Tekoälyn hyödyntäminen lyhyiden kielien eTwinning-projektin tukena

Moni lyhyen B2-kielen (ranska, saksa, espanja) opettaja on ilmaissut kiinnostuksensa eTwinning-projektin aloittamiseen, mutta sama kysymys nousee aina esiin. Miten saada B2-kielen yläkouluikäiset oppilaat uskomaan omaan kielitaitoon, erityisesti lyhyen ja vastikään aloitetun kielen suhteen? Opetussuunnitelmassa on paljon sisältöjä ja tavoitteita tuntimäärään nähden, ja samaan aikaan viestinnällisen kompetenssin luominen vaatii aikaa ja toistoa samojen asioiden äärellä.

Moni kaupunki on ostanut käyttöönsä Google Apps for Education - sisällön, mikä onkin käytännöllinen paketti opettajalle. Osa kaupungeista on toivottavasti myös huomannut, että Microsoft Copilot - tekoäly on hyödynnettävissä oleva työkalu (joskin maksullinen). Esittelen tässä kirjoituksessa muutamia tapoja, miten Copilotia voi hyödyntää lyhyiden kielen harjoittamisessa, ja oppilaan viestinnällisen kompetenssin tukemisessa. On hyvä huomata, että Copilotin maksullinen ominaisuus tarkoittaa sitä, että opettajan ollessa kirjautuneena siihen työtunnuksillaan, Copilot ei hyödynnä promptin, eli kehotteen, sisältöä tekoälyn kehittämisessä, mikä on suositeltava ominaisuus.

Copilotia, tai mitä tahansa tekoälyä, esim. ilmaista ChatGPT:tä käytettäessä, on hyvä huomata, että tekoälyä ohjataan prompteilla. Promptin täsmällisyys lisää tekoälyn kykyä luoda tehtäviä, joita haluat saada. Nykyinen tekoäly osaa “lukea” jopa kuvia ja pdf-tiedostoja, joten tätäkin ominaisuutta voi opetella hyödyntämään, jolloin promptia ei tarvitse edes kirjoittaa kokonaan.

Kertaustunnille voi esimerkiksi luoda seuraavalla kehotteella kertaustehtäviä:

“Luo kielioppi - ja käännöstehtäviä ranskan kielestä aloittelijalle. Erityisesti oppilaalle joka haluaa lisäkertausta. Käytä verbejä être, aller, avoir, prendre, voir, faire, vouloir, aimer, habiter. Käytä J’aime 1 - kirjan sanastoa. Vantaan opetussuunnitelma. B2 - ranska.”

Tekoälyn luotua harjoituksen, voit vielä lisäkehotteilla muokata sitä, tai kopioida sen vasemmasta alalaidasta.

Lisäksi voit esimerkiksi pyytää tekoälyä luomaan viestintätehtävän samoilla kriteereillä.

Jos haluat valmistella oppilaita online-tapaamiseen, käy sekin Copilotin avulla:

- Oppilaat voivat kysyä AI:lta kysymyksiä vaikkapa kieliopista, ja tekoäly selittää

- Oppilaat voivat käydä keskustelun vaikkapa ranskaksi tekoälyn kanssa tutusta aiheesta (josta on kenties tarkoitus myöhemmin keskustella miitissä). Tekoälyn voi ohjeistaa esim. vastaamaan kuuluisan kirjailijan tyylillä, tai puhekielisesti. Tekoälyn voi myös ohjeistaa korjaamaan oppilaiden ranskankielisiä prompteja ja antamaan palautetta heidän virheistään.

Kirjoitustehtävässä tekoälyn voi ohjeistaa vaikkapa seuraavalla promptilla:

“Korjaa seuraava kirjoitus. Anna palautetta jokaisesta kielioppivirheestä ja kirjoitusvirheestä alleviivaamalla ne. Huomaa että tekstin on kirjoittanut suomenkielinen, ei-natiivi ranskan kielen opiskelija 9. luokalla.”

Huomaa, että ylemmässä kuvaesimerkissä on asioita (inversiokysymys), joita en luokassa käytettävään harjoitukseen jättäisi. Copilot ei siis automaattisesti saa aivan kaikkea oikein.

Courage, tekoälyn käyttö on hauskaa!

Minustako eTwinnaaja?

eTwinning tarjoaa opettajille loistavan mahdollisuuden kansainvälistää omaa opetusta ja tarjota oppilaille ainutlaatuisia oppimiskokemuksia. Kuulostaa tosi hyvältä, mutta mikä oikein estää opettajia aloittamasta eTwinning-yhteistyötä? Usein kyse on siitä, että ensiaskeleita ei uskalleta syystä tai toisesta ottaa. Haluammekin pyrkiä madaltamaan kynnystä eTwinning-ensiaskeleiden ottoon kumoamalla muutaman yleisen eTwinning-ennakkoluulon.

 “Mikä ihmeen eTwinning? En tiedä siitä mitään, kuulostaa oudolta. Mitä minä sellaisesta hyötyisin?”

eTwinning on eurooppalaisen yhteistyön alusta. eTwinning tarjoaa opettajille ja oppilaille turvallisen ja maksuttoman verkkoympäristön yhteistyöhön. eTwinning on kuin virtuaalinen luokka, jossa eri maiden oppilaat voivat työskennellä yhdessä.

eTwinning on loistava työkalu yhdistämään kansainvälinen yhteistyö ja paikallinen opetussuunnitelma. Se tarjoaa monia mahdollisuuksia syventää oppilaiden osaamista eri oppiaineissa ja tukea heidän henkilökohtaista kasvuaan.

eTwinning-projektit edistävät monipuolisesti eri laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, kuten kielten oppimista, digitaalista osaamista, kulttuurien tuntemusta, yhteistyötaitoja ja kriittistä ajattelua. Yhdistämällä eri oppiaineita eTwinning-projekteissa voidaan luoda monipuolisia ja kiinnostavia oppimiskokemuksia, esimerkiksi kieliä voidaan opiskella samalla kun tutkitaan eri maiden kulttuureja tai historiaa. eTwinning-projektit voivat tukea monia opetussuunnitelman osaamistavoitteita, kuten tiedon hankkimista, käsittelyä ja arviointia sekä viestintätaitojen kehittämistä.

“Minulla ei ole aikaa eikä resursseja. Uusien projektien aloittaminen on kiireisessä arjessani lisätaakka.”

Kun puhutaan eTwinning-projektityöskentelystä, kyse voi olla yhdestä, yksittäisestä yhteisestä projektiaktiviteetista. Sinä voit itse päättää, kuinka pienesti tai suuresti toteutat eTwinning-yhteistyötä. Voit tehdä yhden pienen jutun osana yhtä oppituntia ja olet jo toteuttanut eTwinning-yhteistyötä.

eTwinningissä vain mielikuvitus on rajana. Jos sinulla ei ole ideoita tai aikaa ideoinnille, voit hyödyntää eTwinningin tarjoamia projektipakkeja, joista löytyy valmis tehtäväkokonaisuus projektiin.

Tässä muutamia esimerkkejä pienimuotoisesta eTwinning-yhteistyöstä: 

• Oppilaat tuottavat yhteisen tarinan tai videon vieraalla kielellä.
• Kumppanimaan oppilaat kuvailevat ja vertailevat paikkakuntien säätilaa tai jotain muuta luonnonilmiötä tiettyyn vuodenaikaan.
• Kumppanikoulujen oppilaat tuottavat yhteisen näyttelyn.
• Kumppanikoulun oppilaat kirjoittavat kirjeitä toisilleen.
• Oppilaat voivat jakaa omia lempireseptejään ja kokeilla toistensa ruokia.
• Oppilaat äänittävät lyhyitä terveisiä tai runoja ja jakavat ne toisilleen.
• Oppilaat luovat virtuaalisen kierroksen omaan kouluunsa tai kotikaupunkiinsa.
• Oppilaat voivat vertailla omien kaupunkien historiaa tai tutkia yhteisiä historiallisia tapahtumia.
  

“Minä en osaa. En ole erityisen taitava tekniikan käytössä enkä siksi halua käyttää aikaa ja energiaa itselleni uuden eTwinning-ympäristön haltuunottoon.”

eTwinning-yhteistyössä kannattaa hyödyntää niitä teknisiä työkaluja, joita jo muutenkin käyttää joka päivä työssään. Jos olet tottunut käyttämään työssäsi oppilaiden kanssa PowerPoint-esityksiä ja sähköpostia, käyttäkää niitä. eTwinning-ympäristö tarjoaa monenlaista eTwinning-työskentelyyn, mutta ei ole pakko opetella uutta. Ne työkalut, joiden käyttö tuntuu helpolta, ovat täydellisiä juuri sinun projektiisi.

“Ei kyllä onnistu eTwinning-projektit minun oppilaideni kanssa!”

eTwinning-projekteissa oppilaat ovat aktiivisia toimijoita, jotka suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat yhteisiä tehtäviä. Tämä edistää oppilaiden omaa vastuullisuutta ja motivaatiota. eTwinning tuo kansainvälisen ulottuvuuden paikalliseen opetukseen ja auttaa oppilaita ymmärtämään, että he ovat osa laajempaa maailmaa.

eTwinning motivoi oppimaan eri tavalla kuin oppikirjan tekstit ja tehtävät. Oppilas, joka ei ehkä muuten ole erityisen kiinnostunut opiskelusta, saattaa loistaa päästessään tutustumaan muiden maiden oppilaisiin. eTwinning on erilainen tapa kehittää oppilaiden yhteistyö- ja digitaitoja. eTwinning on myös täydellinen opetuksen eriyttämisen työväline.

“Minun englannin kielen taitoni eivät ole riittävät. Koen kommunikoinnin vieraalla kielellä liian haastavaksi.”

Kyllä voit ehdottomasti osallistua eTwinningiin. Twinning on yhteisö, jossa tuetaan kaikkia osallistujia ja jossa kielimuurit pyritään ylittämään. Voit aloittaa osallistumalla projekteihin, joissa on mukana opettajia, jotka puhuvat samaa kieltä kuin sinä. Kuvat ja videot voivat auttaa välittämään viestejä, vaikka kielitaito ei olisikaan täydellinen. Älä pelkää tehdä virheitä, sillä kaikki oppivat kieliä tekemällä virheitä.

“En ole toteuttanut kansainvälisiä projekteja ikinä. En tiedä, miten eTwinning-projekti perustetaan ja miten kv-yhteistyötä tehdään.”  

Tervetuloa mukaan eTwinning-koulutuksiin! eTwinning-lähettiläiden webinaareissa opastetaan askel askeleelta eTwinning-projektin perustaminen. Lisäksi pääset kuulemaan esittelyjä onnistuneista eTwinning-projekteista. Tervetuloa inspiroitumaan ja kuulemaan konkreettisia esimerkkejä!

Yksi hauska helppo tapa aloittaa eTwinning-työskentely on lähteä mukaan jo valmiiseen projektiin, joko ihan vaan katsojaksi tai osallistujaksi. Jos tunnet jonkun toisen opettajan, jolla on jo eTwinning-yhteistyötä, kysy häneltä, pääsisitkö mukaan.

“Meidän koulussa ei kenelläkään opettajalla ole kokemusta eTwinning-projekteista. Miksi juuri minä aloittaisin eTwinning-yhteistyön?”

Sinun kannattaa verkostoitua muiden eTwinning-opettajien kanssa. Kun pääset tutustumaan muiden opettajien eTwinning-projekteihin, se lisää tietouttasi ja vähentää kynnystä aloittaa oma projektityöskentely. 

Kannattaa rohkeasti ryhtyä uranuurtajaksi omalla koululla. eTwinning mahdollistaa uusien opetusmenetelmien oppimisen, verkostoituminen muiden opettajien kanssa, oman ammattitaidon kehittämisen ja kansainvälistymisen edistämisen omalla koululla. 

eTwinning-lähettiläät Jenni Decandia & Tuire Kokko

Tulevia eTwinning-koulutuksia Opetushallituksen tapahtumakalenterissa:

Pieniä ensiaskeleita kansainvälisyyteen  20.11.2024

TwinSpace ja muita verkkotyökaluja eTwinning-projekteille 19.11.2024

Oppilaiden aktiivinen toiminta eTwinningissä 21.11.2024

We are all Europeans - or are we?

 Rasismi on entistäkin ajankohtaisempi aihe koulujen muuttuessa monikulttuurisemmiksi. Kulttuurisensitiivisyys ei ole vain uusi käsite kouluissa ja työpaikoilla, vaan se on konkreettinen ajatustavan ja asenteen muutos, joka näkyy puheen tasolla. Katson tässä kirjoituksessa kulttuurisensitiivisyyden sisältävän myös katsomussensitiivisyyden käsitteen.

Milton J. Bennett on esitellyt kulttuurisensitiivisyyden mallin, joka koostuu lyhyesti mainiten neljästä tasosta: kieltäminen, defensiivisyys, vähättely ja hyväksyntä. Hyväksynnän tasolla vielä eritellä käsitteet sopeutuminen ja integraatio, jotka muodostavat aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan peruspilarit.

Kuvalähde: Yhdessä ilman rasismia - juliste

Tänä vuonna tutkimme eTwinning-projektissa eurooppalaisuuden käsitystä, joka on kovassa murroksessa. Monikulttuurisen koulumme oppilaita aihe kiinnostaa ja koskettaa, sillä lähes 700 oppilaan koulussamme n. 50% on muita etnisyyksiä kuin kantasuomalaisia, ja koulussamme puhutaan jopa 38 eri äidinkieltä.

ETwinning - projektin aiheena rasismi ja rasismin kokemukset voisivat kahden monikulttuurisen eurooppalaisen koulun välillä muuttua myös ikäviksi, sillä valitettavasti mikroaggressiot ovat tuttuja henkilökohtaisella tasolla koulujemme oppilaille. Positiivista perspektiiviä aiheeseen tuo kuitenkin rasismin syiden pohtiminen, ja omien positiivisten kokemusten jakaminen; tarkoituksena on kuitenkin keskittyä eurooppalaisuuden miettimiseen, ja esimerkiksi siihen, millaista eurooppalaisuus on monikulttuurisesta perspektiivistä katsottuna, mitkä seikat tekevät meistä yhdessä eurooppalaisia, ja millaiset ovat ne arvot, jotka me jaamme. 

Ennen projektin alkua perehdyimme myös ensimmäisessä kuvassa näkyviin antirasistisiin toimintaohjeisiin (ks.Eurooppa luokkahuoneena,Miten lisään hyvinvointia luokkahuoneessa antirasismin kautta?); oppilaiden innostuneisuus keskustelussa näkyy aitona uteliaisuutena myös toisen taustaa kohtaan, ja joskus oppilaat syyllistyvät ylilyönteihin ja stereotyyppiseen ajatteluun. Monikulttuuristen koulujen haastattelujen kuuntelu onkin opettajalle hauskaa puuhaa, sillä uteliaisuus vie keskustelua joskus mitä mielenkiintoisimpiin aiheisiin. On kuitenkin hyvä huomata, ettei ole miellyttävää jos sinusta tehdään olettamuksia ulkomuotosi tai pukeutumisesi perusteella. Tässä projektissa on myös harjoitellaan keskustelutaitoja monikulttuurisessa ympäristössä, ja sitä, miten myös asetat rajoja jos keskustelukumppanisi ei ole kulttuurisensitiivisesti valistunut.

Kevään rasisminvastaisella viikolla (ks. SPR - sivut) koulussamme on esillä oppilaiden tiivistelmiä haastatteluista, ja kuvaus- ja julkaisulupien ollessa kunnossa, jopa aulan näytöillä voi pyöriä lyhyt kooste haastatteluista, ja oppilaiden mielestä tulevaisuuden eurooppalaisten jakamista arvoista. Oppilaille projekti on jo nyt tärkeä: heille on uusi ajatus nähdä eurooppalaisuus yhteisenä asiana, joka ei perustu ihonväriin tai siihen, onko  perhetausta eurooppalainen. 

Kuvalähde: SPR

ETwinning - projektin englannin kielen anti on myös huomattava, sillä mikään ei niin sitouta teinejä koulutyöhön, kuin toisten teinien näkeminen. Erasmus+ - ohjelmalla on puolensa, mutta joskus on mukava myös tuoda toisen eurooppalaisen koulun teinit mukaan oman koulun projekteihin yksinkertaisesti netissä tehtävällä eTwinning - projektilla. Hektisen TikTok-aikakauden nopeatempoisuus saattaa väsyttää teinejä, eivätkä oppituntien aiheet kiinnosta, mutta toisten teinien kanssa työskentely - eritoten jos siihen saa mukaan online-haastatteluita esim. englannin tunneilla - saa teinit suorastaan innostumaan englanniksi työskentelystä. 

Lisävinkkejä opetukseen:

Yhdessä rasismia vastaan - oppitunti ja aamunavaus (yläkoulu) (sproppimateriaalit.fi)

See the definition and forms of racism - Finnish Red Cross

EU ja demokratia - miten näin vaikeaa aihetta voi opettaa monikulttuuristuvassa Suomessa?

 

Suomen koulut monipuolistuvat etnisesti nopeassa tahdissa: pääkaupunkialueella ei enää oikeastaan pelkästään kantasuomalaisia opiskelijoita opettavia kouluja olekaan. Omassa koulussani on oltu monikulttuurisia jo pitkään, yli 50% koulumme oppilaista on  etnisesti muita kuin kantasuomalaisia, ja kotikielinä on 38 eri kieltä, joten kielitietoisuus ja kulttuurisensitiivisyys kuuluvat perustyökalupakkiimme. 

Entäpä sen sijaan EU ja demokratiakasvatus? Pelkäänpä, että hyvin usein nämä aiheet ohitetaan muualla kuin yhteiskuntaopin tunneilla (6. ja 9.lk). Meidän koulussamme oppilaille ei ole itsestäänselvyys asua demokraattisessa valtiossa, eikä ole myöskään itsestäänselvää että oppilaat tietävät mikä, ja millainen, EU on.

Tämän vuoden eTwinning - projekti eräälle 8.luokalle onkin tutustua EU:n päättäviin elimiin, ja siihen, mitä 

demokratia tarkoittaa. Koska koulussamme on 3 tuntia englantia joka viikko, onnistuu tämän projektin toteutus englannin tunneilla lukuvuoden aikana. EU tarjoaa monia tietosivuja, ja jopa oppimispelejä, jotka näyttävät konkreettisesti, miten EU toimii. Pelillisyys tekee raskaastakin aiheesta mielenkiintoisen, sillä pelien pelaaminen on jälleen kerran kiinnostanut oppilaita. Pelit kuitenkin lähinnä syventävät opittua asiaa. 

Yhteistyökoulun kanssa helppo tapa toimia, joka myös aina kiinnostaa teinejä, on jakaa esim. päättävät elimet puoliksi,

vaikkapa 2 per koulu, joihin sitten tutustutaan oppituntien ohessa. Lisäksi Helsingissä asuvat voivat saada  

Lyhyt EU -oppaan monilla eri kielillä Oodin Eurooppa-tiedotuksesta, mikä mahdollistaa EU: arvoihin tutustumisen, EU:n  

maantieteellisen levinneisyyden tutkimisen, EU ja Ilmastonmuutos -aiheen ja esittelee mm. EU:n mahdollistamat oikeudet 

EU-maiden kansalaisille. Teinit ovat aina kiinnostuneita toisten teinien puheenaiheista, joten online-tapaamisten avulla pidetyt miitit  

mahdollistavat tiedon jakamisen, ja myös keskustelun omista arvoista, demokratian arvoista ja EU:n  

perusasiakirjaan kirjatuista EU.maiden yhteisistä arvoista. 

Teini-ikäisillä on jo tarve ilmaista itseään, ja tämänkaltainen aihe kiinnostaa yllättävän monia teinejä, puhumattakaan siitä,  

että se sitouttaa teinejä tiedonhankinnan ja tiedon prosessoinnin kaltaisiin alueisiin, jotka ovat todellisia tulevaisuuden taito 

Lyhyissä kielissä tämänkaltainen projekti voi olla sula mahdottomuus sanavaraston kapeuden johdosta, mutta A1-englannin  

opiskelijat pystyvät jo ryhmänä ilmaisemaan mielipiteensä. Monikulttuurisessa koulussa fakta on myös se, että monelle oppilaalle

englanti voi olla tutumpi ja vahvempi ilmaisukieli kuin suomi. Näille oppilaille projekti siis antaa uskoa omaan osaamiseen.

Myös eTwinning tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia opettajalle seuraavan vuoden ajan perehtyä aktiivisen kansalaisuudenja demokratian teemoihin, sillä eTwinning on julkistanut syyskuun 24. päivä vuoden teeman, joka on Citizenship. ETwinningin nettialustan, ESEP:in kautta, pääsee Learn-kohdassa etsimään webinaareja ja fyysisiä seminaarejakin aiheesta. ETwinningin tarjoamat  englanninkieliset MOOC:it  

(netissä omaan tahtiin tehtävät opintokokonaisuudet) antavat mahdollisuuden opiskeluun omassa tahdissa, mutta yksittäisten webinaarien kauttakin voi perehtyä aiheeseen, ja saada uusia työkaluja. 

EU tarjoaa esim. seuraavia infosivuja:

EU Learning Corner - pelejä alakoulusta lukioon

Learning Materials

Infosivu: EU:n toimielimet

EU:n neuvoston roolipeli

EU:n päätöksenteko roolipeli

Hyvinvointia oppimassa Ateenassa Osa 1: RESILIENSSI

 ETwinningin vuositeemana 2024 on hyvinvointi ja se oli aiheena huhtikuun lähettiläiden seminaarissa Ateenassa. 

 Matka Lapista Ateenaan oli oikea seikkailu ja pääsimme määränpäähän ensin autolla Sodankylästä Rovaniemen lentokentälle ja kolmella lennolla; Helsinki-Istanbul-Ateena. Mieleemme jäi Istanbulin lentokenttä, se oli elämys. Ihmisvilinässä oli tunnelmaa ja, vaikka ihmisiä oli paljon, kaikki toimi ja matka eteni sujuvasti.Todella hyvinvointia lisäävä kokemus tuli vastaan jo heti Ateenan lentokentällä, kun siellä tavattiin muita eTwinning -lähettiläitä ja pääsimme oppimaan ensimmäisiä kreikan kielen sanoja: kaliméra (hyvää huomenta)ja efcharistó(kiitos). Tuntuu vieläkin hyvältä muistella noita sanoja viikkojen jälkeen.

 Esteban: “Hyvinvointiani lisäsivät aamulenkit Ateenan keskustan nähtävyyksien keskellä. Toisaalta erittäin surullista oli huomata kymmeniä kodittomia ihmisiä.” 

 Katri: “Ateena oli ihan uusi kokemus kaupunkina. Akropoliksella vierailu oli yksi kohokohta sekä illallinen kaikkien seminaariin osallistujien kanssa paikallisessa ravintolassa, nauttien paikallisesta musiikista ja ruuasta sekä tanssista. Kreikkalainen lähettiläs opasti sirtakin saloihin ja saimme kaikki osallistua.” 

Akropoliksella kohdattiin historian kirjoista tutut kohteet.

 Seminaari oli loistavasti rakennettu aloittaen tilaisuuden luennoilla, joissa käsiteltiin hyvinvoinnin lähtökohtia ja asioita mitkä siihen vaikuttavat. Yhteisten luennoiden lisäksi saimme valita työpajoja niistä aiheista, jotka tukevat eniten meidän omia tarpeitamme ja kiinnostuksiemme kohteita. Pidimme molemmat tärkeänä resilienssiä, jota nykypäivän arjessa kaivataan enemmän kuin koskaan ennen.

 Resilienssityöpajassa luennoitsija Alexandra Almpanidou luennoi ensin siitä, miten opettajien on tärkeää ymmärtää opiskelijoiden tämänpäivän haasteet. Hän nosti esille neljä keskeisintä: akateemisen paineen ja odotukset, kiusaamisen ja sosiaalisen paineen, teknologian ja sosiaalisen median sekä mielenterveyden haasteet. Hän kertoi myös miten resilienssiä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: itse ongelman näkökulmasta,;jolloin positiivinen suhtautuminen ja suunnitelma sen ratkaisuun osoittaa resilienssiä, ja tunteiden näkökulmasta, jolloin ratkaisuna on ajatella jotain muuta tai etsiä lohtua.

 Almpanidou painotti luennossaan oppilaiden itsetuntemuksen tukemisen keskeisyyttä ja miten ohjaaminen resilienssin kehittämiseen on tärkeää. Oppilaiden omien vahvuuksien tunnistaminen, oppilaiden aito itsereflektointi heidän kohtaamistaan haasteista, oppilaiden omien tunnereaktioiden tuntemus ja omien toimitatapojen huomaaminen sekä tunnistaminen on resilienssin kehittämisen keskiössä ja niitä me opettajina voidaan harjoituttaa. 

Almpanidoun luentodia: Johari Window Model

 Yhtenä resilienssin harjoitteena kokeilimme Alexandra Almpanidoun johdolla “Johari Window model” itsereflektointityökalua. Tällainen itsetarkastelu oli ihan mielenkiintoista ja ehkä vaikeaakin. Mutta arvelisimme, että jos tällaista harjoitusta tekisi useammin, oppisi huomaamaan itsestään monta hyvää asiaa ja itsetuntemus ja sen kautta resilienssi kasvaisi ja vahvistuisi. Muita harjoitteita työpajassa oli ‘Elämän pyörä ‘, jonka avulla voi tarkastella oman elämän tasapainoa ja huomata millä osa-alueella on kehittämisen tarpeita. 

Almpanidoun luentodia: The wheel of Life.

Tutustuimme myös “GROW-model”-harjoitteeseen, joka  taipunee hyvin koulumaailmaan sen perustuessa tavoitteisiin.  Myös mielipiteiden ja totuuksien erottelu ja “Mitä jos?” -kysymykset voivat soveltua koululaisen itsetunnon kehittämiseen, löytämällä positiivinen ajattelu ja näkökulma omaan elämään ja tekemiseen.

Almpanidoun luentodia: GROW-model

Almpanidoun luentodia: Mitä jos? -harjoite.

 Työpajojen jälkeen pohdimme millaisia eTwinning-projekteja voisi resilisenssin teemalla toteuttaa, tässä meidän ideat:

 Luokanopettajan johdolla: 

  Let’s become friends (vieraat kielet): järjestetään virtuaalitapaamisia kumppanikoulun kanssa, jossa keskustellaan ja tutustutaan. Samalla harjoitellaan kertomaan itsestä. 

  Selfportrait (kuvataide, kielet, suomen kieli): Herätellään aiheeseen kirjoittamalla itsestä omalla äidinkielellä, kuvataiteessa toteutetaan omakuva, jossa olisi mukana omia vahvuuksia esim. Taustassa, järjestetään virtuaalinen taidenäyttely kumppanikoulun kanssa. 

 Yläkoulussa: 

 Tutustu itseesi- Know yourself (terveystieto): resilienssia voidaan edistää harjoittelemalla sosiaalisia taitoja sekä kehittämällä itsetuntoa. Voidaan järjestää etätapaamisia ja vertailla miten eri kulttuurissa suhtaudumme esimerkiksi pettymyksiin sekä vastoinkäymisiin. 

 Just do it (liikunta ja terveystieto): Tiedetään, että liikunnan avulla edistetään kaikia terveyden osa-alueita. Suunnitellaan lihaskuntoharjoitteluohjelma, jossa harjoitetaan lihasmassaa, erilaisia ryhmätehtäviä ja peruskestävyys- sekä liikkuvuusharjoitteita, jotka ovat hyödyllisiä aivoille. Suunnitelmat voidaan jakaa sähköisesti muiden koulujen kanssa ja toteuttaa omassa koulussa.

Hyvinvoivaa työvuotta toivottaa lähettiläät Katri ja Esteban.

Hyvinvointia iloisesti eTwinningin avulla!

 

Miten edistää koululaisten hyvinvointia, aina ajankohtainen aihe, joka sattuu myös olemaan Erasmus+ - ohjelman ja eTwinningin painopiste tänä vuonna?

Hyvinvointia oppilaiden keskuudessa voi olla vaikea lähteä kehittämään teoriapohjalta aineenopettajana yläkoulussa, mutta entäpä eTwinning– projektina yhteistyössä toisen EU – maan kanssa? 

Vertailujen tekeminenhän oppilailta jo sujuu yläkoulussa, niinpä päätinkin lähteä miettimään oppilaiden kanssa hyvinvoinnin laatua, merkitystä ja erityistekijöitä yhteistyössä italialaisen koulun kanssa. Tämä parityöskentely sopi meille muutenkin oikein hyvin, sillä Suomen maine maailman onnellisimpana kansana on jo tunnettu, samoin kuin italialaisten terveelliset Välimeren elintavat. 

Joukko 9.luokkalaisia teki pitkin vuotta haastatteluita hyvinvoinnin eri tekijöistä; osa oppilaista innostui jopa itsenäisesti perehtymään muutamaan artikkeliin sanomalehdissä englannin kielellä, mikä tietysti ilahdutti englannin kielen opettajaa suuresti.

Suurin vetovoimatekijä tässä projektissa olivat jälleen kerran toiset teinit: mikään ei oikeastaan taida olla murrosikäisestä kiinnostavampaa kuin keskustella toisten teinien kanssa.  

Projekti jaettiin teemoittain osiin, jotka me kollegani kanssa päätimme: ruokailu, harrastukset, koulu, arjen stressitekijät, miten rauhoittua stressin jälkeen. Projekti oli haastattelupainotteinen, ja näiden luokkien kanssa se todella toimi, sillä kysymyksiä mietittiin ahkerasti ryhmissä; teini-ikäiset ovat usein jo kiinnostuneita pohtimaan asioita, ja tämä ryhmätyö edisti hyvinvoinnin käsityksen selkiytymistä, ja vertailuja oli helppo tehdä esim. äppin kysymysten pohjalta, jos ryhmällä oli vaikeuksia keksiä niitä.  Vantaa on ostanut äppin School Day, jolla oppilaat voivat mitata viikoittain mm. opiskelun miellyttävyyttä , kotiläksyjä, kodin osallistumista ja apua opiskeluun, sosiaalisten suhteiden tärkeyttä ja ominaisuuksia yms.

Lopuksi aikaiseksi saatiin matematiikan opintoja hyväksikäyttäen piirakkataulukoita yms., jotka havainnollistivat oppilaiden kokemia ongelmakohtia, ja heidän suosimiaan ratkaisuja. Mukava tapa yhdistää taulukoiden tekemisen kertaus englannin opintoihin! 

  

GreenComp - osallistuminen eTwinning-yhteisöön on uuden oppimista

 GreenComp eli kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys oli tänä syksynä minulle aivan uusi juttu. - Tai, ehkä paremminkin monta jo tiedossa olevaa juttua selkeästi jäsenneltynä. Meillä oli töissä oppimiskahvila alku syksystä, jossa työkaverini esitteli asiaa ja kertoi miten opetussuunnitelmassamme on jo mahdollisuus vastata kestävyysosaamisen tavoitteisiin. Hän kertoi miten kestävyysajattelua voidaan opettaa jokaisessa oppiaineessa. 

Tästä oppimiskahvila hetkestä minulle jäi uteliaisuuden jyvänen ja halusin tietää lisää. Onneksi meillä on eTwinning-yhteisön mukana tullut mahdollisuus moniin koulutuksiin ja sieltähän löytyi "Kehitys"-sivuilta lyhytkurssi: Unfolding the Green Competence Framework. Ilmoittauduin heti.

Kehitys-sivuilta voit löytää lyhytkursseja.

Kurssi kesti noin kaksi ja puoli viikkoa ja sitä sai tehdä silloin, kun itselle oli sopivin aika. Kurssi koostui laadukkaista ja informatiivisista videoista sekä kurssiin osallistuvien kanssa käytävistä keskusteluista. Keskustelut käytiin "Forum"-sivustolla, joka on tuttu myös projekteihin liittyvien Twinspace:ien työkaluista. Kurssin kielenä oli englanti, mutta koska videot olivat selkeitä ja kerronnallisia, niitä pystyisi kyllä ymmärtämään hyvin, vaikka englanti ei olisikaan se vahvin vieraskieli. 

Kurssilla moduulit avautuivat viikottain, muutoin kurssilla sai edetä omaan tahtiin.

Kurssilla tehtiin myös lopputyö, kuten on aikaisemminkin näillä lyhytkursseilla ollut tapana. Se oli projektisuunnitelma GreenComp-aiheesta, joka sopii omaan työhön. Tämä oli minulle todella hyödyllinen tehtävä, sillä olin jo sopinut belgialaisen, ennestään tutun opettajan kanssa,  eTwinning-projektiin aiheesta. Meidän koulun kuudesluokkalaisilla on ollut monialainenoppimiskokonaisuus tänä syksynä kierrätyksestä, joten eTwinning-projektimme antaa siihen vielä uuden ulottuvuuden.  

Lopuksi kurssilla oli vielä vertaisarviointia, ja pääsin lukemaan kolmen kurssikaverin suunnitelmat ja antamaan heille palautetta. Palautteen antamiseen oli selkeät ohjeet. Jos joskus päätät osallistua kurssille, niin ei tarvitse jännittää, että joku ventovieras lyttäisi suunnitelmasi, sillä arviointiohjeet ovat positiivisesti latautuneet ja rakentavaan palautteeseen ohjaavat.

Kurssin lopputyö oli projektisuunnitelma, johon sai selkeän pohjan suunnitteluun.

Jos siis innostut jostakin ajankohtaisesta asiasta ja haluat tietää siitä lisää, kannattaa kurkata tuota European School Education Platform tarjontaa lyhytkursseista. Sinne pääset samalla eTwinning-tunnuksellasi kuin yleensäkin kirjautumalla. Kurssin tarjoaman uuden tiedon, englannin autenttisen harjoittelun ja uusien ideoiden lisäksi, saat rungon projekti-suunnitelman tekemiseen. Saatat löytää itsellesi uusia projektikumppaneitakin ja ehkäpä aloittaa uuden projektin. Mukavia opiskeluhetkiä ja uuden vuoden odottelua! 

Todistusten aika!

eTwinning-projektista saatu todistus voi olla merkityksellinen monelle - oppilas on ollut kenties ensimmäistä kertaa mukana eurooppalaisessa yhteistyöprojektissa ja työskennellyt vieraalla kielellä annettujen tehtävien parissa. Todistus antaa tunnustuksen tehdystä työstä. Mikäli olet opettajana hakenut ja saanut projektillesi kansallisen laatumerkin (QL), voit ladata eTwinning Live, "Projektit"-osiosta todistuspohjan itsellesi ja oppilaillesi. Voi kuitenkin käydä niin, että oppilaiden kouluvuosi päättyy tai he siirtyvät toiseen oppilaitokseen ennen kuin tieto mahdollisesta laatumerkistä tulee. Osallistumistodistuksen voit tehdä myös itse.

Todistuspohjan voit luoda esimerkiksi Canva-ohjelmalla. Hakusanalla "osallistumistodistus" , avautuu lukuisia mallipohjia, joista voit lähteä luomaan mieleisesi. Canva taipuu helposti hallittavaksi; voit muokata tekstiasua ja värimaailmaa mielekseksi selkeillä työvälinellä. Itse käytän ilmaisversiota, se riittää hyvin.

Koska halusin luoda todistuksen osallistumisesta eTwinning-projektiin, latasin logon eTwinning, Medialle -sivulta. Sivun alaosasta löytyy tuttu logo eri värisävyillä ja tiedostomuodoissa.

Miettiessäni todistuksen rakennetta, pohdiskeluissani päädyin:

• kirjoitan todistuksen englanniksi
• lisään eTwinning-logon, se kertoo paljon pelkkänä kuvana
• käytän logon värimaailmaa todistuspohjassa
• laitan todistukseen projektin nimen ja mistä maista yhteistyökumppanit ovat
• todistuspohja voi olla yhteinen eri maissa, jaan sen kumppaneille
• jos osallistujilla on koululogoja, niitä voi käyttää todistuspohjassa.
• lisäämään aikavälin, jolla projekti toteutui

Aikaa vie oppilaiden nimien kirjoittaminen todistukseen. Jokainen nimi täytyy kirjoittaa yksitellen, ladata todistuspohja koneelle ja tulostaa. On myös mahdollista tulostaa pohja ja kirjoittaa osallistujan nimi käsin tai kuvankäsittelyohjelmalla. Mietin myös, voisivatko kaikki osallistujamaiden opettajat  allekirjoittaa/olla omalla nimellään todistuksessa. Koulujen logot, mahdollisesti projektin logo toisivat mielenkiintoa ja elävyyttä todistukseen.

Luodun kuvan voi jakaa muokkausoikeuksin, lisäksi "Jaa"-painikkeesta löydät latausmahdollisuuden tietokoneelle eri tiedostomuodoissa. 

Tässä tekemäni todistuspohja. Uskon, että tämä pieni lisätyö kannattaa - oppilaani ilahtuvat!

Pieni ja kevyt eTwinning-projekti

eTwinning-projektista rakentuu helposti mielekäs, useaa oppiainetta yhdistävä oppimiskokonaisuus.  Niin tälläkin kertaa, kun Kärpäsen koulun kuudesluokkalaiset osallistuivat lyhyeen, yhden koulupäivän puitteissa toteutettuun projektiin. 

"Why are you hurting people?"
"Because they are hurting you."

Piirros: Lenni Helminen ja Väinö Niinimäki

Kun tanskalainen erityisopettaja Lonnie Laugaard Rasmussen haki kumppaneita projektiin, jossa oppilaat eri puolilla Eurooppaa kuvaisivat korona-ajan tuntojaan yhtenä tiettynä päivänä, innostuin ideasta.  Esitin projekti-idean Miia Kivistölle ja Minna Ahoselle, Kärpäsen 6AB:n luokanopettajille, ja päätimme osallistua.  Itse opetan oppilaille englantia.

Projekti oli nimeltään ”Time Capsule - A Snapshot of 31st of March, 2022.”  Siihen osallistui koululaisia seitsemästä eri maasta, Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Espanjasta, Turkista, Kreikasta ja Suomesta.  Nuorimmat olivat 4-5-vuotiaita päiväkotilaisia ja vanhimmat yläkoululaisia.  Oppilailla oli valittavanaan seitsemän tehtävää.  Yhdenkin tehtävän suorittaminen olisi riittänyt, mutta me kärpäsläiset teimme yhtä lukuun ottamatta kaikki.  John Lennonin ”Imagine” jäi esittämättä.

Tuona päivänä tehtäviä ratkomassa oli kaikkiaan 43 Kärpäsen koulun kuudesluokkalaista.  Oppilaat olivat muodostaneet pieniä ryhmiä jo edellisenä päivänä, ja ryhmät olivat valinneet kukin yhden annetuista seitsemästä tehtävästä.

Tehtävien toteutusajaksi oli rajattu maaliskuun viimeinen päivä klo 8–16 välillä.  Projektikielenä oli englanti.  Meillä oli mahdollisuus käyttää projektiin kolme tuntia.  Kahdella ensimmäisellä tunnilla oppilaat pienissä ryhmissä työstivät valitsemiaan tehtäviä. Kolmannella tunnilla kokoonnuttiin ison ruudun ääreen lyhyeen seitsemän maan yhteiseen live-tapaamiseen, joka kruunasi päivän.  Lopuksi kysyimme oppilailta palautetta päivän projektista.

Nuo torstain kaksi tuntia olivat puuhakkaita.  Ryhmät paneutuivat tehtäviinsä innolla.  Ykkösryhmä haastatteli koulun rehtoria ja tutki tilastoja.  He tekivät hienon Word-dokumentin koulumme koronatilanteesta.  Kakkostehtävään Kärpäsen kutoset piirsivät monta hienoa näkymää koulun ikkunasta.  Kolmostehtävään kaksi ryhmää suunnitteli, kuvasi ja editoi korona-ajasta kertovan videon.  Nelostehtävässä oppilaat ideoivat ja piirsivät upeita koronamaskeja.  Pari ryhmää työsti myös kankaista maskia.  Viitostehtävän korona-aikaa kuvaavissa piirroksissa aiheina olivat käsidesit, virukset ja maskit.  Kuudennen, runoryhmänkään tuotoksesta eivät virukset jääneet puuttumaan.  Seitsemännen ryhmän päivän uutiskatsauksessa pääosan veivät Venäjän ja Ukrainan tilanne, Covid-19 ja pohdiskelut Natoon liittymisestä.

Päivän aikaansaannokset eri maissa kerättiin projektin yhteiselle alustalle, Twinspaceen.  Lonnie koosti niistä julkisen videoesityksen.  Nyt projektin päätyttyä voimme oppilaiden kanssa töitä vertailla; miten covid-19 pandemia näkyy oppilaiden arjessa eri maissa ja mitkä ajankohtaiset aiheet askarruttavat oppilaita juuri nyt.  Kun esimerkiksi Suomessa ja Kreikassa oppilaat yhä käyttivät maskeja, ei ruotsalaisilla esikoululaisilla ollut lainkaan rajoituksia, ja Tanskassa koululaiset eivät olleet käyttäneet maskeja koko pandemian aikana.  Kreikkalaiset kumppanit tekivät videon, jossa he sulkivat aikakapseliin koronamaskin, koronatestin, sodanvastaisen viestin ja kukan.  Helmikuussa alkanut Ukrainan sota heijastui monen koululaisen töistä.  

Katso Kärpäsen koulun 6AB:n opettajien, Miia Kivistön ja Minna Ahosen sekä oppilaiden, Oona Vahterin ja Aatu Hännisen  ajatuksia projektista:

eTwinning-projekti syntyy hyvin pienessäkin ajassa, kun on hyvä idea ja oppilaita innostavat tehtävät. Voisiko tällainen yhden päivän projekti olla sinun juttusi? 

eTwinning-alustan eTwinningLiven kumppanifoorumista löydät eri maalaisia opettajia, jotka esittelevät projekti-ideaansa ja hakevat projektiinsa kumppaneita.  Kumppanifoorumissa voit myös itse hakea kumppaneita suunnittelemaasi projektiin.

Ritva Metso
eTwinning-lähettiläs
Kärpäsen koulu, Lahti

        

              

eTwinning Plus -maat suomalaisen opettajan yhteistyökumppaneina

Me kaikki tiedämme, että eTwinning on eurooppalaisten koulujen yhteisö. Se tarjoaa jokaiselle koulussa työskentelevälle (opettajille, rehtoreille, koulukirjastojen työntekijöille jne.) koko Euroopassa mahdollisuuden ja paikan olla yhteydessä toisiinsa, tehdä yhteistyötä, kehittää projekteja, jakaa ja tuntea olevansa osa Euroopan jännittävintä oppimisympäristöä. Mutta eTwinningin Eurooppa ei rajoitu vain meidän lähimpiin maihimme.

Mitä ovat eTwinning Plus -maat?

Tietysti löydät eTwinning-kumppaneita etäisistä Euroopan maista, kuten vaikka Kreikasta tai Portugalista. Mutta hieman kaukaisemmatkin maat ovat mukana. Oletko tullut ajatelleeksi, että voisit löytää eTwinning-kumppanin vaikkapa Kaukaus-vuorten tuolta puolen jopa Kaspianmeren rannalta. Mukana on nimittäin viisi itäistä, maantieteellisesti Eurooppaan kuuluvaa mutta EU:n ulkopuolella sijaitsevaa maata: Ukraina, Moldova, Georgia, Armenia ja Azerbaidzan. Lähi-idästä mukana ovat Jordania ja Libanon ja Afrikasta Tunisia.

Minkälaisia projekteja voisi käynnistää?

Näistä maista voit etsiä itsellesi kumppaneita samalla tavalla kuin EU-alueeltakin. Plus-maan opettajan kanssa voit perustaa yhdessä projektin tai kutsua hänet mukaan projektiin, jonka olet käynnistänyt vaikkapa romanialaisen kanssa. Etsitpä plus-kumppaneita sitten maakohtaisesti, alueittain tai kumppanifoorumeista, löydät kyllä haluamasi. Plus-maiden opettajat ovat motivoituneita ja kiinnostuneita, joten löydetty kumppani varmasti myös jatkaa sovittua yhteistyötä.

Yleensä Plus-maiden kanssa luodut projektit ovat samanlaisia kuin kaikki tavalliset eurooppalaiset projektit. Suomalaiset ja plus-maan opettajat kutsuvat ehkä mukaan muita omista maistaan tai muualta Euroopasta ja heidän oppilaansa työskentelevät yhdessä yhteisen pedagogisen teeman tiimoilta.

Avartavia kulttuurielämyksiä

Mutta halutessasi voit myös laajentaa omaa ja oppilaidesi kokemuspiiriä erilaisiin kulttuurisiin ja maantieteellisiin asioihin. Tutustuminen aivan toisenlaiseen ympäristöön voi avartaa näkemyksiä molemmin puolin. Suomalaiset oppilaat ovat viettäneet Azerbaidzanin kanssa paikallista ”uutta vuotta”, maaliskuulle sijoittuvaa kevään tulon nowruz-juhlaa, jota siellä on vietetty kohta 3000 vuoden ajan. Jordanialaisten kanssa on tutustuttu arabikulttuuriin ja tunisialaiset ovat kertoneet tamperelaisille elämästä Saharassa. Ukrainalaisten kanssa on tutkittu maidemme kulttuurien monia yhteisiä piirteitä ja Libanonin kautta on kurkistettu Lähi-Idän perinteisiin.  

Tavanomaisen ulkopuolelle

Luo ystävyyssuhteita tavanomaisen ulkopuolelle niin havaitset, kuinka pieni maailma sittenkin on ja kuinka samanlaisia kaikki ovat!

Huomaathan, että omissa eTwinning-tiedoissasi sinulla on mahdollisuus ilmoittaa, haluatko olla Plus-maiden opettajien löydettävissä. Jos merkitset siihen kyllä, saatat saada yhteydenottoja näistä maista. Jos kuitenkin haluat pitäytyä perus-Euroopassa, se on myös täysin mahdollista. Tässäkin tapauksessa voit valintasi rajoittamatta itse etsiä kumppaneita Plus-maista.

Posted by
Yrjö Hyötymäki, eTwinning-lähettiläs