Laatua ja vaikuttavuutta kansainväliseen yhteistyöhön

Vuoden alku on kouluissa aika, jolloin pohditaan kehittämistavoitteita ja laaditaan kuumeisesti hankesuunnitelmia ja -hakemuksia. Kansainvälinen yhteistyö laajentaa näkökulmia arkipäivän työhön ja antaa uusia ideoita kehittämiseen.

Hankkeissa ja hakemuksissa ongelma on usein se, että suunnitelmat linkittyvät vain ohuesti opetuksen tai koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Erasmus-liikkuvuuksien vaikuttavuus jää melko vähäiseksi, jos kokemukset kirjataan raportteihin ja tallennetaan kansioihin ”kaikkien luettaviksi”.

Erasmus+ ohjelman neljä laatukriteeriä ja samalla ohjelman painopistealuetta ovat osallisuus ja moninaisuus, kestävyys, digitaalisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Ne edellyttävät, että hankesuunnitelmassa ei pelkästään juhlavasti sitouduta näiden painopistealueiden edistämiseen, vaan selkeästi kirjataan auki, miten niitä sovelletaan kansainväliseen toimintaan hankkeen eri vaiheissa. 

Osallisuus ja moninaisuus

Oppilaiden osallisuutta kansainvälisessä toiminnassa voi arvioida muutamalla kriittisellä kysymyksellä: 

• Onko kaikilla oppilailla yhtäläinen mahdollisuus osallistua perheen varallisuudesta, etnisestä tausta ja erityisen tuen tarpeesta riippumatta? 
• Tuetaanko heikompi osaisia ja niitä, joilla ei muuten ole ollut mahdollisuutta kansainvälisiin kohtaamisiin? 
• Onko kansainvälinen yhteistyö integroitu osaksi normaalia opetusta, jolloin se tavoittaisi kaikki oppilaat? Kansainvälisen toiminnan keskittäminen valinnaiskursseille tai kerhotoimintaan on omiaan karsimaan pois ne, joiden voimavarat vain juuri ja juuri riittävät perusopetuksesta suoriutumiseen.

eTwinning osana kansainvälistä yhteistyötä kumppaniluokkien tai opetusryhmien välillä osallistaa kaikki oppilaat ja opiskelijat yhteistyöhön. eTwinning myös eriyttää luontevasti, kun oppilaat voivat viestitellä ja keskustella omalla tasollaan ja omaa osaamistaan hyödyntäen. Se myös motivoi kehittämään viestintätaitoja. Autenttiset kohtaamiset innostavat usein juuri niitä, joiden taidot tai osaaminen eivät nouse esille perinteisessä luokkatyöskentelyssä.

Kestävyys ja vastuullisuus

Usein Erasmus+-hankkeen vihreyttä kuvataan pyrkimyksellä käyttää julkisia kulkuvälineitä ja liikkua niin, että osallistujien hiilijalanjälki olisi mahdollisimman. Tämä on luonnollisesti ensimmäinen steppi, kun puhutaan matkustamisesta. Mutta on muitakin. Kannattaa esimerkiksi miettiä, voisiko kumppanikoulu löytyä jostain läheltä, esimerkiksi Baltian tai Skandinavian maista.

eTwinningin avulla voidaan osallistaa paljon oppilaita yhteistyöhön ilman, että matkustetaan minnekään. Ylipäätään voisi ajatella, että mitä useampi osallistuu yhteistyöhön matkustamatta lainkaan, sitä pienemmäksi hiilijalanjälki osallistujaa kohden muodostuu. 

Kun joka tapauksessa muutama opettaja ja oppilas Erasmus+-hankkeissa myös matkustaa, kannattaa kaikkien, myös siis opettajien ja henkilökunnan, allekirjoittaa vastuullisuuslupaus. Tämä ja muitakin hyviä ajatuksia pohdittavaksi löytyy Oulusta maailmalle sivustolta kohdasta vastuullinen kansainvälisyys ja liikkuvuus. 

Digitaalisuus

eTwinning tarjoaa turvallisen ja toimivan alustan oppilaiden yhteistyölle. Siellä on perustyökalut hankkeen ohjaamiseen ja vuorovaikutukseen. Lisäksi kannattaa yhdessä sopia kumppaniopettajien kanssa muistakin verkkotyökaluista. Usein käytössä ovat Teams tai Zoom, Google Drive ja Googlen työkalut, Padletin eri alustat, Kahoot!, Canva jne. 

Covid opetti meille, että virtuaalinen liikkuvuus on mahdollista. Nyt ei Covid enää rajoita matkustelua, mutta jos vain muutama oppilas liikkuu, kannattaa yhdistää liikkuvuusjaksoihin virtuaalista yhteistyötä. Tämä toimii erityisen hyvin,  jos oppilaat ovat jo tutustuneet toisiinsa ja tehneet yhteistyötä eTwinningissä. Esimerkiksi päivittäiset verkkotapaamiset Teamsissä ja striimaus eri vierailukohteista, luokista ja kouluntiloista, mahdollistavat mainion autenttisen virtuaalivierailun.

Erasmus+ ohjelmassa vahvasti kannustetaan yhteistyön monimuotoisuuteen eli yhdistetään verkossa tapahtuva yhteistyö ja oppiminen kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin. Kun jokainen kumppanimaa on vuorollaan vierailukohteena, osuu näitä f2f kohtaamisiakin ihan kaikille.

Aktiivinen kansalaisuus, verkostoituminen ja vaikuttavuus

Minun mielessäni, tämä laatukriteeri liittyy vahvasti myös kansainvälisen yhteistyön tai hankkeen vaikuttavuuteen. 

Vaikuttavuutta vahvistaa oman oppilaitoksen sisällä se, että mahdollisimman moni on mukana toiminnassa ja kv-yhteistyö tulee osaksi opetussuunnitelman mukaista koulutyötä. Siten se (ehkä) jää elämään myös hankkeen loputtua. Digitaalisuutta hyödyntämällä tällainen yhteistyö on laajasti mahdollista. Pahinta olisi ns. pienen piirin puuhastelu, joka tuskin lainkaan näkyy koulun toiminnassa ja opetuksessa.

Vaikuttavuutta vahvistaa myös selkeät tavoitteet, joita kansainvälisen yhteistyön avulla edistetään. Tartutaan oikeisiin ongelmiin ja haasteisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden kunnioittaminen ja segregaation vähentäminen, yhdenvertaisuuden edistäminen, vastuullisten käytäntöjen ja kestävän toimintakulttuurin edistäminen jne. 

Verkostoituminen ja aktiivinen yhteistyö lähialueen, seudun tai saman mielisten koulujen, opettajien ja oppilaiden kanssa lisäävät hankkeen vaikuttavuutta. 

Vaikuttavuus on aina sitä laajempaa, mitä kiinteämmin yhteistyö liittyy aktiiviseen toimintaan ja oppimiseen, yhdessä tekemiseen ja aitoihin kohtaamisiin.

eTwinning with an old school twist: inspiroiko vanhanaikainen kirjeenvaihto nykyajan lapsia?

Mitä tapahtuu, kun opettaja päättää sitouttaa oppilaita eTwinning-projektin avulla koulutyöhön? Jaksavatko nykyajan diginatiivit kirjoittaa kirjeitä? Kiinnostaako joulukortin saaminen?

Kumma kyllä, vastaukset kaikkiin edeltäviin kysymyksiin yllättivät positiivisesti: vaikka me ajattelemme nykyisten teinien ja esiteinien olevan globaalisti englanniksi operoivia diginatiiveja, voi totuus yllättää. Perinteinen kirjeenvaihto, jossa kerrotaan omasta arjesta ja vaihdetaan kuulumisia, voi olla se tekijä, joka sitouttaa oppilaan englannin oppitunteihin, sillä se on hänen ainut, aito kosketuksensa toisen teinin elämään. Vaikka me kuvittelemme nykyajan teinien omaavan kavereita toisista maista esim. nettipelien ansiosta, eivät he oikeastaan tiedäkään pelitovereistaan juuri mitään. Niinpä perinteinen kirjeenvaihto paperitse voikin olla “se juttu”, mikä saa oppilaat kirmaamaan ovesta sisään oppitunnille huutaen: ”ope, joko ne vastasi meille?”. Samalla kirjettä kirjoittaessa tulee ihan huomaamatta harjoiteltua vieraan kielen käyttämistä mielekkäässä yhteydessä ja tutustuttua toiseen kulttuuriin kirjettä vastaanottaessa.

Mistä voit löytää kirjeenvaihtokumppanin? European School Education Platform tarjoaa mahdollisuuden kumppanin etsintään. Luo tunnukset, kirjaudu sisään ja valitse alakohta “Networking” ja “Partner finding”. Siellä voit selata toisten opettajien jättämiä projekti-ilmoituksia, mutta myös lisätä omasi, jossa haet kirjekavereita tietylle ryhmälle. Kirjekaveri-ilmoituksiin tulee meidän kokemuksen mukaan paljon vastauksia, joten voitte esimerkiksi oppilaiden kanssa yhdessä valita, mistä maasta ja millaisen porukan haluaisitte yhteistyökumppaniksenne. Sitten vaan yksityiskohdista sopiminen kumppaniopettajan kanssa ja paperit esiin!

Kirjeen aiheeksi käy oikein mainiosti esimerkiksi itsestään ja omasta arjesta kertominen: tästä aihepiiristä selviää jo 5. tai 6.luokkalainenkin. Mikään ei ole teinistä yhtä kiinnostavaa, kuin saada tietää mitä toinen teini tekee vapaa-ajallaan. Ja jos teinit ovat tosi rohkeita, he voivat lähettää oman kuvansakin, vaikkapa avatar-hahmon muodossa, muokattuna alieniksi, tai piirtää oman muotokuvan. Monet jakavat mielellään myös SnapChat-tunnuksensa, mutta näistä kaikista on hyvä keskustella ja sopia etukäteen kotien kanssa.

eTwinningissä voit myös luoda kirjeenvaihtoprojektillesi oman projektialustan TwinSpacen, jonne voi kirjeiden lähettämisen ja saamisen välissä halutessaan päivittää väliaikatietoja, jakaa kuvia esimerkiksi omasta koulusta tai oppilaista kirjeitä kirjoittamassa.

Kirjeiden tai viestien kirjoittaminen onnistuu myös sähköisesti, mutta juuri siinä oikean kirjeen saamisessa postin välityksellä on oma taikansa - ja välillä tekee ihan hyvää joutua hetki odottamaan vastausta. Oppilaiden ilmeet ensimmäisiä kirjeitä lukiessa piirtyvät mieleen pitkäksi aikaa. Se into ja ilo on käsinkosketeltavaa!

Hanna-Mari Sipola ja Mia Suominen

-----------

Täällä eTwinning-lähettiläs Merja Jokisen vinkkejä kirjekaveriprojektiin:

https://etwinningambfinland.blogspot.com/2023/04/kirjekaverit-online.html

Oppilaiden aktivointi uudella eTwinning-alustalla ja sen ulkopuolella

Kulunut lukuvuosi on tuonut haasteita eTwinning-toimintaan, koska alusta on ollut uusi ja sen toiminta on vasta vähitellen vuoden mittaan kehittynyt. Ei kuitenkaan ole tarvetta heittää hanskoja tiskiin, sillä eTwinning tarjoaa edelleen valtavasti mahdollisuuksia luoda kansainvälisiä koulujen välisiä kontakteja sekä toteuttaa matalan kynnyksen projekteja omalta koululta käsin. 

Mitä tällä uudella alustalla nyt sitten voi oikeastaan tehdä ja mitä voi tehdä, jos alustan toiminta ei vastaa omia odotuksia, mutta projektia haluaa kuitenkin viedä eteenpäin?

Verkostoidu, löydä kumppaneita

Parasta eTwinningissä on nyt ja aina ollut valtavan laaja opettajien verkosto. Milloin tahansa löydät alustalta yli tuhat projektiehdotusta, joista voi valita sen aiheen, joka itse kiinnostaa ja lähteä mukaan. Yhtä hyvin voit luoda itse oman projektiehdotuksesi ja saat takuulla useita vastauksia eri puolilta Eurooppaa. Projektiehdotuksia ja kumppanin hakua voit selata kohdassa Networking ja sieltä alakohta Partner finding. 

Kun olet löytänyt sopivan kumppanin tai kumppanit ja olette sopineet, millaista projektia alatte toteuttaa, pääsette luomaan projektin ja saatte sille oman, suljetun Twinspace-työskentelyalustan. Projektin luomisen jälkeen voit lisätä projektiin lisää opettajia ja myös oppilaita. Jäsenten lisääminen tapahtuu TwinSpacessa Members-välilehdellä. Opettajien täytyy rekisteröityä eTwinningiin ennen kuin heitä voi lisätä projektiin, mutta oppilaille opettaja luo itse tunnukset. Oppilaiden kirjautuminen TwinSpaceen tapahtuu sivulla https://school-education.ec.europa.eu/en/pupil-login.

Oppilaat TwinSpacessa

TwinSpace tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia yhteydenpitoon, projektin kokoamiseen ja toteuttamiseen. Voitte luoda TwinSpaceen haluamanne määrän alasivuja pages-välilehdellä ja jakaa sivuille tekstiä, kuvia, videoita tai esimerkiksi Padletteja upotettuina sivuille. Alasivut voi jakaa projektin erilaisten tehtävien mukaan tai luoda jokaiselle kumppanille oma sivu tuotosten jakamiseen, miten vain parhaaksi näette. Näitä sivuja pääsevät lisäämään ja muokkaamaan kaikki projektiin liitetyt jäsenet. Sivuja voivat siis täydentää myös oppilaat, mikäli heitä on TwinSpaceen lisätty ja heille annettu sivun asetuksissa oikeudet muokata kyseistä sivua.

Materials-välilehdelle voi lisätä niin ikään kuvia, videoita ja muita tiedostoja ja jakaa niitä eri kansioihin. Forum-välilehdelle voit aloittaa keskusteluja erilaisista aiheista ja kommentoida toisten keskusteluketjuja. Online meetings -välilehden alta löydät mahdollisuuden luoda online-videotapaamisen sekä chat-huoneen. 

Jos haluat oppilaiden käyvät keskustelua kumppaneiden kanssa, on chat-huone tähän nopein ja helpoin kanava TwinSpacessa tällä hetkellä. Chat-huone toimii nopeasti ja siellä voit aloittaa omia keskusteluketjuja tai vastata toisten viesteihin sekä julkisesti että yksityisesti. Tämän mahdollisuuksia kannattaa rohkeasti kokeilla!

Mahdollisuudet TwinSpacen ulkopuolella

Mikäli TwinSpace tuntuu hankalalta ottaa haltuun tai se ei tarjoa kaikki niitä toimintoja, joita toivoisitte, voi projektia toteuttaa myös muilla sivustoilla ja muita välineitä käyttäen. TwinSpace toimii halutessasi kokoavana alustana, jolle linkität muut tuotokset. 

Padlet on eTwinning-projekteissa usein monipuolisesti käytössä ja Padletin voi myös upottaa TwinSpace-sivulle näkyviin iFrame-toiminnon kautta. Padletin käyttöä on avattu esimerkiksi aiemmassa blogitekstissä: Padlet-sovellus vuorovaikutteisissa eTwinning-projekteissa. 

Itse olen käyttänyt Padlettia esimerkiksi oppilaiden esittelyiden kokoamiseen ja niiden kommentointiin, vuoden kestävän tietovisan alustana (joka viikko yksi kumppani lisää kysymyksen ja muut vastaavat Padlettiin) sekä esimerkiksi videoitujen lauluesitysten kokoamisen alustana. Taulukkomuotoisten Padlettien lisäksi on mahdollista käyttää karttapohjaa, joka toimii erityisen hyvin, jos projektissa on paljon jäseniä eri puolilta Eurooppaa ja kaikkien tuotokset halutaan koota yhteen. 

Tässä projektissa jokainen osallistuja videoi Jaakko kulta -laulun ja toivotti
hyvää Eurooppa-päivää omalla kielellään. Tuotokset jaettiin Padletin
karttapohjaan kaikkien koulujen ja kouluissa kaikkien luokkien nähtäviksi.

Padletin lisäksi oppilaiden tekemiä tuotoksia voi koota monelle muulle alustalle kuten blogeihin, Google-kansioihin tai muihin yhteisiin tiedostoihin koululla käytössä olevia palveluita hyödyntäen.

Oppilaiden viestinnässä voi hyödyntää TwinSpacen tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi esimerkiksi sähköpostia, perinteisiä kirjeitä ja kortteja. Myös videoviestien lähettäminen on mahdollista esimerkiksi Flip-sovelluksella. 

Oppilaiden kanssa voi myös järjestää videotapaamisia joko niin, että koko luokka on mukana, tai pienempiä tapaamisia, joissa pari-kolme oppilasta keskustelee muutaman kumppanioppilaan kanssa. Näihin keskusteluihin on tärkeä miettiä valmiiksi keskusteluille aiheet ja vaikka valmiita fraasejakin, että jännitys ei kasva liian suureksi - toki oppilaiden ikätaso huomioiden.

Pelit ja kyselyt oppimisen apuna

Oppilaiden aktivointiin hauska tapa on myös tietovisojen ja tehtävien valmistaminen kumppaneille, tai vaikkapa leikin tai pelin opettaminen videon avulla. Näissä voi hyödyntää omassa arjessa olevia sivustoja kuten Kahootia, Blooketia, Quizletia, Wordwallia tai perinteisiä leikkejä ja pelejä. Nämä vinkit tai jopa heitetyt haasteet voi niin ikään jakaa eri kanavia käyttäen eli linkittää yhteiseen tiedostoon, blogiin, nettisivuille, Padletiin tai sitten suoraan TwinSpaceen.

Tarinan jatkaminen kumppaniluokan kanssa

Itselle yksi mieleisimpiä ja onnistuneimpia tehtäviä on ollut jatkotarinan kokoaminen yhdessä kumppaneiden kanssa. Kumppanimme Virosta kuvasivat ensimmäisen parin minuutin jakson yhteiseen “saippuaoopperaamme”. Tuossa jaksossa luokasta katosivat vähitellen kaikki oppilaat, vain opettaja jäi jäljelle. Me jatkoimme tarinaa omalla parin minuutin jaksolla, jossa näytettiin, missä kadonneet oppilaat seikkailivat ja mitä opettaja teki. Tämän jälkeen kaksi muuta kumppanimaata keksi tarinaan vielä jatkoa ja näin saimme neljän jakson mittaisen ohjelman, jota oli hauska sekä ideoida että odottaa, että millaisen jatkon toiset keksivät. Jatkotarinan voi toteuttaa yhteiselle alustalle koottuina videoina tai yhtä hyvin se voisi toimia sarjakuvana tai kirjoitettuna tarinana, jota jatketaan. Tällaisen kokoamiseen mm. Book creator voisi olla hyvä väline.

Vain mielikuvitus rajana

eTwinning-projekteissa ja niiden toteuttamisessa vain mielikuvitus on rajana. On helppo keksiä oppilaita motivoivia ja aktivoivia aiheita omasta opetussuunnitelmasta, kalenterivuodesta, luonnosta ja säästä, omasta arjesta. Toteuttamiseen on niin ikään tarjolla lähes rajattomasti vaihtoehtoja, joita tämän blogin teksteissäkin on monipuolisesti esitelty. Kun uskaltaa lähteä mukaan ensin yhteen tehtävään ja yhteen projektiin, on siitä helppo innostua ja keksiä taas paljon uusia ideoita jatkoon. Rohkeasti kokeilemaan aluksi niitä itselle tuttuja toimintatapoja hyödyntäen! eTwinning-sivusto toimii apuna ja mahdollistajana moneen. Ei anneta sen rajoittaa mahdollisuuksia, vaan tarjota niitä yhdessä muita välineitä apuna käyttäen.

Hanna-Mari Sipola
eTwinning-lähettiläs
Liminganlahden yhtenäiskoulu

Kevät keikkuen tulevi – kevätseurantaa kv-yhteistyössä

 

Pitkän, pimeän talven jälkeen me suomalaiset odotamme kevään tuloa malttamattomina. Kevään merkkejä bongaillaan ja jaetaan sosiaalisessa mediassa. Kevään etenemisen seuranta ja luontohavainnot kuuluvat myös kouluun, erityisesti ympäristötiedon ja biologian opintoihin, mutta toki niitä voi tehdä melkein missä oppiaineessa tahansa.

Vielä ehdit!

Ehdit mainiosti vielä  löytää kumppanin ja käynnistää pienen kevätprojektin, jossa oppilaat tekevät havaintoja säästä ja luonnosta, kirjaavat niitä yhteiseen dokumenttiin sekä ottavat valokuvia havainnoistaan ja jakavat niitä kumppaniluokkalaisille.

Projekti perustuu tutkivalle oppimiselle, jossa oppilaat oppivat tekemään havaintoja ympäristöstään pikkuretkillä ympäröivään luontoon sekä myös koulumatkoilla ja itsenäisesti ulkona liikkuessaan. Havainnot tallentuvat kätevästi kännykkään. Yhdessä voidaan miettiä mikä kasvi tai hyönteinen on kyseessä. Tunnistamisessa voi käyttää vaikka iNaturalist-alustaa ja sieltä löytyvät myös englanninkieliset nimet kasveille ja eläimille.

Sääseurantaa yhdessä

Projektin perusta on lämpötila- ja säähavaintotaulukko, jota oppilaat täyttävät sovittuina päivinä esim. kaksi kertaa viikossa. Me käytimme yhteistä Google-dokumenttia, johon kaikilla oli vapaa pääsy. Säätilojen kirjaajana voi toimia viikoittainen vastuuoppilas. Havaintojen pohjalta voidaan keskustella säähän liittyvistä ilmiöistä ja vertailla niitä kumppanimaan kanssa. Sopiva seuranta-aika voisi olla esim. maaliskuusta toukokuun alkuun. Seuraavassa esimerkki, jota voi käyttää mallina. Lisää rivejä toki tarvitaan.

Sään seurantataulukko:

Englanninopettajan näkökulmasta tämä on mainio tapa harjoitella päivämääriä, järjestysnumeroita ja sääsanoja tosielämässä. Kaikki oppilaat vuorollaan.

Keväänmerkit

Lämpötilojen seurannan lisäksi edellä mainittuun dokumenttiin voisi kirjata erilaisia keväänmerkkejä. Seuraavassa esimerkki, jossa opettaja on kirjoittanut valmiiksi muutamia keväänmerkkejä, joihin oppilaat voivat kirjoittaa missä ja milloin ovat sen havainneet. Oppilaat voivat jatkaa listaa omilla havainnoillaan. Mitkä ovat kevään merkkejä Belgiassa?
 

Kevään merkkien havainnot:

Oppilaat voisivat täydentää yllä olevaa havaintotaulukkoa myös esim. pareittain tai pienessä ryhmässä kumppanimaan oppilaiden kanssa. Se voisi olla hauska ja kannustava  monikansallinen ryhmätyö.

Havaintojen dokumentointi

Erityisen tärkeää on dokumentoida omia havaintojaan valokuvin. Oppilaat voivat ladata ottamiaan kevätkuvia TwinSpaceen tai tätä projektia varten luodulle Padletille. Ladattuaan kuvan oppilas kirjoittaa (englanniksi tai projektin yhteisellä kielellä), mitä siinä näkyy sekä tietysti myös oman nimensä. Padlet on siinä mielessä hauska ympäristö, että kaikkia kuvia voi silmäillä yhtä aikaa, niistä voi tykätä ja niitä voi kommentoida. 

Valokuvat ovat kiva tapa osallistaa kaikki oppilaat tekemään havaintoja. Tähän projektiin voivat osallistua myös ne, joiden kielitaito ei vielä riitä syvällisiin keskusteluihin.

Oppilaiden yhteistyö ja vuorovaikutus

Oppilaiden vuorovaikutus ja yhteistyö on eTwinningissä tärkeää. Tässä projektissa luodaan yhteisiä dokumentteja ja kuvagallerioita. Lisäksi voidaan keskustella TwinSpacen foorumilla siitä, mikä kunkin mielestä on keväässä hauskinta, mitkä harrastukset kuuluvat erityisesti kevääseen tai mitä juhlapäiviä kumppanimaassa vietetään ja miten. Keväällähän on pääsiäinen, aprillipäivä ja vappu. Vietetäänkö näitä myös kumppanimaassa?

Projektin aika kokoonnutaan yhdessä Teamsiin tai Zoomiin tai TwinSpacen verkkokokoukseen kertomaan havainnoistaan ja esittelemään kevään etenemistä kuvin ja diaesityksin. Jos oppilaat ovat tehneet pieniä kevätaiheisia videoita tai taidenäyttelyitä, niitäkin voidaan yhdessä katsoa.

Projektin lopussa voidaan Teamsissä pelata yhdessä Kahoot-peliä, jossa tunnistetaan havaittuja kasveja, lintuja, hyönteisiä tai muita luonnon ilmiöitä. 

Kevättä odotellessa havaintoja tekemään!

Pandemia erottaa, digi yhdistää

Pitkittyvä koronapandemia on asettanut uusia haasteita myös kansainväliselle hanketyölle.
Kansainvälinen toiminta on monissa kouluissa kokonaan jäissä ja kansainvälisen yhteistyö on lykätty hamaan tulevaisuuteen. Kansainvälistä yhteistyötä käynnistettäessä on törmätty monenlaisiin yllättäviinkin ongelmiin.

Opetushallituksen kansainväliset palvelut yhdessä eTwinning-toiminnon kanssa järjesti helmikuussa webinaarisarjan, jonka tavoitteena oli antaa vinkkejä ja rohkaista liikkeelle virtuaalisen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön toteuttamiseen. 

Webinaarit saivat innostuneen vastaanoton. Niihin osallistui yhteensä 308 koulujen kv-hankeaktiivia ja -koordinaattoria. Erityisesti kiinnostivat eri vaiheissa olevien kv-hankkeiden vetäjien jakamat esimerkit. 

 

Miten päästä alkuun

Monissa hankkeissa kumppanit ovat käytännössä lyöneet ”hanskat tiskiin” ja ilmoittaneet, että palataan asiaan sitten, kun koronatilanne helpottaa. Kun huomattiin, ettei korona mene ohi parissa kuukaudessa, tuli tarve käynnistää yhteistyö virtuaalisesti.

Marika Ojala Marttilan koulusta Seinäjoelta, esitteli omia kokemuksiaan Responsible Future Learners -hankkeesta, joka käynnistyi syksyllä 2020. Liikkeelle lähdettiin opettajien/koordinaattorien yhteisistä suunnittelukokouksista, joita järjestetään vähintään kerran kuussa. Kun kaikki saatiin kohtaamaan kasvokkain, oli paljon helpompi sopia seuraavista askelista kuin sähköposteja lähettelemällä. Koronatilanteet eri kumppanimaissa vaihtelivat, joten oli tärkeää kuunnella toisten huolia, joustaa ja yhdessä miettiä, miten vastata haasteisiin.

Hyvä alku virtuaaliselle yhteistyölle oli yhteinen webinaari, jossa eTwinning lähettilään ohjauksessa tutustuttiin Twinspace-ympäristön käyttöön ja mahdollisuuksiin. Tässä hankkeessa Twinspace toimii yhteydenpitoalustana ja hankkeen julkisena nettisivuna.

Mitä on virtuaalinen liikkuvuus 

Kun alkuvaikeudet on selätetty ja yhteistyö, työnjako ja suunnittelu koordinaattorien kesken vakiintunut, tulee eteen se, miten toteuttaa liikkuvuuksia ja oppilaiden välistä yhteistyötä, kun matkustaminen nyt ja varmaan vielä koko vuoden 2021 on mahdotonta.

Näistä mahdollisuuksista saimme mahtavia esimerkkejä eri puolilta Suomea. Opettajien luovuus on aivan huikeaa. Pääsääntöisesti opiskelijoiden (ja opettajien) virtuaalisissa liikkuvuuksissa on käytetty Teamsiä (opiskelijoiden verkkokokoukset ja ryhmätyöskentely) sekä Twinspacea (aktiviteettien ohjaus, oppimiskeskustelut ja tuotosten jakaminen). Esityksessään Mari Hahtala-Pirskanen Kuopion taidelukio Lumitista ihmetteli, miten helposti ja kätevästi kaikki loppujen lopuksi toimi. Hän korosti etukäteissuunnittelun merkitystä. ”Ohjeet ja työskentelyn aikataulu kannattaa vääntää rautalangasta.” Siten tehtävien suorittaminen ryhmissä ja eri vaiheiden toteutus toimii ilman ongelmia.

Virtuaalista liikkuvuutta voi toteuttaa hauskasti myös suunnittelemalla ja toteuttamalla virtuaalisen kiertomatkan kumppanikohteessa. Näin tehtiin Ylitornion yhteiskoulun lukiossa Hanna Viippolan johdolla. Opiskelijat etsivät kiinnostavia vierailukohteita Berliinistä ja laativat matkaohjelman. Autenttisuutta lisättiin VR-lasien avulla. Parit lasit ryhmää kohden riittivät hyvin. Lisää hauskuutta saatiin kumppanimaan herkkuja maistelemalla. 

Opiskelijoiden osallistaminen

Opiskelijat kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Aktiviteetteihin on syytä jättää väljyyttä esim. tutkimuskohteen ja tuotoksen muodon valinnassa. Opiskelijat voivat sitten muodostaa monikansallisia ryhmiä yhteisten kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien mukaan. Joku on innostunut urheilusta, toinen rakastaa musiikkia ja kolmatta kiinnostaa historia. Tuotokset voidaan tehdä videoina, podcasteina, postereina, infograafeina tai vaikka yhteisenä verkkolehtenä kunkin oppilaan vahvuuksien mukaan.

Outokummun Kummun koulun Smart Hands -hanketta vetää Minna Haataja. Hankkeessa on nyt toteutettu kaksi virtuaalista liikkuvuutta, joihin osallistui oppilaita eri luokka-asteilta, myös lukiosta. Liikkuvuuksien idea oli toteuttaa yhtäaikaiset kädentaitojen työpajat, joissa toimittiin yhden kumppanimaan ohjeiden mukaan, luovuutta unohtamatta. Kunkin kumppaniluokan toimintaa zoomattiin muille, joten syntyi aito tunne yhdessä tekemisestä.

Kummun koulu 9-luokkalainen Noora Piiroinen oli webinaarissa mukana jakamassa omia kokemuksiaan ja opiskelijan näkökulmaa virtuaaliseen liikkuvuuteen. Virtuaalinen liikkuvuus mahdollisti paljon useamman oppilaan osallistumisen kuin oikea matkustaminen.  Nooran mielestä ”kansainvälinen työ on kivaa, se helpottaa uusien ihmisten kohtaamista ja parantaa kielten puhumis- ja ymmärtämiskykyä.”

Miten tästä eteenpäin?

Webinaarisarjan ensimmäisen osan jälkeen osallistujat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä webinaarin sisältöön ja saamiinsa uusiin ideoihin. Vielä tuntui osalle askel virtuaaliseen kansainvälisyyteen aika isolta.

Toisaalta, virtuaalinen kv-yhteistyö ja kotikansainvälisyys ovat osa oppimisen tulevaisuutta. Virtuaalinen yhteistyö lisää oppilaiden mahdollisuuksia osallistua ja osallisuutta, se on ympäristön kannalta kestävää ja vastuullista ja vahvistaa opiskelijoiden TVT-taitoja. Siten virtuaalinen kv-yhteistyö tukee kaikkia kolmea EU:n asettamaa kv-hankkeiden laatukriteeriä. Blended learning on päivän sana.

Laajasti toivottiin lisää webinaareja aiheen tiimoilta, lisää projektiesimerkkejä ja työkalukoulutuksia. Edellä mainitut koulutukset ovat suunnitteilla ja jälkimmäisiin eTwinning-lähettiläät vastaavat jo nyt järjestämällä maksuttomia webinaareja. Niihin voit ilmoittautua täällä: https://etwinningambfinland.blogspot.com/p/koulutuspaketit.html 

Tervetuloa!

ICT World 2017 - Euroopan paras projekti 12-16 vuotiaiden sarjassa

ICT World 2017 voitti oman ikäluokkansa sarjan eurooppalaisessa eTwinning- kilpailussa. Tämä palkinto kuuluu kaikille entisille ja nykyisille havukoskelaisille, jotka ovat olleet mukana projetissa. Olette huippuja! Olemme huippuja! Näin koulu tiedottaa ja kiittää omalla Instagram- tilillään heti palkinnon jaon jälkeen.

Pitkä kansainvälinen toiminta ja määrätietoinen kehittäminen sai ansaitun kruunun sekä yksittäisen projektin (ICT World 2017) että koko koulun tasolla (eTwinning koulu) tänä vuonna 2018.

Aktiivinen kansainvälinen toiminta alkoi Havukosken koulussa, Vantaalla,  2000- luvun alussa innokkaiden opettajien toimesta. Tänä päivänä se on levinnyt koko koulun yhteiseksi toimintakulttuuriksi. Vuoteen 2014 asti toiminta oli yksittäisten, innokkaiden opettajien toimintaa integroituna perusopetukseen. Tuolloinkin toiminta oli aina vähintään kahden eri aineenopettajan ideoimaa ja toteuttamaa toimiintaa (yhteisopettajuus). Vuonna 2015 työyhteisömme näki, että kansainvälistä toimintaa kannattaa laajentaa vielä enmmän koko kouluyhteisöä koskevaksi toiminnaksi. Tuolloin perustettiin kv- tiimi koordinoimaan toimintaa. Toiminnan taustalla on aina ollut vankka oppimisen pedagogisen kehittämisen tarve sekä eurooppalaisen ulottuvuuden tuonti luokkahuoneisiin. eTwinning valikoitui yhteistyöalustaksi heti sen ilmettyä 2005 sen helppokäyttöisyyden ja yhteisöllisyyden takia.

Haastattelin Havukosken koulun matematiikan lehtori Pasi Vuorimaata, joka yhdessä kolleegansa Esa Oilan kanssa toteutti ICT World 2017- projektin.

Kysymykseen, miksi juuri teidän projektinne valittiin vuoden parhaimmaksi, vastasi Pasi Vuorimaa, että tässä projektissa oli erityisen vahvaa yhteistyötä sekä opettajijen että oppilaiden kesken. Sattumalta projektissa mukana olevat opettajat olivat erityisen ahkeria ja pedagogiikka edellä eteneviä, joiden kesken löytyi helposti yhteinen tapa toimia. Jokainen joutui seuraamaan, mitä muut olivat tehneet ennen oman työn aloittamista. Projektin idea oli hauska ja yksinkertainen. Aihepiiri, koodaus, graafinen kuvantaminen, 3D- mallintaminen ja robotiikka, oli hyvin ajankohtainen jokaisessa osallistujamaassa, sillä uusi opetussuunnitelma oli juuri tullut voimaan. Näin yhdessä etsittiin käyttökelpoisia toteuttamistapoja opetussuunnitelman toteuttamiseen. EU:n tasolla työskentely innosti ja motivoi kaikkia.

Oppilaita erilainen tekeminen innosti. Projektin sisällä oli helppo eriyttää sekä antaa lisä- ja jatkotehtäviä edistyneimmille, kertoo Vuorimaa.

eTwinning valikoitui yhteistyöalustaksi Vuorimaan mielestä siksi, koska se oli kaikille entuuudestaan tuttu alusta, josta aikanaan on löytynyt yhteistyökumppanit ja kumppanikoulut. TwinSpace oli kaikille tuttu ja projektialustan lisäksi siihen muodostuu myös julkinen nettisivu. Oppilaiden oli myös helppoa liittyä alustaan.

Kysymykseen, mitä luulet oppilaiden oppineen projektin aikana Pasi Vuorimaa vastaa hetkeäkään epäröimättä yhdessä tekemisen taidon, vieraan kielen käytön autenttisissa tilanteissa, kulttuurellisen vuoropuhelun ja suvaitsevaisuutta sekä erilaisten oppimisalustojen ja -ohjelmien käyttön, joita ei ihan jokapäiväisessä opiskelussa käytetä.

Entäpä mitä oppivat projektissa mukana olleet opettajat. Kaikki mukana olleet opettajat olivat tietyn alan asiantuntijoita, jolloin vertaisoppien opittiin yhdessä  uusia pedagogisia keinoja ja ideoita mm. ohjelmoinnin ja TVT- taitojen opettamiseen opetussuunnitelman mukaisesti, toteaa Vuorimaa. Lisää projektista voit lukea yhteistyöhankkeen nettisivuilta.

Palkinto jaettiin lokakuun lopussa Varsovassa järjestetyssä eTwinning konfrenssissa. Vuorimaa totesi palkonnon jakotilaisuuden olleen hieno kokemus ja konfrenssin työpajojen annin olleen mielenkiintoinen. Riviopettajan on välillä hyvä tietää ja tiedostaa eurooppalainen taso ja samalla sijoittaa Suomi ja oma opetus siihen perspektiiviin. Ohjelmoinnin, koodauksen ja robotiikan suhteen olemme etujoukoissa, toteaa Vuorimaa tyytyväisenä.

Helppo eTwinning-projekti vasta-alkajille

Usein kuultu kysymys eTwinning-koulutuksissa on: ”Olisi kiva aloittaa joku kv-projekti, mutta en oikein tiedä, mistä aiheesta kannattaa aloittaa. Projektin pitäisi olla sellainen, että se olisi aika lyhyt kestoltaan eikä se saisi olla liian monimutkainen, mutta tarjoaisi sopivasti haastetta ja vaihtelua.”

Kun mietiskelee oman projektin aihetta, kannattaa käydä tutkimassa ja hakemassa inspiraatiota eTwinning-portaalin etusivun projektiosiosta. Siellä projektipakit (https://www.etwinning.net/fi/pub/projects/kits.cfm) ovat melko yksityiskohtaisia kuvauksia oppimisprojekteista, niiden tavoitteista, projektin vaiheista ja niihin sisältyvistä oppimisaktiviteeteista. Projektipakkeja on monista eri aiheista ja eri ikäluokille. Niitä kannattaa hyödyntää omaa projektisuunnitelmaa laatiessa.

Projektipakit on tarkoitettu opettajan avuksi, ei orjallisesti noudatettaviksi. Projektipakeista voi valita yhdessä oppilaitten ja kumppaniluokan kanssa ne aktiviteetit tai osa-alueet, joihin erityisesti halutaan paneutua. Samalla voidaan keksiä uusia tapoja toimia yhteistyössä tai käyttää uusia mielenkiintoisia työkaluja projektin tuotoksissa. Projektisuunnitelmaa voi muuttaa ja täsmentää tarvittaessa.

Hyvä ajatus on laittaa oppilaat tutustumaan eri pakkeihin ja valitsemaan suosikkinsa. Oppilaat voivat myös ehdottaa erilaisia tapoja toteuttaa aktiviteetteja omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Opettajan tehtävä on linkittää kyseinen projekti opetussuunnitelman eri tavoitteisiin, olipa kysymys oppiaineiden tavoitteista tai laaja-alaisen osaamisen kehittymisestä.

Projektipakki joka sopii kaikille

Easy eTwinning kuva www.etwinning.net -sivustolta

Olen laatinut eTwinning-portaaliin uuden projektipakin, jonka nimi on Helppo eTwinning projekti vasta-alkajille (Easy eTwinning for Beginners). Se koostuu useasta pienestä, noin yhden kuukauden aikana toteutettavasta jaksosta (moduulista), joissa keskitytään yhteen aiheeseen kerrallaan. Projektin alussa voi sopia kumppanin kanssa, että toteutetaan vain yksi tai kaksi aihealuetta. Usein kuitenkin käy niin, että kun löytyy innostunut kumppani ja kemiat sopivat yhteen, on hauska jatkaa eri teemoilla eteenpäin.

Itse toteutin projektin laajemmin siten, että lukuvuoden aikana käsiteltiin 5 – 6 eri aihetta ja lisäksi eri juhlapäiviin liittyviä teemoja kuten joulu, ystävänpäivä ja pääsiäinen. Kielenopettajalle tämä ei ollut ongelma, koska kaikki aihealueet sisältyvät myös opetussuunnitelman sisältöihin. Paljon tehtiin myös yhteistyötä luokanopettajien kanssa, erityisesti kun toteutettiin aktiviteetteja, joissa tarvittiin erityisosaamista musiikissa (videoidut esitykset), kuvataiteessa (julisteet ja logot) ja biologiassa (luonnon tarkkailu).

Tärkeää kaikissa tehtävissä on antaa tilaa oppilaitten luovuudelle ja luontaisille kiinnostuksen kohteille sekä henkilökohtaisille vahvuuksille. Oppilaiden tuotokset voivat vaihdella teemaa tutkivasta videosta tai kuvakollaasista, videoidusta haastattelusta tai dialogista, kuvitettuun artikkeliin, sarjakuvaan tai infograafiin. Eräs oppilas löysi itselleen luontaisen tavan ilmasta itseään vieraalla kielellä hyödyntämällä Story Board -työkalua (esim. https://www.canva.com/create/storyboards/ tai https://www.storyboardthat.com/).

Kivoja pieniä aiheita

Oppilaita innostavat ja heille merkityksellisiä ovat heidän omaan elämäänsä liittyvät aiheet kuten perhe, ystävät, lemmikit, harrastukset ja vapaa-ajan vietto, elokuvat, kirjat ja tietokonepelit. Oman ympäristön näkee aivan uudessa valossa, kun kuvaa esim. omaa koulumatkaansa tai asuinympäristöään. Kun pysähtyy, voi yhtäkkiä havaita mielenkiintoisen värisiä lehtiä, outoja hyönteisiä tai muita luonnon pieniä ihmeitä. Lähisukulaisten haastattelut antavat aivan uutta perspektiiviä myös omaan elämään.

Kiinnostava pieni yhden päivän projekti voisi olla Today’s News. Siinä monikansalliset oppilasryhmät jaetaan tutkimaan ja vertailemaan sovittuna päivänä sanomalehtien ja TV-uutisten otsikoita ja sisältöjä eri aihealueittain. Yksi ryhmä tutkii kansainvälisiä pääuutisia, toinen kotimaan uutisia, kolmas urheilu-uutisia, neljäs kulttuurisivuja, viides viihdesivuja (konsertteja, elokuvailmoituksia…), kuudes uutisia rikoksista tai onnettomuuksista, seitsemäs muotia jne. Tämä tietenkin toteutetaan kunkin oppilaan oman kiinnostuksen mukaan. Jokainen voi valita itseään kiinnostavan aihealueen. Jokaisesta luokasta löytyy niitä, joita innostavat elokuvat, popmusiikki tai vaikka ympäristön suojelu. Mitä yhteistä löytyy lehtien pääuutisista? Mitä eroja on TV-uutisiin valituilla urheilulajeilla? Voiko tietää onko kyseessä aito vai keksitty uutinen, Fake or Truth?

Muita kiinnostavia aiheita ja vertailukohteita ovat mobiililaitteiden ja sosiaalisen median käyttö, arkipäivän kulku (mihin aikaan on herätys, mitä syödään aamiaiseksi, mitä tehdään iltaisin jne.), koulupäivän rakenne ja sisällöt, terveys, ruokailutottumukset ja liikunta. Näiden kaikkien asioiden käsittelyyn saa vinkkejä projektipakista.

Kielikasvatusta, tutkivaa oppimista ja sukupuolirooleja

Miten sukupuoliroolit ja sukupuoleen liittyvät stereotypiat näkyvät kielessä? Toisen laatimani projektipakin otsikko on Tytöt leikkivät nukeilla, pojat autoilla? Vaikka yhteiskunnasta näyttää tulleen entistä tasa-arvoisempi, monet sukupuoleen liittyvät ennakkokäsitykset elävät sitkeästi. Tämä pakki kannustaa oppilaita pohtimaan kriittisesti, millä tavoin sukupuoliroolit näkyvät kielessä ja miten ne esitetään erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Voiko sanoa, että tytöt ovat komeita ja pojat suloisia? Onko selvästi naisten tai miesten ammatteja? Miten tällaiset käsitykset vaihtelevat kielestä ja kulttuurista toiseen? Tämä teema sopisi hyvin toteutettavaksi oppiainerajat ylittävänä monialaisena projektina yhdessä äidinkielen ja yhteiskuntaopin opettajien (luokanopettajan) kanssa. Linkki projektipakkiin: https://www.etwinning.net/fi/pub/projects/kits/kit.cfm?id=1341

projektipakin otsikko on

Uusia ajankohtaisia projekti-ideoita esim. kestävästä kehityksestä, luonnosta ja koodaamisesta löytyy lisää täältä: https://www.etwinning.net/fi/pub/highlights/beginning-in-etwinningnew-proj

Monialaisuus (eTwinning) oppimisprojektien ytimessä

Uusien opetussuunnitelmien myötä tavoitteena oppimisessa ja koulun toimintakulttuurissa on laajempi yhteistyö ja monipuolisempi näkökulma opittaviin asioihin ja ilmiöihin. Kun ilmiöitä tutkitaan tosi elämän kontekstissa, käsitteet ja kaavat muuttuvat todellisuudeksi ja monimutkaisetkin asiat tulevat ymmärrettävämmiksi ja merkityksellisemmiksi. Autenttinen oppiminen johtaa luonnostaan asioiden tutkimiseen osana maailmaa, monialaisesti eri oppiaineiden näkökulmista.

Toisin kuin usein ajatellaan, monialaisuus tuo väljyyttä opetussuunnitelman toteuttamiseen ja tarjoaa mahdollisuuden oppia monia asioita yhtä aikaa. Kun yleensä edetään yhden oppiaineen tavoitteiden mukaisesti erilaisia sisältöjä käsitellen, monialaisessa projektioppimisessa tavoitellaan yhtäaikaisesti useiden eri oppiaineiden tavoitteita. Esimerkiksi itse toteutettujen kyselyiden tuloksiin voivat yhdistyä laajemmat yhteiskunnalliset ilmiöt, eettinen pohdinta sekä kielellinen ilmaisu, vuorovaikutus ja esittäminen (= matematiikka, yhteiskuntaoppi, uskonto, elämänkatsomustieto, suomen kieli ja vieras kieli).

Käytännössä siis valitaan oppilaitten kanssa teema, ongelma tai ilmiö, jota lähdetään yhdessä tutkimaan. Sen jälkeen voi miettiä, mitkä oppiaineet ja minkälaiset oppimisaktiviteetit ja projektioppimisen vaiheet teeman käsittelyyn halutaan sisällyttää. Kun kokonaisuus alkaa hahmottua, kannattaa kaivaa uudesta opetussuunnitelmasta oppiaineitten tavoitteet ja sisällöt sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet esille ja tutkia, mitä konkreettisia tavoitteita oppimisprojekti tukee. Kun ne kirjoittaa auki projektisuunnitelmaan, on helppo huomata, että monet eri oppiaineiden tavoitteet tukevat toisiaan ja niitä kohti on järkevämpää ja luontevampaa kulkea yhtä aikaa kuin peräjälkeen.

Tasa-arvokasvatus

Yksi esimerkki hyvin ajankohtaisesta ongelmasta ja projektioppimisen mahdollisesta teemasta on sukupuolten välinen tasa-arvo. Kaikilla kouluilla pitäisi olla tällä hetkellä ajantasainen tasa-arvosuunnitelma, joka edellyttää tasa-arvoon liittyvien teemojen käsittelyä, stereotypioiden purkua ja tasa-arvoisuutta edistävän toimintakulttuurin tukemista. Tasa-arvo on myös Euroopan ja globaalista näkökulmasta erittäin ajankohtainen aihe nyt, kun viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet sukupuolten välisten erojen kääntyneen monella alueella uudestaan kasvuun.

Viime syksynä suunnittelin ja rakensin monialaisen tasa-arvokasvatusta tukevan projektisuunnitelman ”Tytöt leikkivät kotia, pojat ajavat autoilla?” erityisesti eTwinning-hankkeiden käyttöön. Projektiaihiota voi kuitenkin soveltaa eri ikäluokille ja toteuttaa myös ilman eurooppalaista kumppania. Kokonaisuuden voi toteuttaa pitemmän ajan kuluessa ja voi myös valita toteuttaako kaikki eri aktiviteetit vai vain osan niistä.
Tytöt leikkivät kotia, pojat ajavat autoilla? - projektisuunnitelma
Girls play with dolls, boys play with cars? - project plan

Kielikasvatus 

Toinen, uuden opetussuunnitelman kannalta kiinnostava eheyttävä teema on kielikasvatus. Se nousee esille ”Tytöt leikkivät kotia, pojat ajavat autoilla?” projektisuunnitelmassa (sukupuolisesti värittyneet sanat), mutta vielä vahvemmin laatimassani ”Monta tarinaa maailmasta” -oppimissuunnitelmassa. Siinä on tavoitteena opetella katsomaan maailmaa eri näkökulmista ja tarkastella kriittisesti omia tulkintojamme, jotka määräytyvät kulttuurisesti ja ovat oman kielemme muokkaamia.

Projektin aikana tehdään pieniä aktiviteetteja, jotka havainnollistavat kielen, kulttuurin ja ympäröivän maailmaa koskevien tulkintojen kirjoa. Erityisen silmiä avaava on ”The Danger of a Single Story” -video, jossa havainnollistuu, miten vahva merkitys kielellä ja tarinoilla on tulkitessamme ympäristöämme.
Monta tarinaa maailmasta - projektisuunnitelma
Many Stories of the World - project plan

Monialainen lähestymistapa avaa myös opettajalle uudenlaisen maailman. Kun siihen liittää vielä kansainvälisen yhteistyön tuoman monikulttuurisen ulottuvuuden laaja-alainen osaaminen kehittyy huimin harppauksin: ajattelun taidot, vuorovaikutustaidot, monilukutaito, tvt-taidot sekä osallisuus ja halu vaikuttaa omaan ympäristöön. Uusi opetussuunnitelmamme avaa polkuja tulevaisuuteen ja merkitykselliseen oppimiseen.

Mitä jos tänä vuonna käynnistäisi eTwinning-projektin?

Tänä vuonna koulun alkaminen on ollut tavallista jännittävämpää (ja haasteellisempaa) opetussuunnitelman uudistumisen myötä. Enää ei voi mennä sillä vanhalla ”luetaan kappale ja tehdään tehtävät” -menetelmällä. Nyt on oppimisen lähtökohtana oppilaslähtöisyys sekä yksilöllisten vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden hyödyntäminen. Kaikkien opettajien pitää omassa opetuksessaan huomioida laaja-alaisen osaamisen kehittyminen. Lisäksi jokaisella oppilaalla on oikeus ainakin yhteen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen, jossa tutkitaan jotain aihetta, ongelmaa tai ilmiötä eri oppiaineitten näkökulmista.

Juuri nyt on hyvä aika alkaa miettiä, miten eTwinning tukisi monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamista, laaja-alaisen osaamisen kehittymistä (esim. tvt L5, monilukutaito L4 sekä kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus L2) sekä oppilaiden osallistamista oppimisprojektiin alusta loppuun, suunnittelusta ja ideoinnista toteuttamiseen ja arviointiin.

eTwinning.net-portaalin etusivulta pääset ”Työskentele yhdessä” -valikkoa klikkaamalla tutustumaan hyviin yhteistyöhankkeisiin Galleriassa tai projekti-ideoihin ja -aihioihin Pakeissa. Myös oppilaasi voivat selailla niitä ja ehdottaa heitä kiinnostavia teemoja.



eTwinning-portaalin etusivu

Rekisteröitymällä eTwinning.net-portaalissa opettajien eurooppalaisen yhteisön jäseneksi, saat käyttöösi eTwinning Live -ympäristön. Se on siis vain opettajille ja tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Voit verkostoitua opettajien kanssa liittymällä ryhmään, jonka teema kiinnostaa sinua. Jos juuri sinua kiinnostavasta teemasta ei vielä ole ryhmää, voit helposti perustaa ryhmän itse. Ohjeet löytyvät UKK:sta (usein kysytyt kysymykset).

eTwinning Live - ryhmät

eTwinning Live -ympäristössä voit myös alkaa etsiä projektikumppania. Jos olette oppilaittesi kanssa yhdessä sopineet kiinnostavasta projektiaiheesta, voit kirjoittaa projektiehdotuksen kumppanifoorumille. Kannattaa kirjoittaa hyvin selkeä, innostava ja melko lyhyt viesti. Ja sitten voi vain alkaa odottaa vastauksia. Jos idea on innostava eikä liian monimutkainen, saat varmasti runsaasti vastauksia.

Voit myös selailla muiden eTwinning-opettajien kirjoittamia kumppaninhakuviestejä ja projektiehdotuksia. Usein niistä löytyy juuri omalle luokalle sopivia projekti-ideoita. Niitä voi sitten kumppanin tai kumppaneiden kanssa yhdessä vielä täsmentää ja hioa. Kannattaa aina varautua tekemään kompromisseja ja olemaan joustava. Toisaalta, pedagogisista tavoitteista ei kannata kauheasti tinkiä.

eTwinning Live - kumppanifoorumi

Keski- ja Etelä-Euroopassa koulu alkaa usein syyskuun alussa, joissain maissa myöhemminkin. eTwinning opettajat ovat kuitenkin jo nyt aktiivisia, sillä aloittamalla ajoissa on riittävästi aikaa suunnitella sekä sopia käytännöistä ja aikataulusta.

Monet eurooppalaiset opettajat ovat todella kiinnostuneita Suomen uudesta opetussuunnitelmasta ja toteuttavat mielellään projekteja, joissa punaisena lankana ovat opetuksen eheyttäminen, osaamisen kehittäminen ja oppilaitten osallistaminen. Näin teidän yhteinen projektinne voi toimia mallina opetuksen pedagogiselle uudistamiselle myös kumppanimaassa.

Onnea kumppaninhakuun ja antoisaa eurooppalaista yhteistyötä!

Laaja-alainen osaaminen, eTwinning ja OPS2016

Uuden opetussuunnitelman myötä oppimisessa keskeisenä tavoitteena on osaamisen kehittyminen. Koulussa opitaan taitoja ja kompetensseja, joita pystytään luovasti soveltamaan arkielämän tilanteissa ja joista on hyötyä myös tulevaisuudessa, opiskelussa ja työelämässä. Kun tiedon määrä maailmassa kasvaa eksponentiaalisesti ja ns. räjähtää käsiin, on koulussa keskityttävä yksittäisten tietojen oppimisen sijasta ilmiöiden monipuoliseen hahmottamiseen ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen.

Uusissa opetussuunnitelman perusteissa on määritelty seitsemän laaja-alaisen osaamisen aluetta, joiden oppiminen vähentää syrjäytymistä ja eriarvoistumista ja jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä tulevaisuuden yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Kansainväliselle koulujen väliselle yhteistyölle ja kumppanuudelle on edellytyksenä avoimuus ja kunnioitus eri kulttuureita kohtaan. Yhdessä työskennellessä monet stereotypiat ja ennakkoluulot rapisevat ja opitaan näkemään eri kulttuurien erityispiirteet rikkautena. Matka uuteen kulttuuriin on innostava seikkailu. Samalla opitaan ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja. On mahtavaa voida vieraalla kielellä viestien kertoa itsestä ja omasta maasta ja kulttuurista aidosti kiinnostuneille kuulijoille.

Monilukutaito

Monilukutaito pohjautuu laajaan tekstikäsitykseen, jossa tekstejä ovat perinteisen kirjoitetun tekstin lisäksi, puhutut tekstit, äänet, kuvat, videot ja monimediaiset tekstit, joissa yhdistyyvät kaikki edellä mainitut. Myös lukutaito on laajentunut kattamaan lukemisen, katsomisen ja kuulemisen lisäksi oman

tuottamisen. eTwinningille ominainen projektioppiminen tukee oppilaitten oman työnsä suunnittelua, yhdessä tekemistä ja omien materiaalien tuottamista. Esitellään oman maan/kotiseudun luontoa, mietitään ratkaisuja energian säästämiseen tai vertaillaan pääsiäisperinteitä kuvia, videoita, tekstiä, oppimispelejä ja verkkokeskusteluja luovasti yhdistellen.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Jo aivan alusta alkaen yksi eTwinningin keskeinen tavoite oli edistää tieto- ja viestintäteknologian pedagogistesti mielekästä käyttöä. Luotiin virtuaalinen oppimisympäristö, jossa oppilaat voivat keskustella, ystävystyä ja työskennellä yhdessä yli maiden rajojen. Twinspace tarjosi ja tarjoaa edelleen turvallisen tavan tehdä yhteistyötä ja opiskella yhdessä. Keskustelualueiden ja chatin lisäksi uudessa Twinspacessa on myös mahdollisuus käyttää AC-huonetta verkkoneuvotteluihin, joissa oppilaat voivat pitää reaaliaikaisesti esim. pieniä Powerpoint-esityksiä tai Kahoot-tietokilpailuja toisilleen.

Työelämätaidot ja yrittäjyys

Uusimmat työelämätutkimukset osoittavat, että jo nyt ja yhä enenevässä määrässä tulevaisuudessa, työpaikat löydetään ja luodaan verkostoitumalla ja/tai omaa yritteliäisyyttä ja luovuutta, kekseliäisyyttä ja ketteryyttä hyödyntäen. eTwinning luo oppilaille ja opettajille mahdollisuuksia verkostoitua kansainvälisesti. Oppimisprojekteissa kannustetaan oppilaita oma-aloitteisuuteen sekä käyttämään luovuuttaan, tutkimaan ympäristöään ja tekemään yhteistyötä. Nämä kaikki, luovuus, oma-aloitteisuus, yhteistyötaidot ja taito luoda ja toimia verkostoissa ovat tulevaisuuden työelämän avaintaitoja.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

eTwinning kannustaa oppilaita aktiiviseen kansalaisuuteen, joka on yhteisten eurooppalaisten arvojen ja demokratian tukipylväs. Jo kouluaikana oppilaat oppivat ottamaan osaa päätöksentekoon omassa oppilaitoksessaan sekä kehittämään kouluaan ja ympäristöään kestävään suuntaan. Monien eTwinning-projektien aiheet liittyvät maailmankansalaiseksi kasvamisen ja kestävän kehityksen teemoihin. Turvapaikanhakijoiden lisääntyessä on entistäkin tärkeämpää aktiivisesti toimia rasismia ja muukalaisvihaa vastaan sekä korostaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta ja lasten oikeuksia. Näitä koko Euroopan yhteisiä haasteita on hyvä ratkoa yhdessä eTwinning-kumppaneiden kanssa.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

eTwinning laittaa meidät, niin opettajat kuin oppilaat, ajattelemaan uudella tavalla opetuksesta ja oppimisesta. eTwinning-hankkeet ja yhdessä oppiminen pakottavat irrottautumaan oppikirjoista ja hakemaan se sijaan ajankohtaista ja oppilaille merkityksellistä tietoa mediasta, internetistä tai omasta lähiympäristöstä. Se kannustaa työskentelemään yli oppiainerajojen ja tutkimaan eri teemoja ilmiöitä uusista, myös kulttuurisesti moninaisista näkökulmista.

Opi ja opeta laaja-alaisesti ja rajoja ylittäen. Ota eTwinning ja eurooppalainen yhteistyö osaksi oppimista missä tahansa oppiaineissa ja oppimiskokonaisuuksissa. Anna maailman tulla kouluun ja päästä Eurooppa luokkahuoneeseen. 

Ketjureaktio

Otsikko viittaa mahtavaan eTwinning-projektiin, johon kouluni osallistuu jo viidettä kertaa, European Chain Reaction. Mutta kyllä se sopii tähän eTwinnaamiseen muutenkin. Usein käy niin, että joku opettaja koululta innostuu toteuttamaan projektin ja sitten hyvässä lykyssä alkaa ketjureaktio: joko hän itse osallistuu oppilaineen toiseenkin projektiin tai sitten kolleegat tai muiden luokkien oppilaat ympärillä kiinnostuvat ja lähtevät mukaan.

Opettajan työ on vaativaa ja uusien työtapojen ottaminen mukaan siihen voi joskus tuntua rankalta. Onkin aina hienoa, jos saa tukea sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat jo omaksuneet jonkin asian itse. Tämä pätee selvästi vaikkapa tietotekniikan käyttöönottoon. Koulutuksille on tarvetta ja kysyntää koko ajan, ainakin minun ympäristössäni.

Myös eTwinning-projektien liikkeellepanemisessa tuki on hyväksi, vaikka kyllä näistä kuvioista saa itsenäisestikin selvää. eTwinningin nettisivuilta löytyy hurjasti tietoa, haluat sitten mieluummin lukea tekstiä tai katsoa videoita.

Opetussuunnitelmaa toteuttavan opettajan on löydettävä keinoja monessa kohdassa mainittavan kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamiseksi. eTwinning on siihen helppo ratkaisu. Onhan koko järjestelmä levinnyt ketjureaktiona läpi Euroopan jo kymmenen vuoden ajan ja kasvaa edelleen sekä opettaja- että projektimäärältään.

Itselläni on takana jo nelisenkymmentä eTwinning-projektia, lyhyitä ja pitkiä, helppoja ja vaativia. Niin innostunut olen tästä! Näen selvästi myös sen, miten paljon oppilaat saavat.

Kuten alussa mainitsin, olemme jo viidettä kertaa mukana tässä ketjureaktioprojektissa. Kaksi kertaa sen ovat tehneet toisen luokan oppilaat, neljä kertaa minun oppilaani. Kuudesluokkalaiseni suunnittelivat ja toteuttivat sitä jo siis rutiinilla ja viitosillakin oli kokemusta viime vuodesta.

Oli jälleen hienoa nähdä se innostus ja paneutuminen, millä oppilaat ryhtyivät työhön. Ideoita lenteli ja itse rakentaminen sujui hyvässä yhteistyössä. Maalarinteippiä, sinitarraa ja puuvillalankaa kului.

Minä jouduin osaamiseni äärirajoille editoimisessa, kun lasten käsikirjoituksen mukaisesti yritin saada oppilaat hyppäämään tietokoneeseen ja robotin siirtymään tietokonepelistä luokkaan. Vihreä lakana toimi vähän ryppyisenä taustana iPadin GreenScreen-sovellukselle...

Itse ketjureaktion kuvaaminen oli siihen verrattuna aika helppoa. Mutta taas opin uutta, mikä tuntuu parinkymmenen opettajana vietetyn vuoden jälkeen hienolta. Mukana tässä projektissa on muuten maita myös eTwinningPlus-alueelta ja jopa Israel!

Jos innostut suunnittelemaan eTwinning-projektia, älä epäröi ottaa yhteyttä meihin eTwinning-lähettiläisiin! Autamme mielellämme!

Tässä vielä tämän vuoden ketjureaktiomme!

Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti - eTwinning ja kestävä kehitys

Kun eTwinning-hanketta käynnistetään, haetaan kivaa ja luotettavaa kumppanikoulua tai -luokkaa. Useimmiten yhteistyön teemoista sovitaan jo alkuvaiheessa. Yksi hyvin suosittu aihealue on ympäristökasvatus ja erityisesti kestävän kehityksen teemat.

Helsingissä huhtikuussa pidetyssä kansainvälisessä eTwinning-seminaarissa luotiin kontakteja ja pohdittiin sisältöjä kestävään kehitykseen ja ilmaston muutokseen liittyviin projekteihin. Minkälaisia aktiviteetteja ja yhteistoiminnallisia tehtäviä projektiin voisi sisältyä? Miten voisi kehittää oppilaitten globaalia tietoisuutta kestävän kehityksen välttämättömyydestä ja siihen liittyvästä henkilökohtaisesta vastuusta?

eTwinning-projektin onnistumisessa on tärkeää osallistaa oppilaat alusta alkaen. Oppilaat valitsevat heitä itseään kiinnostavat teemat, työskentelytavat ja työkalut. Oppilaat ideoivat kestävän kehityksen osa-alueita ja sisältöjä, joita voisivat olla esim. energian säästäminen, ympäristön suojelu, kierrätys, uhanalaiset eläinlajit, lajittelu, merten/vesistöjen suojelu jne. Nämä teemat sopivat yhtä hyvin alakoululaisille kuin lukiolaisille. Valituista aihealueista voi hakea tietoja netistä ja muista lähteistä. Tietoa voi myös tuottaa itse valokuvaamalla ja videoimalla, tekemällä julisteita ja ohjeita koko kouluyhteisölle jaettaviksi.

Tärkeä ulottuvuus tällaisessa hankkeessa on: "Mitä voin itse tehdä maapallon suojelemiseksi?" Think global, act local on hyvä iskulause. Pienetkin teot ovat merkityksellisiä. Ja kun yhdessä suunnitellaan, opitaan ja tehdään, se on myös hauskaa.

Oppilaat voidaan jakaa kansainvälisiin temaattisiin ryhmiin, joissa yhdessä vaihdetaan tietoja, linkkejä, videoita ja kuvia, opetetaan toinen toisia. Ryhmässä voidaan kertoa omista kokemuksista ja siitä, minkälaisia tunteita maapalloa uhkaavat vaarat herättävät. TwinSpace tarjoaa oivallisen paikan keskusteluille. Eri teemoista voisi yhdessä rakentaa ”seiniä”, joissa on aiheeseen liittyviä kuvia, videoklippejä ja linkkejä sekä niihin liittyviä lyhyitä tekstejä. Tähän sopivia työkaluja ovat padlet (padlet.com) ja linoit (en.linoit.com). Interaktiivisia julisteita voi tehdä esim. glogsterilla (www.glogster.com). Erilaisia ohjeita voi yhteistoiminnallisesti tuottaa netissä Google Driven esitystyökalulla tai prezillä (prezi.com).

Olisi hienoa päättää hanke kumppanikoulujen yhteiseen toimintapäivään. Kestävän kehityksen työpajoissa voitaisiin esim. tuunata vaatteita, tehdä taidetta jätteistä, suunnitella ja tehdä rintamerkkejä ja postikortteja, siivota koulun ympäristöä (ja samalla ottaa kuvia), tehdä luokkaan/kotiin roskiksia jätteiden lajittelua varten, tutustua hankkeen aikana tuotettuihin julisteisiin, videoihin, seiniin, ohjeisiin ja kuvagallerioihin. Lisäksi voisi olla kirpputori tarpeettomien tavaroiden kierrättämiseksi ja vaikka salaattibaari, jossa tehdään itse luonnonmukaisista raaka-aineista salaatteja ja mehuja. Tällaiseen päivään voitaisiin myös vanhemmat kutsua mukaan.

Parhaimmillaan eTwinning kasvaa kahden luokan yhdessä oppimisesta kumppanikoulujen aktiiviseksi toiminnaksi yhteisen tulevaisuuden hyväksi. Uudet ajatukset ja opitut paremmat käytännöt muuttuvat toimintakulttuuriksi ja leviävät koteihin ja yhteisöihin, toisiin kouluihin ja kansainvälisiin verkostoihin. Niin pienistä puroista kasvaa virta, joka vie Eurooppaa (ja koko maailmaa) kohti kestävämpää tulevaisuutta.

eTwinningiä ja kansainvälisyysintoa Länsirannikolla

Porin kokoisessa  kaupungissa tapahtuu paljon lukuvuoden mittaan, niinpä  myös kansainvälisyyteen liittyvää toimintaa on runsain mitoin. Kansainvälisyys näkyy monin raikkain tavoin mm. teemapäivinä  ja  vierailijoiden kautta, ja suvaitsevaisuuden lisäämiseen   ja kulttuuritietoisuuden kehittymiseen panostetaan paljon. Liikkuvuushankkeita on myös paljon, pienien ryhmien räätälöidyistä opintomatkoista (esim. Porin Lyseon latinan ja kuvataiteen retki Roomaan) isompiin hankkeisiin (esim. Meri-Porin lukion pitkä-aikainen osallistuminen Unescon the Baltic Sea Projectiin) . Koulutoimessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että toiminta ei ole koordinoitua eikä kovin näkyvää laajemmalle yhteisölle. Tästä syystä kaupungissa on käynnissä hanke, jonka tarkoitus on luoda kaupungin koulujen toiminnalle tukirakenteeksi ja työkaluksi kansainvälisyyssuunnitelma. Tätä varten on kutsuttu koolle kansainvälisyystyöryhmä, joka edustaa kaikkia kouluasteita mahdollisimman kattavasti.

Työryhmässä vallitsee innostunut ilmapiiri, ja se haluaa luoda suunnitelman, joka on motivoiva ja käyttökelpoinen.  Aiomme luoda oheispalveluna verkkosivuston opettajien työn helpottamiseksi ja kansainvälisyystoiminnan näkyvyyden lisäämiseksi. Lisäksi olemme asettaneet tavoitteeksi tukea opettajien verkostojen vahvistumista siten, että ne opettajat, joilla on yhdensuuntaisia intressejä, löytäisivät toisensa nykyistä helpommin.   Näemme, että kiire ja ajan riittämättömyys ovat realiteetteja, ja että opettajien nykyistä laajempi tiimityöskentely olisi voimaannuttavaa.

Keskeinen tavoitetaso kansainvälisyyssuunnitelmassamme on yhtäältä kotikansainvälisyys ja toisaalta kansainvälisyyden nivoutuminen koulun jokapäiväiseen työhön.  Tähän kohtaan eTwinning sopii kuin nakutettu. Sen avulla voi avata luokkahuoneesta virtuaalisen ikkunan toiseen maahan. Sen avulla voi opiskella keskeisiä oppiaineiden sisältöjä mielekkäästi ja uusia näkökulmia saaden eurooppalaisten kumppaneiden kanssa.  eTwinning on ajankohtaista myös siitä syystä, että TVT:n käyttö opetuksessa lisääntyy vauhdilla kaupungissamme, ja opettajilla ja oppilailla/opiskelijoilla on yhä paremmat valmiudet, halu ja välineet olla tietoverkon ja internet-palveluiden avulla yhteydessä kumppaneihin kaukana.

eTwinningin hienouksia on sen joustavuus. Se soveltuu kaikille asteille, ja projekteihin voi osallistua keskeisenä toimijana tai lähteä mukaan muiden luomaan valmiiseen projektiin. Projektin kesto on myös joustotekijä: projekti voi ulottua useammalle vuodelle tai olla lyhytkestoinen miniprojekti. Projektin osallistujina voisi olla kouluilta laajemmin opettajatiimejä. Tällainen toiminta olisi omiaan tukemaan koulun kansainvälisyysopetuksen tavoitteiden toteutumista, ja kehittämään koulun toimintakulttuuria. Opiskelijoiden osallistuminen eTwinning-toimintaan ja – projekteihin toteuttaa aktiivisen kansalaisuuden aihekokonaisuutta ja lisää osallisuutta.

Porissa eTwinning-projekteja on tehty ja on käynnissä jonkin verran, mutta niiden lisäämiselle on selkeä tilaus. Kansainvälisyyshanke järjestää sekä koulutusseminaarin  että  toripäivän , joissa eTwinning on näkyvästi esillä. Näissä tilaisuuksissa tarjotaan perustietoja ja inspiraatiota eTwinningistä. Lähettiläänä olen luonnollisesti käytettävissä henkilökohtaiseen opastukseen kouluilla.

Näen eTwinning valtavan hienona keinona toteuttaa kansainvälisyyden tasoja siten, että kansainvälisyys asenteina, uskalluksena ja ymmärryksenä  ja kotikansainvälisyys  (kuva) saavuttaa kaikki oppilaat. eTwinningin avulla maailmankansalaisuuteen kasvaminen on yhä helpompaa kaikille oppilaille. Ja tämä voi tapahtua ihan tavallisen koulupäivän puitteissa. Oppimisympäristö laajenee omasta luokasta toiseen maahan ja toisten koululaisten elämänpiiriin.

OPH, Paula Mattila

TVT:n käytöstä opetuksesta on yleisesti todettu, että sitä pitäisi käyttää silloin kun se tuo lisäarvoa. eTwinningillä sitä totisesti tulee!

Tällä hetkellä lukiomme opiskelijoita kirjoittaa blogiartikkeleita ja kommentteja eTwinning-blogiin ranskalaisen kumppanikoulun kanssa. He tekevät tätä koulutunnilla  valinnaistehtävänä. Tehtävää voi tehdä pakollisella kurssilla englanti 6. Oppilailla on valikko, jonka kaikki tehtävät liittyvät kurssin opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Osa tehtävistä perustuu oppikirjaan, osa oheismateriaaleihin, osa edellyttää tiedonhakua ja eTwinning-blogitehtävä on pohdiskeleva kirjoittamistehtävä.