Tekoälyn hyödyntäminen lyhyiden kielien eTwinning-projektin tukena

Moni lyhyen B2-kielen (ranska, saksa, espanja) opettaja on ilmaissut kiinnostuksensa eTwinning-projektin aloittamiseen, mutta sama kysymys nousee aina esiin. Miten saada B2-kielen yläkouluikäiset oppilaat uskomaan omaan kielitaitoon, erityisesti lyhyen ja vastikään aloitetun kielen suhteen? Opetussuunnitelmassa on paljon sisältöjä ja tavoitteita tuntimäärään nähden, ja samaan aikaan viestinnällisen kompetenssin luominen vaatii aikaa ja toistoa samojen asioiden äärellä.

Moni kaupunki on ostanut käyttöönsä Google Apps for Education - sisällön, mikä onkin käytännöllinen paketti opettajalle. Osa kaupungeista on toivottavasti myös huomannut, että Microsoft Copilot - tekoäly on hyödynnettävissä oleva työkalu (joskin maksullinen). Esittelen tässä kirjoituksessa muutamia tapoja, miten Copilotia voi hyödyntää lyhyiden kielen harjoittamisessa, ja oppilaan viestinnällisen kompetenssin tukemisessa. On hyvä huomata, että Copilotin maksullinen ominaisuus tarkoittaa sitä, että opettajan ollessa kirjautuneena siihen työtunnuksillaan, Copilot ei hyödynnä promptin, eli kehotteen, sisältöä tekoälyn kehittämisessä, mikä on suositeltava ominaisuus.

Copilotia, tai mitä tahansa tekoälyä, esim. ilmaista ChatGPT:tä käytettäessä, on hyvä huomata, että tekoälyä ohjataan prompteilla. Promptin täsmällisyys lisää tekoälyn kykyä luoda tehtäviä, joita haluat saada. Nykyinen tekoäly osaa “lukea” jopa kuvia ja pdf-tiedostoja, joten tätäkin ominaisuutta voi opetella hyödyntämään, jolloin promptia ei tarvitse edes kirjoittaa kokonaan.

Kertaustunnille voi esimerkiksi luoda seuraavalla kehotteella kertaustehtäviä:

“Luo kielioppi - ja käännöstehtäviä ranskan kielestä aloittelijalle. Erityisesti oppilaalle joka haluaa lisäkertausta. Käytä verbejä être, aller, avoir, prendre, voir, faire, vouloir, aimer, habiter. Käytä J’aime 1 - kirjan sanastoa. Vantaan opetussuunnitelma. B2 - ranska.”

Tekoälyn luotua harjoituksen, voit vielä lisäkehotteilla muokata sitä, tai kopioida sen vasemmasta alalaidasta.

Lisäksi voit esimerkiksi pyytää tekoälyä luomaan viestintätehtävän samoilla kriteereillä.

Jos haluat valmistella oppilaita online-tapaamiseen, käy sekin Copilotin avulla:

- Oppilaat voivat kysyä AI:lta kysymyksiä vaikkapa kieliopista, ja tekoäly selittää

- Oppilaat voivat käydä keskustelun vaikkapa ranskaksi tekoälyn kanssa tutusta aiheesta (josta on kenties tarkoitus myöhemmin keskustella miitissä). Tekoälyn voi ohjeistaa esim. vastaamaan kuuluisan kirjailijan tyylillä, tai puhekielisesti. Tekoälyn voi myös ohjeistaa korjaamaan oppilaiden ranskankielisiä prompteja ja antamaan palautetta heidän virheistään.

Kirjoitustehtävässä tekoälyn voi ohjeistaa vaikkapa seuraavalla promptilla:

“Korjaa seuraava kirjoitus. Anna palautetta jokaisesta kielioppivirheestä ja kirjoitusvirheestä alleviivaamalla ne. Huomaa että tekstin on kirjoittanut suomenkielinen, ei-natiivi ranskan kielen opiskelija 9. luokalla.”

Huomaa, että ylemmässä kuvaesimerkissä on asioita (inversiokysymys), joita en luokassa käytettävään harjoitukseen jättäisi. Copilot ei siis automaattisesti saa aivan kaikkea oikein.

Courage, tekoälyn käyttö on hauskaa!

We are all Europeans - or are we?

 Rasismi on entistäkin ajankohtaisempi aihe koulujen muuttuessa monikulttuurisemmiksi. Kulttuurisensitiivisyys ei ole vain uusi käsite kouluissa ja työpaikoilla, vaan se on konkreettinen ajatustavan ja asenteen muutos, joka näkyy puheen tasolla. Katson tässä kirjoituksessa kulttuurisensitiivisyyden sisältävän myös katsomussensitiivisyyden käsitteen.

Milton J. Bennett on esitellyt kulttuurisensitiivisyyden mallin, joka koostuu lyhyesti mainiten neljästä tasosta: kieltäminen, defensiivisyys, vähättely ja hyväksyntä. Hyväksynnän tasolla vielä eritellä käsitteet sopeutuminen ja integraatio, jotka muodostavat aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan peruspilarit.

Kuvalähde: Yhdessä ilman rasismia - juliste

Tänä vuonna tutkimme eTwinning-projektissa eurooppalaisuuden käsitystä, joka on kovassa murroksessa. Monikulttuurisen koulumme oppilaita aihe kiinnostaa ja koskettaa, sillä lähes 700 oppilaan koulussamme n. 50% on muita etnisyyksiä kuin kantasuomalaisia, ja koulussamme puhutaan jopa 38 eri äidinkieltä.

ETwinning - projektin aiheena rasismi ja rasismin kokemukset voisivat kahden monikulttuurisen eurooppalaisen koulun välillä muuttua myös ikäviksi, sillä valitettavasti mikroaggressiot ovat tuttuja henkilökohtaisella tasolla koulujemme oppilaille. Positiivista perspektiiviä aiheeseen tuo kuitenkin rasismin syiden pohtiminen, ja omien positiivisten kokemusten jakaminen; tarkoituksena on kuitenkin keskittyä eurooppalaisuuden miettimiseen, ja esimerkiksi siihen, millaista eurooppalaisuus on monikulttuurisesta perspektiivistä katsottuna, mitkä seikat tekevät meistä yhdessä eurooppalaisia, ja millaiset ovat ne arvot, jotka me jaamme. 

Ennen projektin alkua perehdyimme myös ensimmäisessä kuvassa näkyviin antirasistisiin toimintaohjeisiin (ks.Eurooppa luokkahuoneena,Miten lisään hyvinvointia luokkahuoneessa antirasismin kautta?); oppilaiden innostuneisuus keskustelussa näkyy aitona uteliaisuutena myös toisen taustaa kohtaan, ja joskus oppilaat syyllistyvät ylilyönteihin ja stereotyyppiseen ajatteluun. Monikulttuuristen koulujen haastattelujen kuuntelu onkin opettajalle hauskaa puuhaa, sillä uteliaisuus vie keskustelua joskus mitä mielenkiintoisimpiin aiheisiin. On kuitenkin hyvä huomata, ettei ole miellyttävää jos sinusta tehdään olettamuksia ulkomuotosi tai pukeutumisesi perusteella. Tässä projektissa on myös harjoitellaan keskustelutaitoja monikulttuurisessa ympäristössä, ja sitä, miten myös asetat rajoja jos keskustelukumppanisi ei ole kulttuurisensitiivisesti valistunut.

Kevään rasisminvastaisella viikolla (ks. SPR - sivut) koulussamme on esillä oppilaiden tiivistelmiä haastatteluista, ja kuvaus- ja julkaisulupien ollessa kunnossa, jopa aulan näytöillä voi pyöriä lyhyt kooste haastatteluista, ja oppilaiden mielestä tulevaisuuden eurooppalaisten jakamista arvoista. Oppilaille projekti on jo nyt tärkeä: heille on uusi ajatus nähdä eurooppalaisuus yhteisenä asiana, joka ei perustu ihonväriin tai siihen, onko  perhetausta eurooppalainen. 

Kuvalähde: SPR

ETwinning - projektin englannin kielen anti on myös huomattava, sillä mikään ei niin sitouta teinejä koulutyöhön, kuin toisten teinien näkeminen. Erasmus+ - ohjelmalla on puolensa, mutta joskus on mukava myös tuoda toisen eurooppalaisen koulun teinit mukaan oman koulun projekteihin yksinkertaisesti netissä tehtävällä eTwinning - projektilla. Hektisen TikTok-aikakauden nopeatempoisuus saattaa väsyttää teinejä, eivätkä oppituntien aiheet kiinnosta, mutta toisten teinien kanssa työskentely - eritoten jos siihen saa mukaan online-haastatteluita esim. englannin tunneilla - saa teinit suorastaan innostumaan englanniksi työskentelystä. 

Lisävinkkejä opetukseen:

Yhdessä rasismia vastaan - oppitunti ja aamunavaus (yläkoulu) (sproppimateriaalit.fi)

See the definition and forms of racism - Finnish Red Cross

Hyvinvointia iloisesti eTwinningin avulla!

 

Miten edistää koululaisten hyvinvointia, aina ajankohtainen aihe, joka sattuu myös olemaan Erasmus+ - ohjelman ja eTwinningin painopiste tänä vuonna?

Hyvinvointia oppilaiden keskuudessa voi olla vaikea lähteä kehittämään teoriapohjalta aineenopettajana yläkoulussa, mutta entäpä eTwinning– projektina yhteistyössä toisen EU – maan kanssa? 

Vertailujen tekeminenhän oppilailta jo sujuu yläkoulussa, niinpä päätinkin lähteä miettimään oppilaiden kanssa hyvinvoinnin laatua, merkitystä ja erityistekijöitä yhteistyössä italialaisen koulun kanssa. Tämä parityöskentely sopi meille muutenkin oikein hyvin, sillä Suomen maine maailman onnellisimpana kansana on jo tunnettu, samoin kuin italialaisten terveelliset Välimeren elintavat. 

Joukko 9.luokkalaisia teki pitkin vuotta haastatteluita hyvinvoinnin eri tekijöistä; osa oppilaista innostui jopa itsenäisesti perehtymään muutamaan artikkeliin sanomalehdissä englannin kielellä, mikä tietysti ilahdutti englannin kielen opettajaa suuresti.

Suurin vetovoimatekijä tässä projektissa olivat jälleen kerran toiset teinit: mikään ei oikeastaan taida olla murrosikäisestä kiinnostavampaa kuin keskustella toisten teinien kanssa.  

Projekti jaettiin teemoittain osiin, jotka me kollegani kanssa päätimme: ruokailu, harrastukset, koulu, arjen stressitekijät, miten rauhoittua stressin jälkeen. Projekti oli haastattelupainotteinen, ja näiden luokkien kanssa se todella toimi, sillä kysymyksiä mietittiin ahkerasti ryhmissä; teini-ikäiset ovat usein jo kiinnostuneita pohtimaan asioita, ja tämä ryhmätyö edisti hyvinvoinnin käsityksen selkiytymistä, ja vertailuja oli helppo tehdä esim. äppin kysymysten pohjalta, jos ryhmällä oli vaikeuksia keksiä niitä.  Vantaa on ostanut äppin School Day, jolla oppilaat voivat mitata viikoittain mm. opiskelun miellyttävyyttä , kotiläksyjä, kodin osallistumista ja apua opiskeluun, sosiaalisten suhteiden tärkeyttä ja ominaisuuksia yms.

Lopuksi aikaiseksi saatiin matematiikan opintoja hyväksikäyttäen piirakkataulukoita yms., jotka havainnollistivat oppilaiden kokemia ongelmakohtia, ja heidän suosimiaan ratkaisuja. Mukava tapa yhdistää taulukoiden tekemisen kertaus englannin opintoihin! 

  

eTwinning with an old school twist: inspiroiko vanhanaikainen kirjeenvaihto nykyajan lapsia?

Mitä tapahtuu, kun opettaja päättää sitouttaa oppilaita eTwinning-projektin avulla koulutyöhön? Jaksavatko nykyajan diginatiivit kirjoittaa kirjeitä? Kiinnostaako joulukortin saaminen?

Kumma kyllä, vastaukset kaikkiin edeltäviin kysymyksiin yllättivät positiivisesti: vaikka me ajattelemme nykyisten teinien ja esiteinien olevan globaalisti englanniksi operoivia diginatiiveja, voi totuus yllättää. Perinteinen kirjeenvaihto, jossa kerrotaan omasta arjesta ja vaihdetaan kuulumisia, voi olla se tekijä, joka sitouttaa oppilaan englannin oppitunteihin, sillä se on hänen ainut, aito kosketuksensa toisen teinin elämään. Vaikka me kuvittelemme nykyajan teinien omaavan kavereita toisista maista esim. nettipelien ansiosta, eivät he oikeastaan tiedäkään pelitovereistaan juuri mitään. Niinpä perinteinen kirjeenvaihto paperitse voikin olla “se juttu”, mikä saa oppilaat kirmaamaan ovesta sisään oppitunnille huutaen: ”ope, joko ne vastasi meille?”. Samalla kirjettä kirjoittaessa tulee ihan huomaamatta harjoiteltua vieraan kielen käyttämistä mielekkäässä yhteydessä ja tutustuttua toiseen kulttuuriin kirjettä vastaanottaessa.

Mistä voit löytää kirjeenvaihtokumppanin? European School Education Platform tarjoaa mahdollisuuden kumppanin etsintään. Luo tunnukset, kirjaudu sisään ja valitse alakohta “Networking” ja “Partner finding”. Siellä voit selata toisten opettajien jättämiä projekti-ilmoituksia, mutta myös lisätä omasi, jossa haet kirjekavereita tietylle ryhmälle. Kirjekaveri-ilmoituksiin tulee meidän kokemuksen mukaan paljon vastauksia, joten voitte esimerkiksi oppilaiden kanssa yhdessä valita, mistä maasta ja millaisen porukan haluaisitte yhteistyökumppaniksenne. Sitten vaan yksityiskohdista sopiminen kumppaniopettajan kanssa ja paperit esiin!

Kirjeen aiheeksi käy oikein mainiosti esimerkiksi itsestään ja omasta arjesta kertominen: tästä aihepiiristä selviää jo 5. tai 6.luokkalainenkin. Mikään ei ole teinistä yhtä kiinnostavaa, kuin saada tietää mitä toinen teini tekee vapaa-ajallaan. Ja jos teinit ovat tosi rohkeita, he voivat lähettää oman kuvansakin, vaikkapa avatar-hahmon muodossa, muokattuna alieniksi, tai piirtää oman muotokuvan. Monet jakavat mielellään myös SnapChat-tunnuksensa, mutta näistä kaikista on hyvä keskustella ja sopia etukäteen kotien kanssa.

eTwinningissä voit myös luoda kirjeenvaihtoprojektillesi oman projektialustan TwinSpacen, jonne voi kirjeiden lähettämisen ja saamisen välissä halutessaan päivittää väliaikatietoja, jakaa kuvia esimerkiksi omasta koulusta tai oppilaista kirjeitä kirjoittamassa.

Kirjeiden tai viestien kirjoittaminen onnistuu myös sähköisesti, mutta juuri siinä oikean kirjeen saamisessa postin välityksellä on oma taikansa - ja välillä tekee ihan hyvää joutua hetki odottamaan vastausta. Oppilaiden ilmeet ensimmäisiä kirjeitä lukiessa piirtyvät mieleen pitkäksi aikaa. Se into ja ilo on käsinkosketeltavaa!

Hanna-Mari Sipola ja Mia Suominen

-----------

Täällä eTwinning-lähettiläs Merja Jokisen vinkkejä kirjekaveriprojektiin:

https://etwinningambfinland.blogspot.com/2023/04/kirjekaverit-online.html

YES – se erilainen tilastomatikan tunti

Kuva 1. Opiskelijat ovat yhteydessä opiskelukavereihin ympäri Eurooppaa

Työskentelen opettajana Lapin matkailuopistossa. Pääasiassa opetan ammattiaineita, mutta mukaan mahtuu joskus myös jotain muuta. Tilastomatematiikan tunneilla olen aina silloin tällöin törmännyt siihen, etteivät opiskelijat ole kovin motivoituneita opiskeluun, koska he ajattelevat, ettei tilastoilla ja heidän ammatillaan safarioppaana, kokkina tai tarjoilijana ole mitään yhdistävää asiaa. Näinhän ei ole, mutta päätin kokeilla uutta tapaa lähestyä tilastoihin ja tilastomatematiikan perustermeihin eTwinning –projektin avulla keväällä 2015.

Aloitin projektin suunnittelun hyvissä ajoin syksyllä 2014. Löysin sattumalta eTwinning-sivuilta “löydä etwinnaajia” palstalta espanjalaisen matematiikan opettajan Saran. Hänellä oli samanlainen projekti-idea kuin minulla. Suunnittelimme yhdessä tehtävät aikatauluineen ja etsimme mukaan lisää kouluja idealla yksi koulu yhdestä maasta. Lopulta saimme kasaan projektin, jossa oli mukana opiskelijoita Espanjasta, Italiasta, Ranskasta, Romaniasta ja Suomesta. Meillä opettajilla oli yhteinen työskentelyalusta Titanpadissa. Siellä voi  chattailla ja tehdä muistiinpanoja. Sovimme etukäteen, mitkä ovat projektin tavoitteet, tehtävät ja mitä työkaluja käytetään opiskelussa. Titanpad on yksinkertainen ja mielestäni toimiva juttu tällaisessa yhteistyössä.

eTwinning projektimme YES – Young Europeans in Statistics aloitettiin tutustumalla toisiimme Padletin avulla. Jokainen sai lisätä itsestään kuvia, videoita kotiseudustaan tai lempimusiikistaan alustalle, joka oli sitten jokaisen katseltavissa. Tehtävän sai tehdä pienissä ryhmissä, koska aluksi tuntui olevan ongelmia vieraan kielen kanssa. Niin Suomessa kuin muissakin maissa ihmeteltiin, miksi matematiikan tunnilla opiskeltiin englanniksi. No, alkuhämmennyksen jälkeen opiskelijat ymmärsivät, että se on yhteinen työkielemme. 

 

Tämän jälkeen opiskelijat jaettiin ryhmiin ja opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella tutkimuksen kysymykset kansainvälisissä ryhmissä. Ryhmät jaettiin teemojen ja kiinnostuksen mukaan kuitenkin niin, että joka ryhmässä on kaikista projektimaista opiskelijoita. Teemoja olivat mm. harrastukset, urheilu, musiikki, videopelit, tietotekniikan ja kännykän käyttö ja tulevaisuus opiskelun jälkeen. Koska eri kouluissa oli erilaiset aikataulut toteuttaa projekti, olimme sopineet tietyt päivät (dead line), jolloin tehtävät piti olla valmiina.

Kun lopulliset kysymykset oli valittu suuresta määrästä kysymyksiä, toteutettiin jokaisessa koulussa sama kysely. Etukäteen oli ollut puhetta kyselyn kielestä, mutta loppujen lopuksi ranskalaiset ja espanjalaiset toteuttivat kyselyn englanniksi. Tutkimus toteutettiin Google formsilla alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen. Alun perin olimme suunnitelleet, että kysely toteutetaan SurveyMonkeyllä, mutta siinä tuli ongelmaksi meidän tutkimuksen liian laaja otanta. Kysely toteutettiin Suomessa pääsääntöisesti lomakekyselynä ja opiskelijat syöttivät vastaukset Google formsiin itse. Joissain maissa käytössä oli tabletit, jolloin kyselyn vastaukset tallentuivat järjestelmään suoraan. Lopuksi opiskelijat analysoivat vastauksia ja esittivät toisilleen kysymyksiä, miksi eri maissa oli tullut erilaisia vastauksia.

Projektin aikana opiskelijat oppivat tilastomatematiikan perustermit - moodit, mediaanit ja vaihteluvälit - kuin vahingossa. Tämän lisäksi opiskelijat kertoivat englannin kielen taitonsa parantuneen, he olivat oppineet käyttämään uusia tieto-ja viestintätekniikan työkaluja sekä oppineet uusia asioita eurooppalaisista opiskelukavereistaan ja heidän maistaan.

Aiemmin mainittujen työkalujen lisäksi olemme luonnollisesti käyttäneet eTwinningin Twinspacea (chat, foorumi, mail) ja sähköpostia.

YES-projekti herätti opiskelijoissa myös mielenkiintoa uudenlaisiin paikkoihin ja he kyselivät projektin lopussa erilaisista eurooppalaisista matkakohteista, jonne he voisivat matkustaa. Laajensimme siis tätä projektia seuraavaan askeleeseen eli mahdolliseen matkaan yhteistyökumppaneiden maihin. Päätimme myös opettaja-kollega Saran kanssa, että mikäli siihen tulee mahdollisuus, toteutamme projektin joskus uudelleen.

Lisätietoa YES eTwinning-projektista mari.jokela(at)redu.fi.

Rehtorin eTwinning-kuulumisia Suomen eteläisimmästä saamelaiskunnasta: kansallisen projektin kautta kohti pohjoismaista yhteistyötä

Jo vuoden ajan on ollut mahdollista toteuttaa etwinning-projektia oman maan sisällä  ja se on ollut meille Sodankylässä mahtava uutinen. Saame on yhteinen kieli neljän valtakunnan alueella, joten  huima ideamme on ollut aloittaa yhteispohjoismainen eTwinning-projekti kalottialueella, kunhan ensin harjoittelemme kansallista projektia oman kuntamme ja mahdollisesti saamelaisalueen kuntien kesken saamenkielellä. 

Lokakuussa vihdoinkin toteutui ensimmäinen tavoite: Inarin Siidassa pidettiin avi:n, Cimo:n  ja oph:n yhteinen kansainvälisyysseminaari, jonne kokoontui pohjoisten kuntien opettajia. Kunnastamme lähti autolastillinen opettajia kohti Inaria, mm. saamen opettajamme tapaamaan muita saamen opettajia. 

Olimme suunnitelleet Siidan seminaariin konkreetteja malleja, mallin projektin perustamiselle sekä aikaa työpajatyöskentelylle, jotta aloittamisen kynnys ei nousisi liian korkealle kotikoululle palatessa. Aina ei mene kuin Strömsössä, työkiireet estivät oman osallistumiseni, mutta ei hätää, innokas sekä osaava eTwinnaaja-opettajamme lähti sijaistamaan minua ja Yrjölle kaveriksi.

Alla pieni esimerkki siitä, kuinka projektin suunnittelun voi aloittaa. Pieni raamitus toiminnalle auttaa kiireisiä kumppaneita pysymään sovitussa, eikä kukaan joudu odottelemaan turhaan. 

Innostus oli seminaarissa ollut erittäin suurta.  Joulukiireiden vuoksi projektityöskentely päätettiin jättää tammikuulle. Tammikuussa kokoonnuimme sitten koulullemme yhdessä Vuotson saamea opettavien ja saamenkielisten luokkien opettajien kanssa suunnittelemaan paitsi saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteistyötä myös eTwinning-toimintaa.

Päädyimme etenemään vaiheittain, jotta kaikki pääsevät helposti alkuun. Ensimmäiseksi sovittiin, että aloitetaan Sompion ja Vuotson koulun yhteisellä lyhyellä ja rajatulla saamenkielisellä projektilla. Näin kaikki pääsevät testaamaan ja opettelemaan Twinspacea, samalla vertaistuki on lähellä. Kansallinen projektihan on mahdollista toteuttaa vain oman maan sisällä, joten tässä vaiheessa emme tietenkään edes yrittäneet saada kumppaneita naapurimaista.

Tämän muutaman viikon projektin jälkeen aloitetaan eurooppalainen projekti, johon saamenkieliset kumppanit pohjoismaista ja tietenkin muualtakin ovat tervetulleia mukaan. Opettajat ovat yhteydessä valmiisiin kumppaneihin Norjaan ja yhtäaikaa etsitään verkoston avulla kumppaneita myös Ruotsista uutta projektia varten. Samalla sovittiin, että opettajat alkavat kartoittaa halukkuutta Nord Plus-hankkeeseen. Yhteisen suunnittelun jälkeen opettajat pujahtivat jatkamaan suunnittelua keskenään ja onnellinen rehtori lähti valmistelemaan alkavaa ops-opekokousta. Välillä huomaan viestimerkin ponnahtaneen kuvakkeeseen... mutta yllätyksekseni olenkin jo kuvioista ulkona: suunnittelu tapahtuu saamen kielellä, jota en ikävä kyllä itse ymmärrä! 

                                          Sompion koulun 2. -luokkalaisia valmistautumassa saamelaisten 

                                          kansallispäivän kunniaksi avattavaan taidenäyttelyyn.

Seuraavaksi, maaliskuussa, menemme pitämään kunnassamme kuukausittain kokontuvaan tvt-kahvilaan eTwinning-koulutusta. Mikä sen paremmin sopii tvt:n pedagogiseen hyödyntämiseen  kuin työskentelyalustamme Twinspace!

Odotan innolla, mihin yhteistyö saamelaisalueen koulujen kanssa  johtaa! Mikäli työskentelet saamen kielen tai saamenkielisen opetuksen parissa ja kiinnostuit, ota yhteyttä: anne.onnela@sodankyla.fi.

Mukaan mahtuu!

Pohjoismainen yhteistyö - eTwinning lähettiläiden ideointikokous

Etwinning on eurooppalaisten koulujen yhteisö. Yhteisö on suuri ja viime vuosina suuren eurooppalaisen perheen sisälle on syntynyt alueellisia yhteistyöryhmiä pohtimaan alueellisia erityskysymyksiä. Pohjoismainen eTwinning lähettiläiden yhteistyötä aloiteltiin jo viime vuonna Oslossa ja jatkui lokakuussa 2014 Tukholmassa. Tapaamiseen osallistui kaksi Manner-Suomnen ja yksi Ahvenanmaan eTwinning lähettilastä.

Tapaamisen pääteemana oli se, kuinka saisimme levitettyä eTwinningin tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia ja -työkaluja opettajille. Huoli oli yhteinen jokaisessa Pohjoismaassa. Muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna pohjoismaiset opettajat eivät tee kansainvälistä yhteistyötä niin pajon kuin muut eurooppalaiset kolleegansa. Samalla tietysti haluaisimme yhteistyöprojektien olevan laadullisesti hyviä.

Lähdimme ideoimaan yhdessä sekaryhmissä eli lähettiläitä eri Pohjoismaista. Yhteistyökielemme oli skandinaaviska eli ruotsi, norja, tanska ja islanti. Tässä ideointimme tulos Padlet- seinällä. Ideat keskusteltiin auki isossa ryhmässä, jonka jälkeen ideat ryhmiteltiin kolmeen ryhmään, joita jatkotyöstetään kevään 2015 loppuun asti.

1. Tietoa yhteistyömhdollisuuksista

• Perusinfoapaketti eTwinningin käytöstä lähettiläille
• Informaatiovideoita Etwinningistä
• Näin pääset alkuun eTwinning-projekteissa käytännön esimerkein

2. Valmiita kursseja

• Pohjoismainen oppimistapahtuma
• Pohjoismaiden opetussuunnitelmien ja opetuksen integrointi ja niveltäminen toisiinsa

3. Verkkotyökalut

• Esitellään käytännön esimerkein verkossa olevia ilmaisia työkaluja ja sovelluksia mobiililaitteille kansainväliseen yhteistyöhön
• Erilaiset työkalut käytännön esimerkein eTwinning projekteihin

Kaikista näistä on varmasti apua, sillä jokainen eTwinning lähettiläs tekee lähettilästyötään oman työnsä ohella. Yhteistyöllä voimme saada enemmän kanavia ja työkaluja kansainvälisyyden, tieto- ja viestintäteknologian sekä oppilaiden osallisuuden edistämiseksi kouluissa.

eTwinning opiskelijan ammatillisen kasvun näkökulmasta

 Tarkastelen eTwinning-yhteistyötä opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessin tukijana kahdesta eri näkökulmasta: mahdollisuudet ja haasteet. Olen rakentanut kaksi yhteistyökuviota, joissa olemme saavuttaneet hyviä tuloksia. Mutta olen myös vuosien varrella lanseerannut useita projekti-ideoita, joista ei ole syntynyt sanottavia tuloksia.

Mahdollisuuksia

• monipuolinen kanssakäyminen vahvistaa opiskelijoiden ammatti-identiteettiä (näin meillä, miten teillä?)
• yrittäjämäistä ajattelu- ja toimintatapaa on mahdollista markkinoida ja vahvistaa
• yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu ~ me olemme me
• antaa mahdollisuuden verrata ammattiosaamisen haasteita eri toimintakulttuureissa (mitä meillä opitaan ja miten?)
• kielitaidon kehittyminen – ammattisanasto tulee tutummaksi
• rohkaistuminen vieraiden kulttuurien kohtaamiseen, ennakkoluulojen kariseminen (tiedät enemmän, luulet vähemmän)

Haasteita

• projektin tavoitteisiin ja aikatauluun sitoutuneiden yhteistyökumppaneiden löytäminen
• somen käyttö on opiskelijoiden arkipäivää, uusia tapoja pitää yhteyttä nousee esiin jatkuvasti -  eTwinning-yhteydenpito kilpailee ajasta jakiinostuksesta
• ammattiasioiden jakaminen ei välttämättä kiinnosta. Jakamiseen motivointi vaatii panostusta ja innovatiivista asennetta projektin paikalliselta vastuuhenkilöltä/-henkilöiltä.
• jaksojärjestelmä ja sen erilaisuus tekee hankalaksi toteuttaa
• tiukat, lukuvuoden ajoitukseen sidotut opetussuunnitelmat rajoittavat osallistumista monen potentiaalisen kumppanin osalta
• kielitaidon heikko taso 

Riitta Penttilä
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto / Liiketalous