Koodaus on in

Useimmille meistä tulee koodauksesta ensiksi mieleen pitkät kryptistä komentokieltä sisältävät tietokoneohjelmoinnin ajolistaukset. Merkkeihin perustuvat ohjelmointikielet ovat toki yhä olemassa, mutta kun Virossa jo ekaluokkalaisetkin koodailevat pelejä on jokin muuttunut.

Opettajat kokeilevat kulkeeko robotti suunnitellusti.

Koodauksen maailmaan oli syyskuun lopulla Tallinnassa tutustumassa reilut sata opea ympäri Eurooppaa eTwinning-työpajassa. Pelkistäen voisi todeta, että pitkät ja monimutkaiset ohjelmointikoodit on tehty nykyisin  visuaaliseen muotoon koodipalikoiksi. Näitä virtuaalisia palikoita yhdistelemällä saadaan erilaisilla ohjelmilla aikaiseksi liikkuvia robotteja, pikkuohjelmia älypuhelimiin ja tietysti pelejä. Perusteet ovat varsin helposti omaksuttavissa. Käänny oikealle, käänny vasemmalla, mene suoraan, syö omena, saat elämän, varo örkkiä ja noitaa.

 Luovaa ajattelua tarvitaan siinä vaiheessa kun poukkoilevan robottimonsterin toimintaan halutaan saada logiikkaa ja pelattavuutta. Jatkoa ei rajoita kuin mielikuvitus. Yhtäkaikki pääsee koodausohjelmilla tutustumaan pelien ja ohjelmoinnin maailmaan helposti ja hauskasti. Tallinnassa solmittiin uusia eTwinning kumppanuuksia ja projekteja koodauksen ympärille. Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä  millaisia projekteja koodaillessa syntyy.

Virossa on tietotekniikkaan satsattu vuosien aikana reilusti, paljon enemmän kuin Suomessa. Eurooppalaisten opettajien kanssa keskustellessa alkoi vaikuttaa siltä, että Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muista maista tietotekniikan hyödyntämisessä ja satsauksissa moderneihin oppimisympäristöihin. Kuntien väliset erot ovat suuria, opin suomalaisilta opettajilta vertaillessamme koulujamme.

Vaikka eTwinning PDW:T (Professional Development Workshop) ovat tiiviitä kokonaisuuksia tietyn teeman ympärillä, eurooppalaisten kollegoiden tapaaminen ja vapaamuotoiset keskustelut ovat aina tärkeä osa tapahtumaa. Tallinnassa isännät olivat järjestäneet illanistujaiset Viron ulkoilmamuseon ravintola Kolu Kortsiin. Perinneleikkien ja polkan myötä tuli tutuiksi monta uutta eTwinning opettajaa ja maata.

Mikäli koodauksen maailma alkaa kiinnostaa voi tutustumisen aloittaa vaikkapa koodaustunnilla, Scratchilla tai Sploderilla.

Perinteisempää kooditreeniä voi tapailla codeacademyssa. 

eTwinning opiskelijan ammatillisen kasvun näkökulmasta

 Tarkastelen eTwinning-yhteistyötä opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessin tukijana kahdesta eri näkökulmasta: mahdollisuudet ja haasteet. Olen rakentanut kaksi yhteistyökuviota, joissa olemme saavuttaneet hyviä tuloksia. Mutta olen myös vuosien varrella lanseerannut useita projekti-ideoita, joista ei ole syntynyt sanottavia tuloksia.

Mahdollisuuksia

• monipuolinen kanssakäyminen vahvistaa opiskelijoiden ammatti-identiteettiä (näin meillä, miten teillä?)
• yrittäjämäistä ajattelu- ja toimintatapaa on mahdollista markkinoida ja vahvistaa
• yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu ~ me olemme me
• antaa mahdollisuuden verrata ammattiosaamisen haasteita eri toimintakulttuureissa (mitä meillä opitaan ja miten?)
• kielitaidon kehittyminen – ammattisanasto tulee tutummaksi
• rohkaistuminen vieraiden kulttuurien kohtaamiseen, ennakkoluulojen kariseminen (tiedät enemmän, luulet vähemmän)

Haasteita

• projektin tavoitteisiin ja aikatauluun sitoutuneiden yhteistyökumppaneiden löytäminen
• somen käyttö on opiskelijoiden arkipäivää, uusia tapoja pitää yhteyttä nousee esiin jatkuvasti -  eTwinning-yhteydenpito kilpailee ajasta jakiinostuksesta
• ammattiasioiden jakaminen ei välttämättä kiinnosta. Jakamiseen motivointi vaatii panostusta ja innovatiivista asennetta projektin paikalliselta vastuuhenkilöltä/-henkilöiltä.
• jaksojärjestelmä ja sen erilaisuus tekee hankalaksi toteuttaa
• tiukat, lukuvuoden ajoitukseen sidotut opetussuunnitelmat rajoittavat osallistumista monen potentiaalisen kumppanin osalta
• kielitaidon heikko taso 

Riitta Penttilä
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto / Liiketalous