa, ennakkotehtävissä, joita tehtiin Padlet-alustalla, sekä erilaisissa työkaluissa, joita opeteltiin käyttämään seminaarin aikana.

Mielestäni teema näkyi eniten yhteisten projektien ideoinnissa ja ennakkotehtävissä, jotka tehtiin Padlet-alustalla, Reetta toteaa.

Koska innostuin matkalla hakemaan mukaan Varhaiskasvatuksen Digiosaaja -koulutukseen, matka lisää välillisesti huimasti teknologiaosaamistani. Nyt päällimmäisenä käyttöön tulee varmasti Storyjumper yhteisten kirjojen tekemiseen, sadutukseen tai ihan projektien dokumentoimiseen, sekä Canva-julisteiden tai -esitteiden laatimiseen, Marja-Terttu mainitsee.

Tämän ison teeman lisäksi seminaarissa keskityttiin luonnon, ulkoilun ja tieteen yhdistämiseen leikkiin ja digitaalisiin työkaluihin. Käymme viikoittain metsäretkillä, joten hyödyllinen aihe myös tämä luonnossa oppiminen, Marja-Terttu lisää.

Seminaarin osallistujat pääsivät tutustumaan muun muassa Fanøn saareen


Tärkeäksi osallistujat kokivat sen, että pääsivät verkostoitumaan muiden maiden kollegoiden kanssa.

On hurjan tärkeää, että me täältä Vaka-puolelta verkostoidumme myös ja vertailemme toisiamme oppiaksemme uutta. Näiden seminaarien kautta voi tuoda uutta sekä henkilökunnalle että lapsille, Henna toteaa.

Koen sen tärkeäksi, että pääsin verkostoitumaan uudella tavalla sekä eri Euroopan maissa asuvien varhaiskasvatuksen ammattilaisten sekä taitavien suomalaisten kollegoiden kanssa, Reetta lisää.


Projekti-ideat todeksi

Seminaarin aikana osallistujat saivat jakaa omat projekti-ideansa muille ja näiden ideoiden pohjalta muodostettiin projektiryhmiä. Omat ideat yhdistettiin kollegoiden ideoihin ja lähdettiin viemään projekteja eteenpäin. Seminaari antoi myös eväitä lähteä viemään eTwinning-toimintaa omaan työympäristöön.

Omana ajatuksena on innostaa ja käynnistää omassa työskentelykaupungissa eTwinning-toimintaa, Reetta toteaa. 

Meillä on juuri alkanut meidän Tanskassa valmistelemamme eTwinning-projekti. Tämä oli minulle toinen kerta (seminaarissa), olen ollut aiemmin Turussa samanlaisessa jutussa. Turun seminaarista jatkui monen vuoden yhteistyö ja siltä tämäkin uusi yhteistyö vaikuttaa, Henna pohtii.

Seminaarissa käynnistetty eTwinning-projektimme Discovering our commonalities on myös jo pyörähtänyt käyntiin, Marja-Terttu kertoo. Projektissa lapset pääsevät osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön verkossa, esittelemään itsensä, kotipaikkakuntaansa ja maataan, sekä tutustumaan vastavuoroisesti Islantiin ja Kreikkaan. Projektin aikana pohditaan myös lasten oikeuksia ja tutustutaan kestävään kehitykseen.

Lopuksi kysyin vielä osallistujilta, kannattaako tällaiselle eTwinning-seminaariin lähteä. Vastaus osallistujilta oli aika yksimielinen: kannattaa lähteä mukaan!

Kannustaisin kaikkia varhaiskasvatuksessa toimivia ottamaan vastaavanlaisiin seminaareihin osaa. Itse lähtisin mielelläni uudelleen vastaavanlaiselle seminaarille, Reetta suosittelee.

Olen saanut osallistua vastaavaan seminaarin kerran aiemmin. Lähtisin ehdottomasti mukaan uudelleenkin, jos vain pääsisin – vaikka säännöllisesti - ja suosittelen lämpimästi eTwinning-seminaareja kaikille, joita kiinnostaa kansainvälinen yhteistyö ja itsensä kehittäminen, Marja-Terttu kertoo.

Kaikille minä suosittelen tällaista matkaa. On hyvä nähdä mitä muuallakin tapahtuu ja miten muissa maissa kehitetään varhaiskasvatusta! Henna iloitsee.


Kirjoittaja: Laura Soili

Kuvat: Laura Soili ja Claus Berg (ryhmäkuva)

Lisätietoa eTwinningistä voi lukea osoitteesta: https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/mika-etwinning


21.11.2022

eTwinning jatkaa entisellään uudella alustalla



Helppoa ja sujuvaa

Syksyn 2022 aikana pidimme toisen eTwinning-lähettilään Tiina Sarisalmen kanssa sarjan peruskoulutuksia. Aloitimme syyskuun lopussa aivan perusteista. Kerroimme eTwinningin uudesta ympäristöstä, EU login -tunnuksen teosta, oman profiilin luonnista ja muokkauksesta, siis aivan perusasioista. Paineitakin oli, kun komissio kesän ja alkusyksyn aikana perusteellisesti uudisti eTwinning-sivustoa. Hieman mietitytti miten aloittaa, kun aivan äskettäin oli omatkin opit ajateltava uudelleen. Yllätys olikin sitten, kuinka helposti ja sujuvasti kaikki kävi. Asiat sujuivat aivan kuin ennen.

Ensimmäisessä vaiheessa huolta tuottivat ne alustan osiot, joita ei vielä ollut ehditty ohjelmoida kuntoon. Niiden kohdalla saatoimme vain vakuuttaa, että kyllä tämä toimii, ehkä jo huomenna, niin kuin sitten useammassa tapauksissa kävikin. 


Ympäristön toimivuus lisääntyy vauhdikkaasti

Seuraavaan koulutukseen oli jo helpompi mennä kun ohjelmointikin alkoi olla kunnossa.  Kävimme läpi hyvän projektin ominaisuuksia, kumppaninhaun perusteita projektin suunnittelua ja sen perustamista. Uusi alusta alkoi jo tuntua tutulta ja eTwinningiin niin kiinteästi kuuluva tekemisen ilo nosti vahvasti päätään. TwinSpace-koulutukset oli mukava viedä läpi.

Peruskoulutukseen osallistujat eivät vielä välttämättä tiedä mikä uusi eTwinning on tai miten siellä toimitaan eivätkä he välttämättä osaa tehdä siitä kysymyksiä. Monenlaisia kommentteja koulutusten aikana silti heräsi. Mutta vaikka alusta oli uusi ja vieraskin, kysymykset ja kommentit eivät koskeneet sitä. Eniten tahdottiin tietää mihin kaikkeen eTwinningiä voi käyttää.

Moni asia on muuttunut. Hyvällä syyllä voidaankin kysyä mikä uudessa eTwinningssä on vanhaan verrattuna toimivaa ja mikä ei. Tähän on sinänsä helppo vastata: uusi on aivan yhtä hyvä kuin vanhakin. Erilaisia ne kuitenkin ovat. Uudessa järjestelmässä voi tehdä monia asioita, joihin vanha ei taipunut. Esimerkiksi tiedostokansioihin voi tehdä allikansioita ja TwinSpaceen sivuja lisätessä voi alasivuja panna haluamaansa numeroituun järjestykseen. Tätä ominaisuutta vanhaan versioon usein kaivattiin mutta siinä sitä ei ollut mahdollista toteuttaa.

Uuden alustan käyttöä helpottaa jo vanhassakin mukana ollut käyttäjän tuki ja opastus, josta monia avoimeksi jääneitä asioita on mahdollista tarkistaa. Sieltä saa myös neuvoja eri toimintojen käytöstä ja ominaisuuksista. Sitä kannattaa käyttää hyväksi.


Koulutukset jatkuvat

Koulutuksia jatketaan varmaankin kevään aikana, sillä tarve eTwinningin perustietojen hallintaan on aina suuri. Pitää osata antaa itsestään oikeanlaiset tiedot, jotta tulee löydetyksi. Täytyy hankkia itselle kumppani, suunnitella hänen kanssaan tulevaa projektia ja projekti pitää pystyä perustamaan. Helppoa, mutta opastettuna vielä paljon helpompaa. 


Edelleen on tärkeää tuntea perusasioista TwinSpacestä, siis projektien työskentelyalustasta. Siellähän kaikki oppilaiden työskentely tapahtuu. Koulutuksessa käydään läpi jäsenten kutsuminen mukaan, yhteydenpitovälineet, aineistojen lataaminen alustalle ja niiden muokkaaminen ja sivujen luominen. Koulutusten aikana esitetään paljon erinomaisia, tarkentavia kysymyksiä. Niihin vastaaminen auttaa luomaan syvempää kuvaa eri osa-alueista.

Pidämme myös koulutuksia itse eTwinning-alustan käytöstä. Niiden kesto on lyhyempi, sillä koulutettavat ovat jo kokeneita eTwinnareita, jotka haluavat tietää, miten uusi alusta eroaa vanhasta. Näistä koulutuksista meillä ei vielä ole kokemuksia, mutta uskomme että myös tällaiselle osaamiselle on tarvetta.

eTwinning-webinaarit ja -tapahtumat ja niihin ilmoittautuminen löytyvät Opetushallituksen tapahtumakalenterista.

Yrjö Hyötyniemi


7.11.2022

ITK-konferenssin satoa - Oppijan perustaidot


Lokakuun alussa järjestettiin Hämeenlinnassa ITK-konferenssi, joka on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen tapahtuma. Minulla oli ilo osallistua tapahtumaan, koska meidän koulun eTwinning-projekti "A wonderful journey" palkittiin yhtenä vuoden parhaista projekteista Suomessa.

ITK-konferenssin paikkana Aulanko

ITK-konferenssissa on todella paljon asiantuntijaluentoja ja oli todella vaikea valita laajasta ohjelmasta itselle kaikkein sopivimmat esitykset. Avajaisissa valtiosihteeri Puumala kertoi 6 tärkeää teesiä, joista tarttui käteeni perustaidot. Minulle ammatillisena opettaja yksi tärkeä aihe on työelämän perustaidot, joita tarvitaan niin nyt kuin tulevaisuudessa ja niitä tarvitaan kaikilla aloilla. Näitä taitoja opiskelemme niin omassa koulussa kuin erilaisissa kansainvälisissä projekteissa. Puumalan esityksen lisäksi uudet lukutaidot tulivat esille myös monessa muussa esityksessä. 

Päivän toiseksi nostoksi valitsin keskustelun, jonka aiheena oli digitaalinen sivistys - kolme eri näkökulmaa. Esityksestä nousi esiin lukutaidon merkitys ja ongelmanratkaisu. Joalin Loukamaa antoi vinkkejä meille opettajille siitä, että meidän pitäisi olla siellä missä oppijat ovat. Hän kertoi omasta kokemuksestaan, miten opettaja oli tehnyt heihin vaikutuksen olemalla mukana ajassa. Esityksessä painotettiin mm. algoritmien merkitystä ja oikeissa kanavissa toimimista. Ajattelin testata Joalinin esimerkkiä opiskelijoillani ja katsoa mihin se johtaa - toivottavasti hyviin oppimiskokemuksiin ainakin.


Mitä tarkoittaa digitaalinen sivistys? - paneelikeskustelu

Toisen päivän aamuna osallistuin työpajaan, jonka aiheena oli Luova tuottaminen on tulevaisuuden halautuin taito. Tosin aihe oli vaihtunut niin, että tulevaisuus oli korvattu tällä hetkellä. Luovuus on eri kouluasteilla tärkeä taito. Oppijat ovat nykyään aktiivisia, yhteistoiminnallisia tiimityöskentelijöitä, jotka ratkovat erilaisia ongelmia.

Sari Lanton mukaan luovuus kuuluu kaikille ja koulun tulisi tarjota oppijoille mahdollisuus tuoda omat vahvuudet näkyväksi. Ongelmia ratkaistaan yrityksen ja erehdyksen kautta ja erilaiset roolileikit antavat mahdollisuuden
luovuuteen. 


Lisätietoa aiheesta saa mm. uudetlukutaidot.fi ja työelämän perustaidoista alla olevasta kuvan listasta.



Jos olet kiinnostunut ITK-konferenssista tulevaisuudessa, seuraava konferenssi  järjestetään Hämeenlinnassa 19.-21.4.2022.