UEF:n opettajankoulutus eTwinningin TTI-verkostossa

Suomen tiimi TTI-workshopissa 

Brysselissä

Itä-Suomen yliopisto  UEF on talvesta 2018–2019 ollut mukana eTwinningin TTI-verkostossa (Teacher Training Institutions Initiative). eTwinningin TTI-ulottuvuus on pilotoitu vuodesta 2014. Tänä vuonna TTI aukesi kaikille eTwinningissä mukana oleville maille. Tässä ensimmäisessä aallossa UEF:kin lähti mukaan. Olemme aluksi käynnistelleet eTwinning-verkostoitumista ja kehitelleet eri työmuotoja. eTwinning-verkostoitumisemme otti aimoharppauksen eteenpäin, kun osallistuimme  kolmipäiväiseen eTwinning-verkoston TTI-workshoppiin (Teacher Training Initiative) Brysselissä 27.– 29.5. Meitä oli nelihenkinen tiimi: UEF:n opettajankoulutuksesta professori Ritva Kantelinen ja projektitutkija Zinab Elgundi,  eNorssi-verkostosta projektivastaava Sampo Forsström sekä eTwinning-lähettiläs Tuire Kokko Kummun koulusta Outokummusta. Workshoppiin osallistui noin 140 opettajankoulutuksen edustajaa 38 maasta.

UEF:n opettajankoulutus
 mukana eTwinning TTI:ssä 

Eri maiden edustajat, niin myös Suomen, esittelivät tähänastisia mallejaan ja toimintatapojaan  sisällyttää eTwinning opettajankoulutukseensa. Tapaamisessa etsittiin mahdollisuuksia uusille kansainvälisille opettajankouluttajaverkostoille eri sisältöalueiden kehittämiseen. UEF:n näkökulmasta verkostoituminen käynnistyi lupaavasti kahdessa eri teemassa. Saimme kokoon neljästä maasta opettajankoulutuksen edustajia, joiden kanssa lähdemme etsimään keinoja tukea Eurooppalaisen kielisalkun käyttöä kieltenopiskelun alkuvaiheessa.

Yliopiston harjoittelukoulujen näkökulmasta workshop herätti paljon kiinnostusta Suomen ainutlaatuista järjestelmää kohtaan. Lukuvuoden 2019–2020 tavoitteena on käynnistää useita yhteistyöprojekteja Joensuussa ja tapahtumassa luotujen kontaktien ansiosta on tämän toteuttaminen paljon helpompaa. Alustavia suunnitelmia on jo tehty muun muassa kielten opetukseen ja oppimisympäristöihin liittyen.

Kolme päivää olivat täynnä antoisia ja avartavia kohtaamisia. Workshopin aikana tuli näkyväksi suuri määrä moninaisia kansainvälisen opettajankoulutuksen yhteistyömahdollisuuksia siitäkin huolimatta, että eri maiden opettajankoulutusten  rakenteissa, sisällöissä ja menetelmissä on runsaasti eroja. Tähänastisten kokemuksiemme ja workshopin perusteella eTwinning näyttää olevan hyvä työkalu kansainväliseen verkostoitumiseen ja aitoon yhteistyöhön opettajankoulutuksessa.

eTwinning-koulut vahvistivat verkostoaan Dublinissa

Miten sinun koulussasi jokainen oppilas saa tasa-arvoisen mahdollisuuden kansainvälistyä?
Lukuisissa eurooppalaisissa kouluissa eTwinning on oppilaita osallistavan kansainvälistymisen ja koko koulun kehittämisen väline. Tunnustuksena laadukkaasta työstään tähän mennessä parisen tuhatta eurooppalaista koulua on saanut eTwinning-koulun nimikkeen.

Toukokuun alussa eTwinning-koulujen opettajia, rehtoreita ja muita opetusalan ammattilaisia kokoontui eTwinning Schools -konferenssiin Dubliniin. Mukana oli reilut kaksisataa edustajaa Euroopan maista ja Euroopan lähialuilta. Suomesta eTwinning-kouluja edustivat äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Mirjami Hyttinen Ylitornion yhteiskoulun lukiosta, luokanopettaja Miia Kivistö Kärpäsen koulusta Lahdesta, eTwinning-lähettiläs Tuire Kokko Kummun koulusta Outokummusta sekä Opetushallituksen eTwinning-tiimistä Yrjö Hyötyniemi.

Konferenssin keskiössä oli vahvistaa eTwinning-koulujen verkostoa sekä tukea eTwinning-kouluja kehittämään toimintaansa edelleen ja viemään eTwinningiä entistä voimakkaammin muille kouluille.
Työpajoja oli muun muassa jaetusta johtajuudesta, oppivasta yhteisöstä, yhteisöllisestä toimintakulttuurista, oppilaista muutosagentteina sekä digitaalisesta turvallisuudesta. Irlantilainen opettaja Glenda McKeown esitteli oman työpajansa alussa Our Lady Fatima Special School -koulun toimintaa eTwinning-kouluna. Vaikuttavaa oli, kun Glenda McKeown kertoi, että heillä jokainen oppilas pääsee tänä vuonna osallistumaan koko koulun yhteiseen eTwinning-projektiin – kukin oppilas omalla vahvuudellaan. Mielenkiintoista oli päästä seuraamaan irlantilaisen eTwinning-lähettilään Ronan O’Sullivanin vetämää draamaesitystä eTwinning-koulun päivästä Davis Collegessa. Mukana oli osallistujien iloiseksi yllätykseksi myös koulun oppilasryhmä.

eTwinning School -konferenssi antoi osallistujilleen lisää innostusta kansainvälisen yhteistyön toteuttamiseen. Miia Kivistö tuli entistä vakuuttuneemmaksi siitä, miten eTwinningin kautta oppilaiden osallisuutta voidaan lisätä:
– eTwinning antaa kaikenlaisille oppijoille tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ympäri Eurooppaa.
Mirjam Hyttisen konferenssikokemuksista voit lukea hänen matkakertomuksestaan eTwinning-virtaa Dublinista.

Oli ilo edustaa konferenssissa suomalaisia eTwinning-kouluja, itäsuomalaista koulua ja Kummun koulua. Olemme toimineet eTwinning-verkostossa kahdeksan vuotta ja saimme tänä vuonna eTwinning-koulun nimikkeen. Nimikkeen saamisessa olennaista on, että koulu on sitoutunut koulunsa jatkuvaan kehittämiseen, verkostoitumiseen ja yhteistyöhön koulun sisällä ja muiden koulujen kanssa niin omassa maassaan kuin kansainvälisestikin. Tilaisuudessa projektipäällikkö Santi Scimeca eTwinningin keskustukipalvelusta CSS:stä kuvasi hyvin eTwinning-koulun sisältöä. Hän korosti, että eTwinning-koulun nimikkeen saaneet koulut eivät ole parempia kuin muut koulut. Ne ovat kansainvälisesti verkostoituneita kouluja, jotka tukevat myös muita kouluja hyödyntämään kansainvälistä verkostoitumista koulujen kehittämisessä.

Paluumatkalla konferenssista mietiskelimme suomalaisten kollegojen kanssa, miten Suomeen luotaisiin vahva eTwinning-koulujen verkosto. Kahden ensimmäisen hakukierroksen jälkeen eTwinning-kouluja on eri puolilla maatamme seitsemän: esi- ja peruskouluja, lukiota sekä ammatillinen oppilaitos. Nimike myönnetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Seuraava haku aukeaa jälleen loppuvuodesta. Toivottavasti saamme Suomeen uusia eTwinning-kouluja, jotka tuovat eTwinningille lisää näkyvyyttä ja edistävät alueellaan laadukasta oppilaita osallistavaa kotikansainvälistymistä eTwinningin avulla.

There’s no strength without unity. Ní neart go cur le chéile.

Miten voin hyödyntää eTwinningin mahdollisuudet Erasmus+ -liikkuvuushankkeissa?

Sain mahdollisuuden esitellä eTwinningiä ammatillisen koulutuksen kv-päivillä Jyväskylässä toukokuun alussa. Tunsin tulleeni oikeaan paikkaan ja useita kiinnostuneita seminaarin osallistujia kävi ständillä kyselemässä erilaisia asioita. Yksi kysymys, joka toistui useita kertoja oli:”Miten eTwinningiä voisi hyödyntää liikkuvuuksissa (Erasmus+ KA1)?”

Suomalaiset opiskelijat tutustuvat kumppanikoulun opettajan kanssa tulevaan työtehtävään.
Vapaaehtoistyö Rota Vicentina kunnostaminen

Seuraavaksi kerron, miten aiemmassa eTwinning-projektissa hyödynsimme Twinspace-alustaa. Toiminnot voidaan jakaa kolmeen osaan:

Ennen liikkuvuutta

Jokainen kumppani teki oman sivun, jossa kuvasi oman oppilaitoksen hakuprosessin. Sivuille ja aineistoon oli kerätty prosessin eri vaiheet, erilaiset lomakkeet ja dokumentit, jotka opiskelija täyttää tai tekee. Kun kaikki käytettävät ja täytettävät dokumentit on yhdessä paikassa, on myös kumppanikoululla tieto, millaisia lomakkeita käytetään. Meidän dokumenteissa oli ohjekirja kansainväliseen toimintaan haluavalle opiskelijalle. Samanlainen opas on myös työpaikkaohjaajalle ja opettajalle. Tämän lisäksi siellä oli kv-hakemus, ohjeet Euro CV:n ja motivaatiokirjeen tekemiseen, kv-apurahahakemus. Lisäksi siellä on koulutussopimusta vastaava learning agreement, Europass liikkuvuustodistus ja näyttöihin liittyvä arviointilomake sekä linkit tutkinnon perusteisiin.

Erilaisten lomakkeiden lisäksi meillä oli osio, jossa partnerikoulujen opiskelijat tutustuvat toisen maan kulttuuriin ja kieleen. Tämän lisäksi oli osiot, jossa kerrottiin maan työelämätavoista. Kotona toimivat tavat ja taidot ei välttämättä toimi kohdemaassa. Meidän opiskelijamme ovat Suomessa tottuneet tietynlaiseen työkulttuuriin ja yllätyksenä tuli mm aikakäsitys, luotettavuus ja työntehokkuus. Kun nämä pikkuasiat olivat tiedossa, oli liikkuvuuden aikana helpompi toimia.

Liikkuvuuden aikana

Foorumilla ja Live chatissa tai eventissa voidaan toimia joko valmisteluvaiheessa tai liikkuvuuden aikana. Foorumissa voidaan esimerkiksi kysyä asioita, jotka askarruttavat (UKK). Live voidaan chattailla tai tavata online. 

Twinspacessa voidaan myös raportoida liikkuvuudesta. Aineisto-osioon voi lisätä kuvia, videoita ja tiedostoja. Jos opiskelijat pitävät esimerkiksi blogia, voidaan se linkittää esimerkiksi sivuille. Näistä dokumenteista on hyötyä niin kotimaassa oleville kuin myöhemmin liikkuvuutta suunnitteleville opiskelijoille. 

Näytön arviointi: Suora yhteys työpaikalta Suomeen.

Live event toimi Adobe Connectilla, jolla voidaan esimerkiksi järjestää ohjausta ja näytön arviointiin liittyvä perehdytys ja arviointikeskustelu. Käytimme Live eventia myös, kun olimme ulkomailla olevaan opiskelijaan yhteydessä hänen ryhmänsä tunneilla.

Liikkuvuuden jälkeen

Opettajat voivat hyödyntää liikkuvuuden aikana tuotettuja dokumentteja suunnitellessaan ja suositellessaan muille opiskelijoille kansainvälistä toimintaa. Tämän lisäksi he voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä liikkuvuusprosessista ja erilaisista lomakkeista. Tutustuessaan partnerin toimintaan, voidaan kehittää myös omaa toimintaa.

Olen kokeillut eTwinningin Twinspacea kerran osana Erasmus+ liikkuvuutta, mutta tulevien liikkuvuuksien aikana tulen ottamaan sen käyttöön laajemmin ja järjestelmällisemmin. Suosittelen sen käyttöä kaikille. Muistathan, että voit halutessasi kutsua meidät lähettiläät paikkakunnallesi kouluttamaan teitä käytännön asioissa.

Europeiska språkdagen – ett projekt på lågstadiet för att bekanta sig med språk i Europa

Jag undervisar spanska i årskurser 3-9 i Mattlidens skola i Esbo. Det här skolåret deltog min spanskagrupp i årskurs 4 i ett eTwinningprojekt som handlade om språk i Europa. Tanken var att de skulle lära sig några simpla fraser på olika språk, att de skulle märka att det finns många språk och att de skulle kunna jämföra olika språk. I projektet deltog sju skolor från Finland, Italien, England, Tyskland och Spanien. De spanska skolorna representerade olika språk (spanska, valencianska och baskiska). Mattlideneleverna deltog på både svenska och finska. Vi hade som avsikt att göra projektet i september och oktober (europeiska språkdagen är den 26.9.) men det drog lite ut på tiden. Det är en tid sedan hösten, men jag tänkte dela med mig av erfarenheterna nu, ifall någon blir inspirerad inför nästa höst. 

Vårt projekt bestod av följande delmoment:
A. Eleverna i varje deltagande skola valde ut några vardagsfraser eller nybörjarmeningar på sitt språk. Vi skrev in dem i en tabell på twinspace, plus att vi bandade in dem också så de andra eleverna kunde höra dem. Dessutom skrev vi alltid in meningarna på spanska, som var vårt gemensamma språk i det här projektet. 

Eleverna föreslår fraser på svenska och finska, som vi kan lära de andra eleverna.

B. Vi såg på / lyssnade på inbandningarna, som eleverna i de andra länderna gjorde. Sedan bandade vi in dem! Det vill säga att Mattlideneleverna bandade in meningar på italienska, engelska, tyska, spanska, valencianska och baskiska. I de andra länderna gjorde de motsvarande arbete och alla satte upp inbandningarna på twinspace. Det var många glada skratt och utrop när vi gjorde det här. Det var också spännande för mina Mattlidenelever att lyssna på andra elever när de gjorde sitt bästa för att läsa fraserna på svenska och finska! Eleverna var mycket imponerade av hur duktiga de var i de andra länderna. 

Här är Mattlidenelevernas tabell: fem fraser på svenska och finska (de ville sätta de finska meningarna så som man säger dem!). Genom att trycka på siffrorna kunde de andra eleverna höra dem också. Under tabellen har eleverna i andra deltagarländer satt upp sina versioner av meningarna på finska och svenska. Inbandningarna var antingen videon (ifall eleverna ville och hade tillstånd att synas på film), alternativt enbart ljudfiler. 

C. I klassen diskuterade vi sedan skillnader och likheter mellan de olika språken – vilka liknar varandra, vilka inte? Vilka kändes svåra, vilka var lätta? Det uppstod också andra diskussioner i det här sammanhanget. En italiensk elev hade t.ex. berättat att när han försökte uppfatta inbandningarna på andra språk och själv uttala ett språk han inte kunde, så förstod han hur det måste kännas för nyanlända invandrare när de kommer till Italien. 

Det var meningen att vi skulle fortsätta projektet med att tillsammans sjunga in en internationell julsång på alla våra olika språk men dessvärre tog tiden slut – vi får göra ett nytt försök en annan gång! Det vi däremot gjorde denna gång, var att skicka julkort till varandra. 

Det här projektet kan man givetvis göra i andra språk också. Det passar bra ihop med målsättning 1 och 3 i läroplanen för främmande språk:

• ”M1 vägleda eleven att lägga märke till målspråkets ställning i och relation till den språkliga och kulturella mångfalden i den närmaste omgivningen och i världen”. 
• ”M3 vägleda eleven att lägga märke till vad som förenar respektive skiljer olika språk åt samt stödja hen att utveckla språklig nyfikenhet och medvetenhet.”

Projektet var lyckat, eleverna hade roligt och det passade som sagt väl ihop med läroplanen. Jag skulle gärna göra det på nytt, men kanske med lite mindre stoff Även om vi nu hade bara fem fraser per språk, så blev det en hel del att banda när vi hade totalt åtta språk. Vi arbetade inte varje lektion med projektet, utan alltid nu som då och när någon skola hade lagt upp material på nätet. Då gick det lätt 20-30 minuter av lektionen till att banda in meningar på ett språk. Som lärare måste jag också använda en del tid på att ladda upp videorna på twinspace och kolla vem som hade tillstånd att synas på film och vem inte. Annars var projektet inte speciellt arbetsdrygt eller komplicerat.