5 vinkkiä eTwinningissä alkuun pääsemiseksi

eTwinning on helppoa ja hauskaa kansainvälisyyttä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Etsi kumppani, perusta projekti ja vie oppijat verkossa yhteisen tekemisen äärelle!

Tässä sinulle viisi vinkkiä, miten pääset alkuun eTwinningissä:

 

1. Rekisteröidy ja tutustu alustaan

Ensimmäinen askeleesi on rekisteröityminen ESEP European School Education Platfrom -alustalle ja eTwinningiin. Löydät rekisteröitymisohjeet Opetushallituksen eTwinning-sivuilta: Näin rekisteröidyt European School Education Platform -alustalle ja eTwinningiin.

Rekisteröitymisen jälkeen voit tutustua alustan eri osioihin, kuten kumppaninhakuun, projekteihin ja ryhmiin.

2. Luo profiili

Kerro profiilissasi itsestäsi, koulustasi ja kiinnostuksen kohteistasi. Hyvin täytetty profiili auttaa sinua löytämään sopivia yhteistyökumppaneita.

3. Etsi projekteja ja yhteistyökumppaneita

Voit etsiä suunnitteilla olevia tai jo perustettuja projekteja, joihin voit liittyä. Voit myös luoda oman projektin toisen maan opettajan kanssa. 

Käytä hakutoimintoa löytääksesi opettajia, jotka jakavat kanssasi samoja kiinnostuksen kohteita ja tavoitteita. 

Foorumeissa pääset etsimään oppilaillesi sopivia projekteja tai kumppaneita oman projektiisi. 

Hieno mahdollisuus löytää kumppani on Suomen ja Ukrainan tukipalvelutiimien järjestämä eTwinning-tapahtuma eTwinning-projektien ideointia ukrainalaisten opettajien kanssa 13.11.2024. Tapahtumassa on lyhyt johdanto, jonka jälkeen osallistujat ideoivat projekteja pienemmissä ryhmissä oman kiinnostuksensa mukaan.

4. Osallistu webinaareihin ja työpajoihin

eTwinning tarjoaa runsaasti maksuttomia koulutusmahdollisuuksia, kuten webinaareja ja työpajoja. Näiden avulla pääset helposti alkuun ja saat ideoita projekteihin ja opetukseesi. Tulossa olevia koulutuksia löydät Opetushallituksen tapahtumakalenterista hakusanalla eTwinning.  

Sopisiko joku näistä webinaareista sinun kalenteriisi?
Tervetuloa eTwinningiin! Näin pääset alkuun 29.10.2024
eTwinning-kieltenopetuksessa 31.10.2024
Pieniä ensiaskeleita kansainvälisyyteen 20.11.2024 

 

 

5. Aloita projekti

Kun olet löytänyt sopivan yhteistyökumppanin, voitte aloittaa projektin. Suunnitelkaa yhdessä projektin tavoitteet, aikataulu ja tehtävät. Hyvä suunnittelu on avain onnistuneeseen projektiin.  

Oppilaiden osallisuus suunnittelussa on tärkeää. Saat toimivia ideoita ja vinkkejä eri-ikäisten oppilaiden osallistamiseksi eTwinning-projekteissa webinaarista: Oppilaiden aktiivinen toiminta eTwinningissä 21.11.2024.

Projektin yhteinen työskentelytila on nimeltään TwinSpace. Pääset TwinSpacessa hyvin alkuun osallistumalla webinaariin TwinSpace ja muita verkkotyökaluja eTwinning-projekteille 19.11.2024. 

 

Aloita matkasi eTwinningissä nyt! Voit tilata eTwinning-työpajan tai webinaarin myös omalle koulullesi. Me eTwinning-lähettiläät olemme tukenasi ja apunasi.

We are all Europeans - or are we?

 Rasismi on entistäkin ajankohtaisempi aihe koulujen muuttuessa monikulttuurisemmiksi. Kulttuurisensitiivisyys ei ole vain uusi käsite kouluissa ja työpaikoilla, vaan se on konkreettinen ajatustavan ja asenteen muutos, joka näkyy puheen tasolla. Katson tässä kirjoituksessa kulttuurisensitiivisyyden sisältävän myös katsomussensitiivisyyden käsitteen.

Milton J. Bennett on esitellyt kulttuurisensitiivisyyden mallin, joka koostuu lyhyesti mainiten neljästä tasosta: kieltäminen, defensiivisyys, vähättely ja hyväksyntä. Hyväksynnän tasolla vielä eritellä käsitteet sopeutuminen ja integraatio, jotka muodostavat aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan peruspilarit.

Kuvalähde: Yhdessä ilman rasismia - juliste

Tänä vuonna tutkimme eTwinning-projektissa eurooppalaisuuden käsitystä, joka on kovassa murroksessa. Monikulttuurisen koulumme oppilaita aihe kiinnostaa ja koskettaa, sillä lähes 700 oppilaan koulussamme n. 50% on muita etnisyyksiä kuin kantasuomalaisia, ja koulussamme puhutaan jopa 38 eri äidinkieltä.

ETwinning - projektin aiheena rasismi ja rasismin kokemukset voisivat kahden monikulttuurisen eurooppalaisen koulun välillä muuttua myös ikäviksi, sillä valitettavasti mikroaggressiot ovat tuttuja henkilökohtaisella tasolla koulujemme oppilaille. Positiivista perspektiiviä aiheeseen tuo kuitenkin rasismin syiden pohtiminen, ja omien positiivisten kokemusten jakaminen; tarkoituksena on kuitenkin keskittyä eurooppalaisuuden miettimiseen, ja esimerkiksi siihen, millaista eurooppalaisuus on monikulttuurisesta perspektiivistä katsottuna, mitkä seikat tekevät meistä yhdessä eurooppalaisia, ja millaiset ovat ne arvot, jotka me jaamme. 

Ennen projektin alkua perehdyimme myös ensimmäisessä kuvassa näkyviin antirasistisiin toimintaohjeisiin (ks.Eurooppa luokkahuoneena,Miten lisään hyvinvointia luokkahuoneessa antirasismin kautta?); oppilaiden innostuneisuus keskustelussa näkyy aitona uteliaisuutena myös toisen taustaa kohtaan, ja joskus oppilaat syyllistyvät ylilyönteihin ja stereotyyppiseen ajatteluun. Monikulttuuristen koulujen haastattelujen kuuntelu onkin opettajalle hauskaa puuhaa, sillä uteliaisuus vie keskustelua joskus mitä mielenkiintoisimpiin aiheisiin. On kuitenkin hyvä huomata, ettei ole miellyttävää jos sinusta tehdään olettamuksia ulkomuotosi tai pukeutumisesi perusteella. Tässä projektissa on myös harjoitellaan keskustelutaitoja monikulttuurisessa ympäristössä, ja sitä, miten myös asetat rajoja jos keskustelukumppanisi ei ole kulttuurisensitiivisesti valistunut.

Kevään rasisminvastaisella viikolla (ks. SPR - sivut) koulussamme on esillä oppilaiden tiivistelmiä haastatteluista, ja kuvaus- ja julkaisulupien ollessa kunnossa, jopa aulan näytöillä voi pyöriä lyhyt kooste haastatteluista, ja oppilaiden mielestä tulevaisuuden eurooppalaisten jakamista arvoista. Oppilaille projekti on jo nyt tärkeä: heille on uusi ajatus nähdä eurooppalaisuus yhteisenä asiana, joka ei perustu ihonväriin tai siihen, onko  perhetausta eurooppalainen. 

Kuvalähde: SPR

ETwinning - projektin englannin kielen anti on myös huomattava, sillä mikään ei niin sitouta teinejä koulutyöhön, kuin toisten teinien näkeminen. Erasmus+ - ohjelmalla on puolensa, mutta joskus on mukava myös tuoda toisen eurooppalaisen koulun teinit mukaan oman koulun projekteihin yksinkertaisesti netissä tehtävällä eTwinning - projektilla. Hektisen TikTok-aikakauden nopeatempoisuus saattaa väsyttää teinejä, eivätkä oppituntien aiheet kiinnosta, mutta toisten teinien kanssa työskentely - eritoten jos siihen saa mukaan online-haastatteluita esim. englannin tunneilla - saa teinit suorastaan innostumaan englanniksi työskentelystä. 

Lisävinkkejä opetukseen:

Yhdessä rasismia vastaan - oppitunti ja aamunavaus (yläkoulu) (sproppimateriaalit.fi)

See the definition and forms of racism - Finnish Red Cross

EU ja demokratia - miten näin vaikeaa aihetta voi opettaa monikulttuuristuvassa Suomessa?

 

Suomen koulut monipuolistuvat etnisesti nopeassa tahdissa: pääkaupunkialueella ei enää oikeastaan pelkästään kantasuomalaisia opiskelijoita opettavia kouluja olekaan. Omassa koulussani on oltu monikulttuurisia jo pitkään, yli 50% koulumme oppilaista on  etnisesti muita kuin kantasuomalaisia, ja kotikielinä on 38 eri kieltä, joten kielitietoisuus ja kulttuurisensitiivisyys kuuluvat perustyökalupakkiimme. 

Entäpä sen sijaan EU ja demokratiakasvatus? Pelkäänpä, että hyvin usein nämä aiheet ohitetaan muualla kuin yhteiskuntaopin tunneilla (6. ja 9.lk). Meidän koulussamme oppilaille ei ole itsestäänselvyys asua demokraattisessa valtiossa, eikä ole myöskään itsestäänselvää että oppilaat tietävät mikä, ja millainen, EU on.

Tämän vuoden eTwinning - projekti eräälle 8.luokalle onkin tutustua EU:n päättäviin elimiin, ja siihen, mitä 

demokratia tarkoittaa. Koska koulussamme on 3 tuntia englantia joka viikko, onnistuu tämän projektin toteutus englannin tunneilla lukuvuoden aikana. EU tarjoaa monia tietosivuja, ja jopa oppimispelejä, jotka näyttävät konkreettisesti, miten EU toimii. Pelillisyys tekee raskaastakin aiheesta mielenkiintoisen, sillä pelien pelaaminen on jälleen kerran kiinnostanut oppilaita. Pelit kuitenkin lähinnä syventävät opittua asiaa. 

Yhteistyökoulun kanssa helppo tapa toimia, joka myös aina kiinnostaa teinejä, on jakaa esim. päättävät elimet puoliksi,

vaikkapa 2 per koulu, joihin sitten tutustutaan oppituntien ohessa. Lisäksi Helsingissä asuvat voivat saada  

Lyhyt EU -oppaan monilla eri kielillä Oodin Eurooppa-tiedotuksesta, mikä mahdollistaa EU: arvoihin tutustumisen, EU:n  

maantieteellisen levinneisyyden tutkimisen, EU ja Ilmastonmuutos -aiheen ja esittelee mm. EU:n mahdollistamat oikeudet 

EU-maiden kansalaisille. Teinit ovat aina kiinnostuneita toisten teinien puheenaiheista, joten online-tapaamisten avulla pidetyt miitit  

mahdollistavat tiedon jakamisen, ja myös keskustelun omista arvoista, demokratian arvoista ja EU:n  

perusasiakirjaan kirjatuista EU.maiden yhteisistä arvoista. 

Teini-ikäisillä on jo tarve ilmaista itseään, ja tämänkaltainen aihe kiinnostaa yllättävän monia teinejä, puhumattakaan siitä,  

että se sitouttaa teinejä tiedonhankinnan ja tiedon prosessoinnin kaltaisiin alueisiin, jotka ovat todellisia tulevaisuuden taito 

Lyhyissä kielissä tämänkaltainen projekti voi olla sula mahdottomuus sanavaraston kapeuden johdosta, mutta A1-englannin  

opiskelijat pystyvät jo ryhmänä ilmaisemaan mielipiteensä. Monikulttuurisessa koulussa fakta on myös se, että monelle oppilaalle

englanti voi olla tutumpi ja vahvempi ilmaisukieli kuin suomi. Näille oppilaille projekti siis antaa uskoa omaan osaamiseen.

Myös eTwinning tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia opettajalle seuraavan vuoden ajan perehtyä aktiivisen kansalaisuudenja demokratian teemoihin, sillä eTwinning on julkistanut syyskuun 24. päivä vuoden teeman, joka on Citizenship. ETwinningin nettialustan, ESEP:in kautta, pääsee Learn-kohdassa etsimään webinaareja ja fyysisiä seminaarejakin aiheesta. ETwinningin tarjoamat  englanninkieliset MOOC:it  

(netissä omaan tahtiin tehtävät opintokokonaisuudet) antavat mahdollisuuden opiskeluun omassa tahdissa, mutta yksittäisten webinaarien kauttakin voi perehtyä aiheeseen, ja saada uusia työkaluja. 

EU tarjoaa esim. seuraavia infosivuja:

EU Learning Corner - pelejä alakoulusta lukioon

Learning Materials

Infosivu: EU:n toimielimet

EU:n neuvoston roolipeli

EU:n päätöksenteko roolipeli

Hyvinvointia oppimassa Ateenassa Osa 1: RESILIENSSI

 ETwinningin vuositeemana 2024 on hyvinvointi ja se oli aiheena huhtikuun lähettiläiden seminaarissa Ateenassa. 

 Matka Lapista Ateenaan oli oikea seikkailu ja pääsimme määränpäähän ensin autolla Sodankylästä Rovaniemen lentokentälle ja kolmella lennolla; Helsinki-Istanbul-Ateena. Mieleemme jäi Istanbulin lentokenttä, se oli elämys. Ihmisvilinässä oli tunnelmaa ja, vaikka ihmisiä oli paljon, kaikki toimi ja matka eteni sujuvasti.Todella hyvinvointia lisäävä kokemus tuli vastaan jo heti Ateenan lentokentällä, kun siellä tavattiin muita eTwinning -lähettiläitä ja pääsimme oppimaan ensimmäisiä kreikan kielen sanoja: kaliméra (hyvää huomenta)ja efcharistó(kiitos). Tuntuu vieläkin hyvältä muistella noita sanoja viikkojen jälkeen.

 Esteban: “Hyvinvointiani lisäsivät aamulenkit Ateenan keskustan nähtävyyksien keskellä. Toisaalta erittäin surullista oli huomata kymmeniä kodittomia ihmisiä.” 

 Katri: “Ateena oli ihan uusi kokemus kaupunkina. Akropoliksella vierailu oli yksi kohokohta sekä illallinen kaikkien seminaariin osallistujien kanssa paikallisessa ravintolassa, nauttien paikallisesta musiikista ja ruuasta sekä tanssista. Kreikkalainen lähettiläs opasti sirtakin saloihin ja saimme kaikki osallistua.” 

Akropoliksella kohdattiin historian kirjoista tutut kohteet.

 Seminaari oli loistavasti rakennettu aloittaen tilaisuuden luennoilla, joissa käsiteltiin hyvinvoinnin lähtökohtia ja asioita mitkä siihen vaikuttavat. Yhteisten luennoiden lisäksi saimme valita työpajoja niistä aiheista, jotka tukevat eniten meidän omia tarpeitamme ja kiinnostuksiemme kohteita. Pidimme molemmat tärkeänä resilienssiä, jota nykypäivän arjessa kaivataan enemmän kuin koskaan ennen.

 Resilienssityöpajassa luennoitsija Alexandra Almpanidou luennoi ensin siitä, miten opettajien on tärkeää ymmärtää opiskelijoiden tämänpäivän haasteet. Hän nosti esille neljä keskeisintä: akateemisen paineen ja odotukset, kiusaamisen ja sosiaalisen paineen, teknologian ja sosiaalisen median sekä mielenterveyden haasteet. Hän kertoi myös miten resilienssiä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: itse ongelman näkökulmasta,;jolloin positiivinen suhtautuminen ja suunnitelma sen ratkaisuun osoittaa resilienssiä, ja tunteiden näkökulmasta, jolloin ratkaisuna on ajatella jotain muuta tai etsiä lohtua.

 Almpanidou painotti luennossaan oppilaiden itsetuntemuksen tukemisen keskeisyyttä ja miten ohjaaminen resilienssin kehittämiseen on tärkeää. Oppilaiden omien vahvuuksien tunnistaminen, oppilaiden aito itsereflektointi heidän kohtaamistaan haasteista, oppilaiden omien tunnereaktioiden tuntemus ja omien toimitatapojen huomaaminen sekä tunnistaminen on resilienssin kehittämisen keskiössä ja niitä me opettajina voidaan harjoituttaa. 

Almpanidoun luentodia: Johari Window Model

 Yhtenä resilienssin harjoitteena kokeilimme Alexandra Almpanidoun johdolla “Johari Window model” itsereflektointityökalua. Tällainen itsetarkastelu oli ihan mielenkiintoista ja ehkä vaikeaakin. Mutta arvelisimme, että jos tällaista harjoitusta tekisi useammin, oppisi huomaamaan itsestään monta hyvää asiaa ja itsetuntemus ja sen kautta resilienssi kasvaisi ja vahvistuisi. Muita harjoitteita työpajassa oli ‘Elämän pyörä ‘, jonka avulla voi tarkastella oman elämän tasapainoa ja huomata millä osa-alueella on kehittämisen tarpeita. 

Almpanidoun luentodia: The wheel of Life.

Tutustuimme myös “GROW-model”-harjoitteeseen, joka  taipunee hyvin koulumaailmaan sen perustuessa tavoitteisiin.  Myös mielipiteiden ja totuuksien erottelu ja “Mitä jos?” -kysymykset voivat soveltua koululaisen itsetunnon kehittämiseen, löytämällä positiivinen ajattelu ja näkökulma omaan elämään ja tekemiseen.

Almpanidoun luentodia: GROW-model

Almpanidoun luentodia: Mitä jos? -harjoite.

 Työpajojen jälkeen pohdimme millaisia eTwinning-projekteja voisi resilisenssin teemalla toteuttaa, tässä meidän ideat:

 Luokanopettajan johdolla: 

  Let’s become friends (vieraat kielet): järjestetään virtuaalitapaamisia kumppanikoulun kanssa, jossa keskustellaan ja tutustutaan. Samalla harjoitellaan kertomaan itsestä. 

  Selfportrait (kuvataide, kielet, suomen kieli): Herätellään aiheeseen kirjoittamalla itsestä omalla äidinkielellä, kuvataiteessa toteutetaan omakuva, jossa olisi mukana omia vahvuuksia esim. Taustassa, järjestetään virtuaalinen taidenäyttely kumppanikoulun kanssa. 

 Yläkoulussa: 

 Tutustu itseesi- Know yourself (terveystieto): resilienssia voidaan edistää harjoittelemalla sosiaalisia taitoja sekä kehittämällä itsetuntoa. Voidaan järjestää etätapaamisia ja vertailla miten eri kulttuurissa suhtaudumme esimerkiksi pettymyksiin sekä vastoinkäymisiin. 

 Just do it (liikunta ja terveystieto): Tiedetään, että liikunnan avulla edistetään kaikia terveyden osa-alueita. Suunnitellaan lihaskuntoharjoitteluohjelma, jossa harjoitetaan lihasmassaa, erilaisia ryhmätehtäviä ja peruskestävyys- sekä liikkuvuusharjoitteita, jotka ovat hyödyllisiä aivoille. Suunnitelmat voidaan jakaa sähköisesti muiden koulujen kanssa ja toteuttaa omassa koulussa.

Hyvinvoivaa työvuotta toivottaa lähettiläät Katri ja Esteban.