Pohjoismainen yhteistyö - eTwinning lähettiläiden ideointikokous

Etwinning on eurooppalaisten koulujen yhteisö. Yhteisö on suuri ja viime vuosina suuren eurooppalaisen perheen sisälle on syntynyt alueellisia yhteistyöryhmiä pohtimaan alueellisia erityskysymyksiä. Pohjoismainen eTwinning lähettiläiden yhteistyötä aloiteltiin jo viime vuonna Oslossa ja jatkui lokakuussa 2014 Tukholmassa. Tapaamiseen osallistui kaksi Manner-Suomnen ja yksi Ahvenanmaan eTwinning lähettilastä.

Tapaamisen pääteemana oli se, kuinka saisimme levitettyä eTwinningin tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia ja -työkaluja opettajille. Huoli oli yhteinen jokaisessa Pohjoismaassa. Muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna pohjoismaiset opettajat eivät tee kansainvälistä yhteistyötä niin pajon kuin muut eurooppalaiset kolleegansa. Samalla tietysti haluaisimme yhteistyöprojektien olevan laadullisesti hyviä.

Lähdimme ideoimaan yhdessä sekaryhmissä eli lähettiläitä eri Pohjoismaista. Yhteistyökielemme oli skandinaaviska eli ruotsi, norja, tanska ja islanti. Tässä ideointimme tulos Padlet- seinällä. Ideat keskusteltiin auki isossa ryhmässä, jonka jälkeen ideat ryhmiteltiin kolmeen ryhmään, joita jatkotyöstetään kevään 2015 loppuun asti.

1. Tietoa yhteistyömhdollisuuksista

• Perusinfoapaketti eTwinningin käytöstä lähettiläille
• Informaatiovideoita Etwinningistä
• Näin pääset alkuun eTwinning-projekteissa käytännön esimerkein

2. Valmiita kursseja

• Pohjoismainen oppimistapahtuma
• Pohjoismaiden opetussuunnitelmien ja opetuksen integrointi ja niveltäminen toisiinsa

3. Verkkotyökalut

• Esitellään käytännön esimerkein verkossa olevia ilmaisia työkaluja ja sovelluksia mobiililaitteille kansainväliseen yhteistyöhön
• Erilaiset työkalut käytännön esimerkein eTwinning projekteihin

Kaikista näistä on varmasti apua, sillä jokainen eTwinning lähettiläs tekee lähettilästyötään oman työnsä ohella. Yhteistyöllä voimme saada enemmän kanavia ja työkaluja kansainvälisyyden, tieto- ja viestintäteknologian sekä oppilaiden osallisuuden edistämiseksi kouluissa.

Tiimityöskentelyllä kansainvälisyys näkyväksi koulun arjessa

Koulullamme on toiminut parisen vuotta kansainvälinen tiimi, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kansainvälisyyttä. Tiimi koordinoi laajaa kansainvälisyyden osa-alueiden kenttää. Tiimissä on kuusi eri aineryhmiä edustavaa opettajaa. Opettajat ovat itse voineet valita kiinnostuksen kohteensa eri tiimien välillä (kestävä kehitys, tieto- ja viestintätekniikka, työhyvinvointi, tiedotus, kansainvälisyys). Näin olemme saaneet sitoutuneen ja asiasta kiinnostuneen oepttajan kuhunkin tiimiin.

Aktiivinen kansainvälinen toiminta on ollut koulumme arkea yli kymmenen vuotta. Alkuvuosina toimitaa pyöritettiini yhden- kahden aktiivisen työpariopettajan toimesta. Myöhemmin aktiivisesten opettajien määrä kasvoi, jolloin ryhmältä itseltään tuli tarve liittää ryhmä osaksi koulumme tiimirakennetta. Tämä oli hyvä suunta, sillä usein yksittäisten opettajien arvokas työskentely ei muutu osaksi työyhteisön toimintakulttuuria. Nyt voin hyvällä mielellä todeta, että kansainvälisyys on näkyvä osa koulumme toimintaa, ja se tavoittaa mahdollisimman monen oppilaan, osana hänen perusopinnoissan.

Tiimin jäsenet ovat itse jakaneet kansainvälisyyteen liittyvät työtehtävät pienemmille "työrukkaspareille": yksi pari vie eteenpäin kotikansainvälisyyttä, toinen pari isompia hankkeita, kolmas pari liikkuvuuksia sekä koko ryhmä sitä, miten kansainvälisyys tuodaan näkyväksi asenteina, uskalluksena ja ymmärryksenä yksilössä ja koko perusopetuksessa luokilla 6.-9.

Jokapäiväisena haasteenamme koulussamme on se, miten tukea oppilasta varsinkin reaaliaineissa, jonka äidinkieli ei ole suomi. Erilaisista selkokielisistä tukimateriaaleista on pulaa, joissa käsitteitä on avattu selkokielisesti ja kuvallisesti tai oppilaan omalla äidinkielellä, Samalla kaivataan vinkkejä ja neuvoja uudenlaisista työtavoista. Tiimin tehtävänä on etsiä keinoja, joilla voidaan tukea aineenopetusta sekä jalkauttaa niitä opetukseen.

ETwinning on ollut meidän koulullemme se, jonka avulla olemme luoneet kontakteja ja tehneet kansainvälisyyden verkoston eurooppalasten koulujen välillä. ETwinningin avulla olemme tehneet lyhyitä ja pitkä integratiivisia projekteja vuosien ajan. Välillä olemme saaneet rahoitusta liikkuvuuksiin Comeniu- ohjelmasta ja nyt Erasmus+ -ohjelmasta. Kaikille näille on ollut yhteistä mahdollisimman monipuolinen tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen, sillä työskentelyhän on tapahtunut liikkuvuuksia lukuunottamatta verkkoympäristössä. Osa projekteista on ollut koko koulun tai koko ikäluokan projekteja osa taas tietyn ryhmän projekti kahdessa tai yseammassa perusopetuksen kurssissa. Kaikki tämä vaatii ajan koulun sisällä opettajien yhteiselle suunnittelulle sekä koordinoinnille koko kouluyhteisöön. Kansainvälisen tiimin tehtävänä on koordinoida eri hankkeet/projektit oppiaine- ja opettajatasolle, jotta oppilas pääsee osaksi sitä. Samalla tietysti laatia rahoitushakemuksia mahdollisille uusille hankkeille.

Viimeisen parin vuoden ajan olemme tarjonneet oppilaille mahdollisuutta oppilasvaihtoihin Espanjan Sevillaan. Meillä on siellä kumppanikoulu, joka on meitä pidemmällä oppilasvaihdoissa. Itse vasta opettelemme. Oppilasvaihdot ovat pituudeltaan yhdestä viikosta (=lyhyt vaihto) neljään viikkoon (=pitkä vaihto). Vaihto toimii siten, että vastaanottava maa huolehtii koulupäivästä ja perheen valinnasta. Lähettävä maa matkakuluista (meillä Suomessa perheet ovat itse maksaneet), vakuutuksista ja vaihdonaikaisista opinnoista, joita vaihto-oppilaat suorittavat netin välityksellä koulupäivien aikana. Vaihto-oppilaat ovat osallistuneet koulumme normaaliin opetukseen lähinnä taito- ja taideaineissa sekä englannin kielessä. Oppilaat osaavat hyvää englantia, mutta se ei riitä esimerkiksi reaaliaineiden oppitunneille. Olemme kokemuksista viistastuneina panostaneet oppilaiden valintaprosessiin sekä etukäteisvalmennukseen. Kansainvälinen tiimi kerää kirjalliset hakemukset halukkailta oppilailta ja kodeilta, jonka jälkeen alkaa valintaprosessi (haastattelut englanniksi, tilanneharjoitukset jne.). Tarjoamme myös lyhyttä kielivalmennusta espanjaksi. Arjessa selvitymisen taidot vaativat opastusta ja hiomista, sillä ovathan lähtijät vasta 12- 15 vuotiaita nuoria. Kokemuksemme ovat kuitenkin olleet rohkaisevia ja palkitevia, joten jatkamme vaihtojen kehittämistä yhdessä kumppanikoulumme kanssa.

Kansainvälisyyteen kasvaminen vaatii työyhteisöltä suunnitellun ja joustavan rakenteen sekä useita toimijoita. Tänä lukuvuonna ajattelimme viettää kansainvälistä päivää kiinnittämällä huomiomme omiin juuriimme täällä Koti-Suomessa!

.

Koulutuksia verkossa ja Itä-Suomessa

Olen pitänyt erilaisia eTwinning-koulutuksia tässä parin viikon aikana.  Yleensä koulutan muita opettajia tässä lähellä, eli Etelä-Suomen alueella. Nyt koulutettavat olivat kuitenkin paljon laajemmalta alueelta!

Pidin ensinnäkin kaksi verkkokoulutusta, joiden osanottajat olivat ihan joka puolelta Suomea. Pohjoisin taisi osallistua Rovaniemellä.

Käytimme tällä kertaa koulutuksessa Anymeeting -nimistä palvelua, joka on ilmainen ja tuntui toimivan ihan tyydyttävästi. Toisessa osassa tosin yhteys katkesi kokonaan, mutta palautui kyllä hyvin.

Nämä verkkokoulutukset toimivat niin, että Yrjö Hyötyniemi Opetushallituksesta sopii minun kanssani aina kaksi toisiaan lähellä olevaa päivämäärää. Saman koulutuksen kahden osan välillä saa olla korkeintaan parisen viikkoa aikaa. Sen jälkeen koulutuksesta tiedotetaan eTwinning-uutiskirjeessä. Ja jatkossa varmaankin myös uusilla Opetushallituksen eTwinning-facebook -sivuilla!

Koulutus on minulle erikoinen kokemus. Minä opetan koulussani opetustuntini loppuun ja aloitan heti sen jälkeen koulutuksen. Ne ovat ainakin tähän mennessä tapahtuneet kello 14-16. Istun omassa luokassani ja puhun tietokoneelle. Hassu tunne. Yrjö on ollut mukana aina "isäntänä" ja hän on seurannut osallistujien kommentteja ja kysymyksiä ja välittänyt ne tarvittaessa minulle. Minähän en näe verkkokoulutussovelluksen sivua silloin, kun jaan omaa näyttöäni, jolla on vaikka PowerPoint -esitys tai eTwinningin verkkosivu auki.

Palaute osallistujilta on ollut yleensä hyvää. Tämä on sekä kouluttajalle että koulutettavalle melko helppo tapa osallistua koulutukseen ja toimii hyvänä väylänä jakaa yleistietoa eTwinningistä.

Minun verkkokoulutukseni, joita taitaa olla takana jo viisi tai kuusi, ovat aina olleet kaksiosaisia. Ensimmäisellä kerralla perustelen miksi kannattaa rekisteröityä eTwinningiin ja ja esittelen verkkosivuja. Toisella kerralla vastaan minulle lähetettyihin kysymyksiin ja esittelen omia projektejani. Niistä osanottajat kertovat saavansa käytännön ideoita itselleen.

Kahden tunnin puhumisen jälkeen takki on aika tyhjä, mutta toisaalta kotiin ei ole pitkä matka. Luulen emännöiväni verkkokoulutuksia jatkossakin!

Toinen vähän erilaisempi koulutuskokemus on tältä viikolta. Olin Kesälahdella Pohjois-Karjalassa opettamassa eTwinningin projektialustan Twinspacen käyttöä Erasmus+ -projektin opettajille, jotka olivat saapuneet Itä-Suomeen Espanjasta, Tsekin tasavallasta, Sloveniasta, Unkarista ja Saksasta. He ovat aloittamassa hienon kuuloista projektia Seek and Find Nature ja haluavat käyttää projektialustanaan eTwinningin tarjoamaa mahdollisuutta.  Yhteensä tähän Kesälahden koululla tapahtuneeseen koulutukseen osallistui viitisentoista henkilöä.

Twinspace uudistui pari viikkoa sitten, joten en minäkään ollut vielä kovin kokenut sen käytössä, saati sitten kouluttamisessa. Hyvin se kuitenkin sujui. Minulle yllätykseksi suurin osa osallitujista ei ollutkaan vielä rekisteröitynyt eTwinningiin, mutta askel askeleelta saimme hoidettua rekisteröitymisen, kontaktipyynnöt ja kutsun projektiin. Onneksi sivua voi kukin käyttää omalla kielellään!

Uusi Twinspace tökki vähän siinä vaiheessa, kun kaikki yrittivät yhtä aikaa alkaa muokata projektin sivua. Selaimen vaihto Chromeen ja uudelleen kirjautuminen auttoi. eTwinningissä tehdään kovasti työtä aina muutosten aikaan, jotta kaikki bugit saadaan kitkettyä!

Oli hauskaa jutella eri maista tulleiden opettajien kanssa. Kesälahden koulun monella opettajalla oli päällään kansallispuku, olihan päivä alkanut hienolla tervetuliaisjuhlalla. Oli ihan harmi lähteä ajamaan kohti kotia, kun koulutettavani vetäytyivät iltapäivällä hotelliin odottamaan hauskaa iltaohjelmaa. Kiitos, että kutsuitte minut paikalle!

Koodaus on in

Useimmille meistä tulee koodauksesta ensiksi mieleen pitkät kryptistä komentokieltä sisältävät tietokoneohjelmoinnin ajolistaukset. Merkkeihin perustuvat ohjelmointikielet ovat toki yhä olemassa, mutta kun Virossa jo ekaluokkalaisetkin koodailevat pelejä on jokin muuttunut.

Opettajat kokeilevat kulkeeko robotti suunnitellusti.

Koodauksen maailmaan oli syyskuun lopulla Tallinnassa tutustumassa reilut sata opea ympäri Eurooppaa eTwinning-työpajassa. Pelkistäen voisi todeta, että pitkät ja monimutkaiset ohjelmointikoodit on tehty nykyisin  visuaaliseen muotoon koodipalikoiksi. Näitä virtuaalisia palikoita yhdistelemällä saadaan erilaisilla ohjelmilla aikaiseksi liikkuvia robotteja, pikkuohjelmia älypuhelimiin ja tietysti pelejä. Perusteet ovat varsin helposti omaksuttavissa. Käänny oikealle, käänny vasemmalla, mene suoraan, syö omena, saat elämän, varo örkkiä ja noitaa.

 Luovaa ajattelua tarvitaan siinä vaiheessa kun poukkoilevan robottimonsterin toimintaan halutaan saada logiikkaa ja pelattavuutta. Jatkoa ei rajoita kuin mielikuvitus. Yhtäkaikki pääsee koodausohjelmilla tutustumaan pelien ja ohjelmoinnin maailmaan helposti ja hauskasti. Tallinnassa solmittiin uusia eTwinning kumppanuuksia ja projekteja koodauksen ympärille. Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä  millaisia projekteja koodaillessa syntyy.

Virossa on tietotekniikkaan satsattu vuosien aikana reilusti, paljon enemmän kuin Suomessa. Eurooppalaisten opettajien kanssa keskustellessa alkoi vaikuttaa siltä, että Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muista maista tietotekniikan hyödyntämisessä ja satsauksissa moderneihin oppimisympäristöihin. Kuntien väliset erot ovat suuria, opin suomalaisilta opettajilta vertaillessamme koulujamme.

Vaikka eTwinning PDW:T (Professional Development Workshop) ovat tiiviitä kokonaisuuksia tietyn teeman ympärillä, eurooppalaisten kollegoiden tapaaminen ja vapaamuotoiset keskustelut ovat aina tärkeä osa tapahtumaa. Tallinnassa isännät olivat järjestäneet illanistujaiset Viron ulkoilmamuseon ravintola Kolu Kortsiin. Perinneleikkien ja polkan myötä tuli tutuiksi monta uutta eTwinning opettajaa ja maata.

Mikäli koodauksen maailma alkaa kiinnostaa voi tutustumisen aloittaa vaikkapa koodaustunnilla, Scratchilla tai Sploderilla.

Perinteisempää kooditreeniä voi tapailla codeacademyssa. 

eTwinning opiskelijan ammatillisen kasvun näkökulmasta

 Tarkastelen eTwinning-yhteistyötä opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessin tukijana kahdesta eri näkökulmasta: mahdollisuudet ja haasteet. Olen rakentanut kaksi yhteistyökuviota, joissa olemme saavuttaneet hyviä tuloksia. Mutta olen myös vuosien varrella lanseerannut useita projekti-ideoita, joista ei ole syntynyt sanottavia tuloksia.

Mahdollisuuksia

• monipuolinen kanssakäyminen vahvistaa opiskelijoiden ammatti-identiteettiä (näin meillä, miten teillä?)
• yrittäjämäistä ajattelu- ja toimintatapaa on mahdollista markkinoida ja vahvistaa
• yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu ~ me olemme me
• antaa mahdollisuuden verrata ammattiosaamisen haasteita eri toimintakulttuureissa (mitä meillä opitaan ja miten?)
• kielitaidon kehittyminen – ammattisanasto tulee tutummaksi
• rohkaistuminen vieraiden kulttuurien kohtaamiseen, ennakkoluulojen kariseminen (tiedät enemmän, luulet vähemmän)

Haasteita

• projektin tavoitteisiin ja aikatauluun sitoutuneiden yhteistyökumppaneiden löytäminen
• somen käyttö on opiskelijoiden arkipäivää, uusia tapoja pitää yhteyttä nousee esiin jatkuvasti -  eTwinning-yhteydenpito kilpailee ajasta jakiinostuksesta
• ammattiasioiden jakaminen ei välttämättä kiinnosta. Jakamiseen motivointi vaatii panostusta ja innovatiivista asennetta projektin paikalliselta vastuuhenkilöltä/-henkilöiltä.
• jaksojärjestelmä ja sen erilaisuus tekee hankalaksi toteuttaa
• tiukat, lukuvuoden ajoitukseen sidotut opetussuunnitelmat rajoittavat osallistumista monen potentiaalisen kumppanin osalta
• kielitaidon heikko taso 

Riitta Penttilä
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto / Liiketalous

Individuella och flexibla internationella studiestigar

Vasa yrkesinstitut har i sin utbildning olika studiestigar som tidigare bestod av  helt fritt valbara studier. En studiestig kallas för den internationella  studiestigen. I den studiestigen är det lätt att integrera eTwinning-portalen i  läroplanen. Hösten 2013 godkändes Nordplus junior-ansökan gällande mobilitet  till Riga och Norge för sammanlagt 15 studeranden som bestod av närvårdare, kockar, servitörer, medieassistenter och merkonomer. I gruppen var både svensk- och finskspråkiga vilket också var nyttigt. Med Riga var utbytet tvärgående och där användes eTwinning aktivt.

Projektet bestod av förhandsuppgifter innan resan ägde rum och i Riga en veckas språk- och kulturbekantskap i skolan och därefter inlärning i arbete (4-6 veckor) på  olika företag och organisationer med olika uppgifter gällande livslångt lärande. Medieassistenter gjorde också en film för Marta föreningen i Riga under sin inlärningstid.

Innan studerandena åkte utomlands förberedde de sig i mottagarlandet i eTwinning där  alla partners hade matat in uppgifter om sin stad, sitt land, kultur, utbildning, vanor mm. Finländska elever gjorde också en video om sin skola som sattes in i eTwinning.

Studerandena presenterade sig också kort i eTwinning-portalen i förväg så de hade bekantat sig med varandra innan de träffades ”face to face”. Materialet som producerats har varit en del av studier och har tagits hänsyn till i evalueringen i studiestigen.

Målet är att nu när inlärningsplatserna är bekanta att man kan ta ännu mera hänsyn  till ecvet –principerna och kan bygga i studiestigen individuella och flexibla studiestigar från den studerandes utgångspunkt.

Projektet pågår i tre år så vi har gott om tid att utveckla användingen av eTwinning-portalen.

Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti - eTwinning ja kestävä kehitys

Kun eTwinning-hanketta käynnistetään, haetaan kivaa ja luotettavaa kumppanikoulua tai -luokkaa. Useimmiten yhteistyön teemoista sovitaan jo alkuvaiheessa. Yksi hyvin suosittu aihealue on ympäristökasvatus ja erityisesti kestävän kehityksen teemat.

Helsingissä huhtikuussa pidetyssä kansainvälisessä eTwinning-seminaarissa luotiin kontakteja ja pohdittiin sisältöjä kestävään kehitykseen ja ilmaston muutokseen liittyviin projekteihin. Minkälaisia aktiviteetteja ja yhteistoiminnallisia tehtäviä projektiin voisi sisältyä? Miten voisi kehittää oppilaitten globaalia tietoisuutta kestävän kehityksen välttämättömyydestä ja siihen liittyvästä henkilökohtaisesta vastuusta?

eTwinning-projektin onnistumisessa on tärkeää osallistaa oppilaat alusta alkaen. Oppilaat valitsevat heitä itseään kiinnostavat teemat, työskentelytavat ja työkalut. Oppilaat ideoivat kestävän kehityksen osa-alueita ja sisältöjä, joita voisivat olla esim. energian säästäminen, ympäristön suojelu, kierrätys, uhanalaiset eläinlajit, lajittelu, merten/vesistöjen suojelu jne. Nämä teemat sopivat yhtä hyvin alakoululaisille kuin lukiolaisille. Valituista aihealueista voi hakea tietoja netistä ja muista lähteistä. Tietoa voi myös tuottaa itse valokuvaamalla ja videoimalla, tekemällä julisteita ja ohjeita koko kouluyhteisölle jaettaviksi.

Tärkeä ulottuvuus tällaisessa hankkeessa on: "Mitä voin itse tehdä maapallon suojelemiseksi?" Think global, act local on hyvä iskulause. Pienetkin teot ovat merkityksellisiä. Ja kun yhdessä suunnitellaan, opitaan ja tehdään, se on myös hauskaa.

Oppilaat voidaan jakaa kansainvälisiin temaattisiin ryhmiin, joissa yhdessä vaihdetaan tietoja, linkkejä, videoita ja kuvia, opetetaan toinen toisia. Ryhmässä voidaan kertoa omista kokemuksista ja siitä, minkälaisia tunteita maapalloa uhkaavat vaarat herättävät. TwinSpace tarjoaa oivallisen paikan keskusteluille. Eri teemoista voisi yhdessä rakentaa ”seiniä”, joissa on aiheeseen liittyviä kuvia, videoklippejä ja linkkejä sekä niihin liittyviä lyhyitä tekstejä. Tähän sopivia työkaluja ovat padlet (padlet.com) ja linoit (en.linoit.com). Interaktiivisia julisteita voi tehdä esim. glogsterilla (www.glogster.com). Erilaisia ohjeita voi yhteistoiminnallisesti tuottaa netissä Google Driven esitystyökalulla tai prezillä (prezi.com).

Olisi hienoa päättää hanke kumppanikoulujen yhteiseen toimintapäivään. Kestävän kehityksen työpajoissa voitaisiin esim. tuunata vaatteita, tehdä taidetta jätteistä, suunnitella ja tehdä rintamerkkejä ja postikortteja, siivota koulun ympäristöä (ja samalla ottaa kuvia), tehdä luokkaan/kotiin roskiksia jätteiden lajittelua varten, tutustua hankkeen aikana tuotettuihin julisteisiin, videoihin, seiniin, ohjeisiin ja kuvagallerioihin. Lisäksi voisi olla kirpputori tarpeettomien tavaroiden kierrättämiseksi ja vaikka salaattibaari, jossa tehdään itse luonnonmukaisista raaka-aineista salaatteja ja mehuja. Tällaiseen päivään voitaisiin myös vanhemmat kutsua mukaan.

Parhaimmillaan eTwinning kasvaa kahden luokan yhdessä oppimisesta kumppanikoulujen aktiiviseksi toiminnaksi yhteisen tulevaisuuden hyväksi. Uudet ajatukset ja opitut paremmat käytännöt muuttuvat toimintakulttuuriksi ja leviävät koteihin ja yhteisöihin, toisiin kouluihin ja kansainvälisiin verkostoihin. Niin pienistä puroista kasvaa virta, joka vie Eurooppaa (ja koko maailmaa) kohti kestävämpää tulevaisuutta.

”Windows Liven elokuvatyökalu” - ohjelma eTwinning-projekteissa

Nykyään opetukseen halutaan integroitavan tietotekniikkaa. ”Windows Liven elokuvatyökalu” – ohjelman avulla voi yhdistää sopivasti kielten opiskelua ja maantuntemusta osana kansainvälisiä projekteja. Ohjelman avulla oppilaat voivat tehdä lyhytelokuvia suhteellisen vaivattomasti.

Kansainvälisissä eTwinning -projekteissa olemme esitelleet vuosien ajan kouluamme sekä kotikaupunkiamme Espoota saksaksi. Tärkeää on, että oppilaat itse tekevät lyhytelokuvat. Aikaisemmin olemme käyttäneet ”Windows Moviemaker” – ohjelmaa, joka kuului WindowsXP – ohjelmistoon. Windows 7:n valikoimasta löytyy ”Windows Liven elokuvatyökalu” – ohjelma, joka on huomattavasti helpompi ja yksinkertaisempi käyttää.

Vuosien mittaan oma digivalokuvakokoelmani on laajentunut merkittävästi. Kotikaupunkimme digikuvista osan olen tallentanut muistitikulle ja osan ladannut ”pbworks.com” – sivustolle. On hyvä muistaa, että kuvien tulee olla kooltaan pieniä, sillä suurten kuvakokojen takia elokuvatyökalu saattaa jumittua kesken työskentelyn ja valmiin elokuvan lataaminen kestää kauemmin. Oppilaita kannattaa muistuttaa, että he käyttävät vain luvallisia kuvia, jotka he saavat opettajalta eivätkä etsi ja lataa kuvia netistä.

Oppilaat saavat kuvat käyttöönsä kopioimalla kuvat omaan tiedostoonsa joko muistitikulta tai hakemalla ne ”pb.works.com” – sivustolta. On hyvin tärkeää, että kaikki työstettävä materiaali on tallennettuna oppilaiden omissa tiedostoissa yhdessä ja samassa kansiossa, sillä muuten ohjelma ei välttämättä löydä kuvia, jos ohjelma käynnistetään myöhemmin uudelleen.

Kun oppilaat ovat valinneet noin kymmenen kuvaa ja kopioineet ne tiedostoihinsa, voivat he käynnistää ”Windows Liven elokuvatyökalu” – ohjelman. Helpoiten sen löytää klikkaamalla ”Käynnistä” – valikkoa tietokoneen kuvaruudun vasemmasta alakulmasta ja jossa kirjoittaa tyhjään hakukenttään sanan ”elokuvatyökalu”. Klikkaamalla ohjelman ikonia ohjelma avautuu.

Ensimmäiseksi oppilaiden tulee siirtää valitut kuvat ohjelmaan klikkaamalla ohjelman yläpalkin oikeasta reunasta kohtaa ”Lisää videoita ja valokuvia”. Kaikki kuvat voi siirtää yhdellä kertaa. Tällä tavoin on tehty jo yksinkertaisin lyhytelokuva.

Kielten opetuksessa on kuitenkin tärkeää kohdekieli ja siksi kuviin voi lisätä tekstiä. Teksti lisätään klikkaamalla ensin kuvaa, jonka kohdalle teksti halutaan kirjoittaa ja sen jälkeen ohjelman yläpalkin keskivaiheella olevaa keskimmäistä pientä laatikkoa, jossa ei ole kirjainta ”A”. Silloin kuvassa aukeaa tekstipalkki, johon teksti kirjoitetaan. Lyhytelokuvan alkutekstit lisätään klikkaamalla ylintä laatikkoa, jossa on kirjain ”A” ja lopputekstit alinta laatikkoa ohjelman yläpalkin keskivaiheella. Oppilaat voivat halutessaan lisätä lyhytelokuvaan tehosteita, jotka löytyvät yläpalkin oikealta puolella. Tehosteet lisätään klikkaamalla aluksi sitä kuvaa, johon tehoste halutaan liittää ja sen jälkeen haluttua tehostetta yläpalkista.

Tässä vaiheessa olen kerännyt oppilaiden lyhytelokuvat omalle muistitikulle lyhytelokuvana. Ohjelma lataa lyhytelokuvan kuvineen ja teksteineen ”.wmv” – tiedostoksi klikkaamalla ohjelman yläpalkin oikeasta reunasta ”Tallenna elokuva”. Ohjelma tarjoaa useita vaihtoehtoja tiedoston käyttömahdollisuudeksi, mutta valikosta tulee valita kohta ”Tietokonetoistoa varten”.

Muistitikulle kerätyt lyhytelokuvat lataan puolestani uuteen ”Windows Live elokuvatyökalu” – ohjelmaan, jossa muodostan useammasta lyhyestä elokuvasta yhden pitemmän elokuvan. Liitän siihen alkutekstin ja lopputekstin sekä musiikin. Musiikkina käytän vain ohjelman tarjoamia ilmaisia musiikkikappaleita. Musiikki lisätään klikkaamalla ”Lisää musiikkia”. Tämän jälkeen muodostan tästä kokonaisuudesta uuden ”.wmv” – tiedoston klikkaamalla ohjelman yläpalkin oikeasta reunasta ”Tallenna elokuva” ja valitsen kohdan ”Tietokonetoistoa varten”. Sen jälkeen elokuva on valmis ladattavaksi mm. youtube.com:iin. Oppilaat voivat halutessaan ladata oman tuotoksensa myös youtube.com:iin, jos heillä on tili siellä.

Tekemiimme lyhytelokuviin voi tutustua youtube.com – sivustolla, jossa hakukenttään kirjoitetaan hakusanaksi ”anttipii1”.

Antti Piiroinen

Mankkaan koulu, Espoo

Videoita eTwinningiin kirjautumisen tueksi

Tein taannoin KuumaTVT-hankkeen tarjoaman DreamBrokerin sivulla kaksi videota. Ensimmäisessä näytän, miten eTwinning'in sivulle kirjaudutaan.

 

Toisella videolla esittelen, mitä eTwinningin sivulla tehdään kirjautumisen jälkeen.

 

Toivottavasti näistä on apua, kun haluat aloittaa etwinnaajan urasi!

ETWINNING TYÖKALUNA ERASMUS +:SSA

Uusi Erasmus+ ohjelma sisältää myös eTwinningin. Sen merkitys lisääntyy uudella ohjelmakaudella. Moni opettaja on törmännyt eTwinningiin ja huomannut sen mahdollisuudet koulujen välisessä yhteistyössä eri maiden koulujen välillä. Edellä mainitusta huolimatta usein tulee vastaan kysymys: miksi eTwinning, eikö Erasmus projekti riitä tai päinvastoin: miksi Erasmus projekti, eikö eTwinning riitä.

Projektin suunnittelussa eTwinning-portaali toimii erinomaisena työvälineenä esim. partnereiden haussa. On hyvä tutustua yhteistyökumppaneihin ennakkoon, ettei tule pettymyksiä hankkeen aikana. Yhteistyön sujuessa on helppo suunnitella yhteistä projektia.

Oma eTwinning-työpöytä ja Twinspace työkaluineen tarjoaa hyvän ympäristön suunnitella yhteistä projektia. Sivustolta löydät projektipakkeja, joiden avulla on helppo päästä alkuun. Twinspacea voi käyttää suunnittelualustana ja projektin aikana tuotoksien esittelyyn ja raportointiin. Se tarjoaa myös oppilaille suljetun, turvallisen työskentely-ympäristön. Hankkeen päättyessä on helppoa noukkia tiedot hankkeen tuotoksista Twinspacestä.

eTwinning on yhteistyötä aloittelevalle opettajalle matala kynnys kansainvälisyyteen opetuksessa. eTwinning -projektin jälkeen on helppo jatkaa Erasmus+ :aan kuuluviin KA1 job shadowing -kumppanuuksiin ja KA2 monenvälisiin koulujen, opettajien ja oppilaiden liikkuvuushankkeisiin.

Rohkeasti luomaan uusia kontakteja!
Jukka Pöppönen
eTwinning lähettiläs
Lieksa

Blogien käyttö eTwinning-projekteissa

eTwinningin oma projektialusta Twinspace on monessa mielessä hyvä ja turvallinen paikka tallentaa ja jakaa projektin materiaaleja. Joskus se kuitenkaan sovi projektin luonteeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Silloin voidaan hyvin käyttää muita sivustoja.

Minä olen ollut mukana sellaisissa eTwinning-projekteissa, joissa on käytetty blogia, nimenomaan tätä tämänkin lähettiläiden blogin alustana olevaa Bloggeria. Etuna on ollut sivujen ulkoasun muokkaaminen halutun näköiseksi, videoiden helppo upottaminen (mikä kyllä onnistuu Twinspacessakin!), erilaisten sarakkeiden ja moduleiden sijoittelu ja työkalun tuttuus projektiin osallistuneille.

European Chain Reaction on hyvä esimerkki projektista, jossa käytetään blogialustaa.

Projekti on ollut käynnissä jo vuodesta 2011 alkaen. Kaikki osallistuvat opettajat on aina kutsuttu blogin kirjoittajiksi ja sen myötä he ovat saaneet oikeuden lisätä sinne tekstejä tai videoita. Tässä projektissa tehdään ensin kaikissa osallistujamaissa video, jossa mukana olevat oppilaat esittäytyvät jonkinlaisen ketjureaktion muodossa. Varsinainen ketjureaktio rakennetaan ja kuvataan huolella hieman myöhemmin. 

Valmiit videot ladataan joko YouTubeen tai Vimeoon, josta ne tuodaan upotuskoodin avulla blogiin. Videot katsotaan ja pisteytetään sovittuna ajankohtana kaikissa osallistuvissa kouluissa ja voittaja julkistetaan blogissa. Kannattaa käydä katsomassa! 

Toinen, vastaavalla tavalla toteutettu projekti on Schoolovision.

Meidän koulumme teki viime lukuvuonna musiikkivideon "Jos lapset päättää vois". Luvat kysyttiin sekä säveltäjältä että sanoittajalta! Samoin kaikkien videolla näkyvien lasten huoltajilta on saatu tähän lupa. 

Upotan videon nyt tähän katsottavaksenne. Ihan samoin voisitte upottaa videoita myös projektien blogeihin.

Schoolovision 2013 Finland from Sari Auramo on Vimeo.

Tänä vuonna Suomea edustaakin toinen mäntsäläläinen koulu, Kirkonkylän koulu. Onnea heille kilpailussa!

Googlasin äsken sanat "eTwinning blog" ja osumia oli yli 600.000. Esimerkkejä blogien käytöstä eTwinning-projekteissa siis löytyy! 

eTwinning ja johtajuus = totta

Tällä hetkellä koen joskus jopa pientä tuskaa, koska apulaisrehtorina en voi toteuttaa ideoitani luokan kanssa siitä yksinkertaisesta syystä, että minulla ei ole omaa luokkaa. Onneksi resurssiopettajana saan toteuttaa asioita yhdessä opettajien kanssa ja ennen kaikkea esimiehenä voin tukea opettajia heidän kansainvälisyystyössään.

Joukko opettajiamme palasi jokin aika sitten eurooppalaisesta työpajasta Tanskan Billundista.  Pyysin heitä heti seuraavalle aamukahvillemme tekemään pienen esittelyn eTwinning-matkastaan. Ensikertalaiset uudet eTwinnarit olivat oppineet uusia tvt-taitoja ja oppimansa avulla valmistaneet upean videon työpajastaan. Näin me kaikki pääsimme osalliseksi heidän kokemuksistaan ja uudesta projektista. Siitähän loppujen lopuksi on kyse: asioiden jakamisesta ja laajentamisesta. Aamukahvi, jota vietämme torstaiaamuisin koko henkilökunnan kanssa, onkin ollut oiva paikka keskustella projekteista. Syyslukukauden alussa varasimme yhden kerran pelkästään uusien jäsenien rekisteröitymistä varten.

Torstai-iltapäivisin on lukujärjestykseen varattu yhteisiä tarpeita varten iltapäivä, jonne kukaan ei varaa kampaajiansa tai auton katsastusta. Tuolloin pidämme opettajainkokouksiamme, tiimien suunnittelutunteja, palavereita tai mikäli opettajat ovat olleet koulutuksessa, he kouluttavat innostuneita kollegoitaan. eTwinning-työpajoista, Comenius-tapaamisista ym. on aina tuliaisina uusia kiinnostavia tvt-työkaluja, yhteistoiminnallisia työskentelytapoja, joista on kaikille iloa oppiaineisiin katsomatta.

Seuraan tarkkaan uutiskirjeitä Cimo:n ja eTwinningin sivuilta. Katselen niitä erityisesti sillä silmällä, löytyisikö henkilökunnalle sopivia työpajoja, kontaktiseminaareja tai oppimistapahtumia. Laitan sähköpostitse heille tietoa ja itse asiassa lähettiläänä olen siinä mukavassa asemassa, että voin laittaa vinkkejä myös ympäröivien kuntien opettajille –opettajat ovat usein niin työhönsä uponneita, etteivät ehkä ehdi itse hakea tietoa. Totta kai tällä tavalla myös uusia opettajia saadaan mukaan. Hienointa on, kun asiasta innostuu opettajapari tai tiimi, silloin myös yhteistyö opettajien välillä saa uusia ulottuvuuksia yli ainerajojen.

Esimiehen on mielestäni tärkeää ymmärtää, että projektit eivät ole mitään marginaaliryhmien tai kielten opettajien puuhastelua oppituntien lomassa vaan tavoitteellista, tärkeää toimintaa osana koulun kansainvälisyyskasvatusta. eTwinning merkitään muiden mukana vuosisuunnitelmaamme jo suunnittelupäivänä ja otetaan huomioon työskentelyssä lukuvuoden aikana. Osa projekteista voi olla koko koulun projekteja, osa luokka- tai ryhmäkohtaisia. Tavoitteenamme on niveltää projektit opetussuunnitelman sisältöihin, jotta asiat eivät jää irralliseksi tai tule ylimääräiseksi rasitteeksi kaiken muun opettamisen päälle. Kun projektilla on selkeä toimintasuunnitelma, on toteuttaminenkin helppoa.

Parhaita hetkiä on, kun esimiehenä voi istahtaa välitunnilla opettajan viereen selvittämään projektiin liittyvää ongelmaa ja sanoa: ”Katsotaanpa yhdessä.”

Anne Onnela, Apulaisrehtori
Sodankylä

Ota eTwinning kehityskeskusteluun!

Kehityskeskustelut ovat opettajan ja rehtorin välisiä luottamuksellisia keskusteluja, joissa käydään läpi opettajan työtä, tavoitteita, osaamista ja osaamisen kehittämistä sekä hyvinvointia. Kehityskeskusteluissa opettajan tilannetta ja työtä tarkastetaan kokonaisuutena, ja tehdyt päätökset kirjataan ja niitä seurataan. Kehityskeskusteluissa on hyvä ottaa eTwinning – projektit esille. Monissa kouluissa arvostetaan kansainvälisyyttä, aktiivista tietotekniikan käyttöä opetuksessa ja opettajien verkottumista.

Omalla työsuorituksella voi vaikuttaa palkan tasoon

Aktiivisuus eTwinning -projekteissa voi olla myös taloudellisesti kannattavaa. Viime vuosina usealla sopimuskierroksella kunnissa ja kaupungeissa on käytetty osa paikallisesta järjestelyerästä henkilökohtaisiin lisiin. Viimeisin kunta-alan sopimus, joka astuu voimaan 1.3.2014, ei kuitenkaan sisällä uutta paikallista järjestelyerää.

Aiempina vuosina myönnettyjen henkilökohtaisten lisien tulisi kuitenkin kiertää. Esimerkiksi sellaisen opettajan henkilökohtainen lisä, joka jää eläkkeelle tai siirtyy toisen kunnan tai kaupungin palvelukseen, ei tulisi kadota vaan se tulisi laittaa uudelleen kiertoon eli myöntää toiselle opettajalle.

Kunnissa ja kaupungeissa on tehty kriteerejä henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteeksi. Kansainvälisyys, aktiivinen tietotekniikan käyttöä opetuksessa ja opettajien verkottuminen ovat usein kyseisiä kriteerejä. Ja nehän toteutuvat Twinning – projektien kautta! Kannattaa kysyä lisää henkilökohtaisista lisistä oman kotikunnan tai – kaupungin luottamusmiehiltä.

Antti Piiroinen
eTwinning-lähettiläs
Espoo

Opettajat oppijoina - yhteistoiminnallisuutta ja vertaisoppimista

EU:n uuden ohjelmakauden myötä eTwinning lisää ja vahvistaa opettajien ammatillista kehittämistä ja koulutusta. Yksi tällainen koulutusmuoto on eTwinningille luonteenomaiseen tapaan 2 - 3 viikon mittaiset verkkokurssit eli oppimistapahtumat (Learning Events).

Ne voivat olla monista eri oppimiseen ja projektityöskentelyyn liittyvistä aiheista. Erityisen suosittuja ovat olleet erilaisten verkkopohjaisten työkalujen käyttöön ohjaavat, yhteistoiminnalisia oppimismenetelmiä hyödyntävät ja eri oppiaineisiin tai aihekokonaisuuksiin liittyvät tapahtumat.

Käytännössä työpajat toteutetaan yleensä niin, että ensin osallistujat esittelevät itsensä ja tutustuvat toisiinsa ryhmissä keskustellen. Parin kolmen päivän välein ilmestyy aina uusi tehtäväkokonaisuus, johon liittyy ohjaavaa materiaalia, videoklippejä ja linkkejä sekä tehtäviä joita tehdään ja kysymyksiä joita ratkotaan yleensä pienissä keskusteluryhmissä verkkotyökaluja käyttäen.  Kun ideoi ja keskustelee eri puolilta Eurooppaa olevien opettajien kanssa, oppii samalla paljon näiden maiden kouluista ja opetuksesta. Moni hyvä eTwinning-hanke on käynnistynyt oppimistapahtuman aikana luodun kontaktin ja idean pohjalta.

Opetusuunnitelmia ja tablettien käyttöä

Toissa syksynä osallistuin oppimistapahtumaan, jonka aiheena oli kansainvälisen projektin integroiminen opetukseen, miten nivoa eTwinning-hankkeet osaksi koulun opetussuunnitelmaan perustuvaa opetusta. Aihe oli tavattoman mielenkiintoinen ja herätti vilkasta keskustelua. Erityisen kiinnostavia olivat Viron ja Tanskan opetussuunnitelmat, joihin sisältyvä tietotekniikan opetuskäyttö ja projektityöskentely mahdollistavat kansainvälisten oppimishankkeiden toteuttamisen ja tukevat vahvasti tällaisia työskentelymuotoja. Tämä oli erityisen kiinnostavaa myös Suomessa käynnistyneen OPS-uudistuksen vuoksi.

Viime syksynä osallistuin oppimistapahtumaan, jossa esiteltiin iPadin opetuskäyttöön soveltuvia ohjelmia (Apps) ja tuotettiin kuvia (Instagram), ääninauhoitteita (SoundCloud), ohjeita (Snapguide) ja animaatioita (iMotion). Tällä kertaa tehtävissä ei ollut pedagogista ulottuvuutta (miten käyttäisit näitä opetuksessa) ja kaikki tehtävät tehtiin itsenäisesti, joten siltä osin oppimistapahtumasta jäi hieman vaisu tunnelma.  eTwinning-oppimistapahtumille kun on tunnusomaista vahva vuorovaikutus, yhteistoiminnallisuus ja vertaisoppiminen. Olin kuitenkin tosi onnellinen, kun sain elämäni ensimäisen animaation tehtyä. Varmasti myös oppilaat innostuisivat!

Rentoa ja tärkeilemätöntä oppimista

Tämän kevään oppimistapahtumat ovat vasta suunnitteilla. Ensimmäisen pitäisi kuitenkin käynnistyä jo tammi- ja helmikuun vaihteessa ja sen aiheena on sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Goohle+ jne.) opetuksessa. Loputkin aiheet ja päivämäärät ilmestyvät piakkoin tänne. Ilmoittautuminen tapahtuu viikkoa ennen omalta eTwinning työpöydältä, joten olkaa valppaina. Nopeat syövät hitaat!

Olen sekä osallistunut oppimistapahtumiin että suunnitellut niitä. Tunnelma on rento ja kollegiaalinen. Pohditaan, kysellään ja ennen kaikkea tehdään. Aluksi voi tulla mukaan matalammallakin profiililla. Epävarmuus omasta kielitaidosta kannatta heittää saman tien roskakoriin. Tärkeintä on rohkeus kokeilla uutta tapaa oppia, halu tutustua uusiin ihmisiin eri puolilta Eurooppaa ja into oppia uutta.