Työpaja konferenssissa - Yhteistyö luo uusia ideoita

Vuotuisessa eTwinning-konferenssissa tänä vuonna oli aiheena medialukutaito ja disinformaatio. eTwinning-lähettiläänä minulla oli mahdollisuus osallistua konferenssiin, joka järjestettiin tänäkin vuonna pandemian vuoksi etänä. Vaikka jo odotankin ihmisten kohtaamista ja ihan kasvokkain tapaamista on etätapahtumissa puolensakin. Asun ja työskentelen täällä Napapiirin yläpuolella, Sodankylässä, joten matkat vaativat mennen ja tullen aina lisäpäivän, siksi kolmen päivän konferenssi vie helposti viisikin päivää. Tällä kertaa siis nautin konferenssista oman työhuoneen tunnelmassa, teetä siemaillen ja salaa suklaata maistellen. 

Vuotuinen eTwinning-konferenssi 28.10.-30.10.2021

Minulla oli konferenssissa oma työpaja, jonka veimme läpi moderaattorini Olga Lapin kanssa kahdesti. Työpajaani osallistui opettajia laajasti Euroopan joka kolkasta. Olga sai hienon idean kerätä jokaisen osallistujan kartalle. 

Työpajassa oli Euroopan kaikki kolkat hyvin edustettuina.

Aiheenani oli työkaverini Päivi Neitolan kanssa kirjoittama Projektipakki, Yhdessä tehty kirja, jossa on ideana työskennellä ei pelkästään yhdessä projektipartnerin oppilaiden kanssa, vaan myös yhteistyöluokan kanssa omassa koulussa. Projektipakki on saanut alkusysäyksen erityisluokan tarpeesta löytää sopivaa lukemista kehittyvän lukutaidon tueksi. Koulussamme tätä yhteistyötä kutsutaan maailman lyhyimmiksi kirjoiksi.

Esimerkki maailman lyhyimmästä kirjasta: Rapu ja kala.

Esittelin työpajassani kouluani Tähtikunnan koulua. Kerroin myös Vuotson koulusta, jossa käyn kielten ja koodauksen opettajana maanantaisin. Tähtikunnan koulu on Sodankylän keskustassa ja koulussa on noin 600 oppilasta ekaluokasta yseihin. Meille valmistuu uusi koulurakennus ensi syksynä, jolloin pääsemme kaikki yhden katon alle parakeista ja muista väistötiloista. Lisäksi saamme työyhteisöömme myös esikoulun ja viskarit. Vuotson koulu on kaksikielinen koulu noin 90 kilometriä Sodankylän keskustasta pohjoiseen. Koulun kielinä on pohjois-saame ja suomi. Oppilaita on noin 30 ja luokat ovat esikoulusta yhdeksänteen. Kerroin miten koulussamme pidetään tärkeänä yhdessä tekemistä ja miten laatimamme projektipakki kannustaa siihen. 

Projektipakin, Yhdessä tehty kirja - A Co-Authored Book, tavoitteena on vahvistaa oppilaiden yhteistyötä luokkarajojen yli, niin omassa koulussa kuin yhteistyössä partnerikoulun kanssa. Projektissa harjoitellaan lukutaitoa, yhteistyötaitoja, vieraan kielen taitoja sekä medialukutaitoa. Ideana on luoda yhdessä tarinoita, joista tehdään kirjoja sekä niihin liittyviä luetunymmärtämisen -tehtäviä. Kirjat ja tehtävät jaetaan nuoremmille oppilaille käytettäviksi heidän oppitunneillaan tai yhteisillä tunneilla. Voit lukea tarkemmin siitä eTwinning-sivuilta kohdasta Projektipakit.

Konferenssissa pitämässäni työpajassa kokeilimme opettajien kanssa yhteisen tarinan keksimistä. Ohjeeksi annoin kirjoittaa yhdessä viiden lauseen kokonaisen tarinan, jossa on itse keksitty hahmo, tarinan juoni ja loppu. Opettajat työskentelivät pienryhmissä kooten ideoitaan Padletille. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua toisiinsa ja ehkä löytää yhteistyökumppaneita. Työskentelyn rungoksi olin tehnyt heille valmiit Padlet-pohjat ja tarkoituksella taustoitin ne itse ottamillani kuvilla täältä Lapin luonnosta. Yksi eTwinningin parhaimpia puolia on mielestäni oppia, nähdä ja tutustua toisten maiden luontoon ja kulttuuriin. Toivon, että kuvat toivat pienen tuulahduksen kaikille osallistujille täältä meiltä. 

Voit tutustua opettajien keksimiin tarinoihin näissä kuvissa. Padlettien kuvitus toimi inspiraation lähteinä tarinoille, mitä ajatusta voisi hyvin hyödyntää myös oppilaiden kanssa.  

Paras palaute työpajalleni oli, kun yksi opettajista tuumasi työpajan päätteeksi, että näinhän me teemme projektimme puolalaisen partnerimme kanssa. Pitänee varmaan laatia toinen projektipakki, jossa on tämä viiden lauseen tarinankerronta työtapana, sillä tämän menetelmän loin vain tähän työpajaan tuon useampi vaiheisen projektipakkimme pohjalta. Itse arvelin, että tehtävä on opettajille liian helppo, enkä osannut arvioida miten opettajat siihen suhtautuvat. Turhaan jännitin, sillä tehtävä oli sopivan haastava ja muunnettavissa suoraan oppilaiden käyttöön. 

Konferenssissa oli paljon muutakin kuin työpajoja. Keynote-puhujien esitykset olivat mielenkiintoisia ja herättivät monia ajatuksia, joista olisi keskusteluja virinnyt kasvokkain ollessa. Toivottavasti vielä pääsemme tapaamaan livenä, vaikka nämä webinaareina toteutetut tapahtumat ovatkin toiseksi parhaita. 

Terveisin eTwinning-lähettiläs Lapista, Katri Juusola

Helppo eTwinning-projekti vasta-alkajille

Usein kuultu kysymys eTwinning-koulutuksissa on: ”Olisi kiva aloittaa joku kv-projekti, mutta en oikein tiedä, mistä aiheesta kannattaa aloittaa. Projektin pitäisi olla sellainen, että se olisi aika lyhyt kestoltaan eikä se saisi olla liian monimutkainen, mutta tarjoaisi sopivasti haastetta ja vaihtelua.”

Kun mietiskelee oman projektin aihetta, kannattaa käydä tutkimassa ja hakemassa inspiraatiota eTwinning-portaalin etusivun projektiosiosta. Siellä projektipakit (https://www.etwinning.net/fi/pub/projects/kits.cfm) ovat melko yksityiskohtaisia kuvauksia oppimisprojekteista, niiden tavoitteista, projektin vaiheista ja niihin sisältyvistä oppimisaktiviteeteista. Projektipakkeja on monista eri aiheista ja eri ikäluokille. Niitä kannattaa hyödyntää omaa projektisuunnitelmaa laatiessa.

Projektipakit on tarkoitettu opettajan avuksi, ei orjallisesti noudatettaviksi. Projektipakeista voi valita yhdessä oppilaitten ja kumppaniluokan kanssa ne aktiviteetit tai osa-alueet, joihin erityisesti halutaan paneutua. Samalla voidaan keksiä uusia tapoja toimia yhteistyössä tai käyttää uusia mielenkiintoisia työkaluja projektin tuotoksissa. Projektisuunnitelmaa voi muuttaa ja täsmentää tarvittaessa.

Hyvä ajatus on laittaa oppilaat tutustumaan eri pakkeihin ja valitsemaan suosikkinsa. Oppilaat voivat myös ehdottaa erilaisia tapoja toteuttaa aktiviteetteja omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Opettajan tehtävä on linkittää kyseinen projekti opetussuunnitelman eri tavoitteisiin, olipa kysymys oppiaineiden tavoitteista tai laaja-alaisen osaamisen kehittymisestä.

Projektipakki joka sopii kaikille

Easy eTwinning kuva www.etwinning.net -sivustolta

Olen laatinut eTwinning-portaaliin uuden projektipakin, jonka nimi on Helppo eTwinning projekti vasta-alkajille (Easy eTwinning for Beginners). Se koostuu useasta pienestä, noin yhden kuukauden aikana toteutettavasta jaksosta (moduulista), joissa keskitytään yhteen aiheeseen kerrallaan. Projektin alussa voi sopia kumppanin kanssa, että toteutetaan vain yksi tai kaksi aihealuetta. Usein kuitenkin käy niin, että kun löytyy innostunut kumppani ja kemiat sopivat yhteen, on hauska jatkaa eri teemoilla eteenpäin.

Itse toteutin projektin laajemmin siten, että lukuvuoden aikana käsiteltiin 5 – 6 eri aihetta ja lisäksi eri juhlapäiviin liittyviä teemoja kuten joulu, ystävänpäivä ja pääsiäinen. Kielenopettajalle tämä ei ollut ongelma, koska kaikki aihealueet sisältyvät myös opetussuunnitelman sisältöihin. Paljon tehtiin myös yhteistyötä luokanopettajien kanssa, erityisesti kun toteutettiin aktiviteetteja, joissa tarvittiin erityisosaamista musiikissa (videoidut esitykset), kuvataiteessa (julisteet ja logot) ja biologiassa (luonnon tarkkailu).

Tärkeää kaikissa tehtävissä on antaa tilaa oppilaitten luovuudelle ja luontaisille kiinnostuksen kohteille sekä henkilökohtaisille vahvuuksille. Oppilaiden tuotokset voivat vaihdella teemaa tutkivasta videosta tai kuvakollaasista, videoidusta haastattelusta tai dialogista, kuvitettuun artikkeliin, sarjakuvaan tai infograafiin. Eräs oppilas löysi itselleen luontaisen tavan ilmasta itseään vieraalla kielellä hyödyntämällä Story Board -työkalua (esim. https://www.canva.com/create/storyboards/ tai https://www.storyboardthat.com/).

Kivoja pieniä aiheita

Oppilaita innostavat ja heille merkityksellisiä ovat heidän omaan elämäänsä liittyvät aiheet kuten perhe, ystävät, lemmikit, harrastukset ja vapaa-ajan vietto, elokuvat, kirjat ja tietokonepelit. Oman ympäristön näkee aivan uudessa valossa, kun kuvaa esim. omaa koulumatkaansa tai asuinympäristöään. Kun pysähtyy, voi yhtäkkiä havaita mielenkiintoisen värisiä lehtiä, outoja hyönteisiä tai muita luonnon pieniä ihmeitä. Lähisukulaisten haastattelut antavat aivan uutta perspektiiviä myös omaan elämään.

Kiinnostava pieni yhden päivän projekti voisi olla Today’s News. Siinä monikansalliset oppilasryhmät jaetaan tutkimaan ja vertailemaan sovittuna päivänä sanomalehtien ja TV-uutisten otsikoita ja sisältöjä eri aihealueittain. Yksi ryhmä tutkii kansainvälisiä pääuutisia, toinen kotimaan uutisia, kolmas urheilu-uutisia, neljäs kulttuurisivuja, viides viihdesivuja (konsertteja, elokuvailmoituksia…), kuudes uutisia rikoksista tai onnettomuuksista, seitsemäs muotia jne. Tämä tietenkin toteutetaan kunkin oppilaan oman kiinnostuksen mukaan. Jokainen voi valita itseään kiinnostavan aihealueen. Jokaisesta luokasta löytyy niitä, joita innostavat elokuvat, popmusiikki tai vaikka ympäristön suojelu. Mitä yhteistä löytyy lehtien pääuutisista? Mitä eroja on TV-uutisiin valituilla urheilulajeilla? Voiko tietää onko kyseessä aito vai keksitty uutinen, Fake or Truth?

Muita kiinnostavia aiheita ja vertailukohteita ovat mobiililaitteiden ja sosiaalisen median käyttö, arkipäivän kulku (mihin aikaan on herätys, mitä syödään aamiaiseksi, mitä tehdään iltaisin jne.), koulupäivän rakenne ja sisällöt, terveys, ruokailutottumukset ja liikunta. Näiden kaikkien asioiden käsittelyyn saa vinkkejä projektipakista.

Kielikasvatusta, tutkivaa oppimista ja sukupuolirooleja

Miten sukupuoliroolit ja sukupuoleen liittyvät stereotypiat näkyvät kielessä? Toisen laatimani projektipakin otsikko on Tytöt leikkivät nukeilla, pojat autoilla? Vaikka yhteiskunnasta näyttää tulleen entistä tasa-arvoisempi, monet sukupuoleen liittyvät ennakkokäsitykset elävät sitkeästi. Tämä pakki kannustaa oppilaita pohtimaan kriittisesti, millä tavoin sukupuoliroolit näkyvät kielessä ja miten ne esitetään erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Voiko sanoa, että tytöt ovat komeita ja pojat suloisia? Onko selvästi naisten tai miesten ammatteja? Miten tällaiset käsitykset vaihtelevat kielestä ja kulttuurista toiseen? Tämä teema sopisi hyvin toteutettavaksi oppiainerajat ylittävänä monialaisena projektina yhdessä äidinkielen ja yhteiskuntaopin opettajien (luokanopettajan) kanssa. Linkki projektipakkiin: https://www.etwinning.net/fi/pub/projects/kits/kit.cfm?id=1341

projektipakin otsikko on

Uusia ajankohtaisia projekti-ideoita esim. kestävästä kehityksestä, luonnosta ja koodaamisesta löytyy lisää täältä: https://www.etwinning.net/fi/pub/highlights/beginning-in-etwinningnew-proj

Kv-kaverit osaksi varhaista kieltenopetusta

Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmissa nostetaan esiin, miten tärkeää eri kielten havainnointi ja altistus eri kielille on jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Se on tärkeää sekä myöhemmän kieltenoppimisen kannalta että myös koska se tukee lasten kielitietoisuuden sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Jos opetusryhmä ei ole kielellisesti ja kulttuurisesti moninainen, on tärkeää tuottaa vieraskielisiä suihkutuksia, antaa virikkeitä ja tarjota mahdollisuuksia vuorovaikutukseen kansainvälisten kontaktien avulla. Oman ikäiset ystävät, jotka asuvat jossain toisessa maassa ja puhuvat jotain vierasta kieltä kiinnostavat ja innostavat. Heitä voi tervehtiä heidän omalla kielellään, heille voi laulaa tai esittää pieniä esityksiä, tehdä piirustuksia tai valmistaa videoita. Heiltä voi saada kortteja ja piirustuksia, joita voidaan tutkia yhdessä.

Osana hallituksen Kärkihanketta, Opetushallitus tukee kieltenopetuksen varhentamista ja kehittämistä erityisavustuksilla. Monet kunnat ovat jo kokeilleet erilaisia ratkaisuja kieltenopetuksen järjestämiseksi esi- ja alkuopetuksessa sekä kielellisten valmiuksien kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa. Uusi haku ensi lukuvuodeksi on käynnissä parhaillaan.

Varhaisen kieltenopetuksen tavoitteita

5 – 8-vuotiaitten kieltenopetuksen tavoitteet, menetelmät ja sisällöt ovat ikäkaudelle sopivia. Tavoitteita voivat olla esim.

• herättää lasten uteliaisuus ja kiinnostus eri kieliin 
• viritellä kielitietoisuutta ja samalla tasoitella polkua monipuolisiin kielivalintoihin
• harjoittaa oppilaan vuorovaikutus- ja ryhmässä toimimisen taitoja
• rohkaista oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• tukea oppilaan myönteisen minäkuvan muodostumista ja edistää oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja taitojen kehittymistä 
• edistää laaja-alaisen osaamisen vahvistumista ikäkauteen sopivia toimintatapoja käyttäen

Varhaisessa kieltenopetuksessa kysymys on siis pikemminkin valmiuksien luomisesta, kiinnostuksen herättämisestä ja motivaation vahvistamisesta eli oppimaan oppimisesta ja kieltenopetukselle myönteisen asenteen vahvistamisesta. Jos ja kun siinä samalla kielitaitokin karttuu ja oppilas oppii käyttämään vieraskielisiä sanoja ja sanontoja, myös minäkuva kielenoppijana vahvistuu. Kun vuorovaikutusta pääsee harjoittelemaan mahdollisimman autenttisissa tilanteissa oikeiden erikielisten lasten kanssa, se on aivan erityisen jännittävää.

Kumppaniluokka eTwinningistä

eTwinningin avulla löytyvien kumppaniluokkien ja kv-kavereiden avulla tuodaan eri kielet ja kulttuurit oppilaitten lähelle, ihan sinne omaan luokkaan. eTwinning tarjoaa työkaluja monenlaiseen yhteistyöhön, johon myös pienimmätkin oppilaat kykenevät. Näitä voi kartuttaa vielä muilla netissä vapaasti käytettävillä ohjelmilla.

eTwinning-projektiympäristössä on esimerkiksi web-konferenssityökalu (Adobe Connect), jonka avulla oppilasryhmät tai luokat voivat tavata toisensa verkossa. Voidaan sopia esim. yhteisistä tapaamisista 2 – 3 kertaa kuukaudessa. Oppilaat voivat tervehtiä ja kertoa nimensä, he voivat laulaa lauluja toisilleen, esittää taikatemppuja, sirkus- tai tanssiesityksiä tai mitä vain päähän pälkähtää. Lapset voivat opettaa toisilleen omia äidinkieliään.

Samaa työkalua (AC) voi käyttää myös valkotaulun jakamiseen. Oppilaat voivat kirjoittaa siihen nimensä ja piirtää pienen kuvan kukin vuorotellen. Ne voi sitten kuvakaappauksella tallentaa. Työkalun avulla voi myös näyttää kuvia tai piirustuksia.

Jos kumppaneita on useita, voidaan opetella projektin yhteistyökieltä (usein molemmille oppilasryhmille vieras kieli esim. englanti) ja lisäksi eri kumppanioppilaiden äidinkieliä. Monikielisissä luokissa näitä voi olla useita. Oppilaat voivat tehdä iPadilla pieniä videoita, jossa he opettavat kumppanioppilaille tervehdyksiä ja esim. laskemaan 10:een omalla äidinkielellään.

On myös paljon muita tapoja tehdä yhteistyötä ja kertoa omasta maasta ja kulttuurista. Pienetkin oppilaat osaavat ottaa kuvia omasta luokasta, koulusta ja sen lähiympäristöstä. Kuvia voi ladata Padletille ja Padletin (kuvaseinän) voi jakaa yhteisessä projektiympäristössä.

Voidaan valita yhteinen satu, jonka lapset kuvittavat. Satu kuvituksineen julkaistaan yhteisenä pdf-tiedostona niin, että sama teksti on samalla aukeamalla eri kielillä. Lasten toteuttama kuvitus on tietysti mukana. Halutessa voi mukaan liittää kuvituksen tekoprosessista: Opettaja lukee sadun, siitä keskustellaan, jaetaan satu kohtauksiin, sovitaan kuka/ketkä kuvittavat eri kohtaukset jne.

Jouluna tai pääsisäisenä voidaan tehdä kortteja ja koristeita kierrätysmateriaaleista, kuvata tekoprosessi ja lähettää koristeita ja kortteja paketissa kumppaniluokalle. Näin oppilaat vaihtavat keskenään erilaisia askarteluideoita ja oppivat samalla toivotuksia ja onnitteluja.

Hauskoja ideoita voi luetella loputtomiin. Useimmiten ne ovat samoja asioita, joita muutenkin harjoiteltaisiin, mutta kv-kaverit tuovat niihin aivan erityisen hauskan ja innostavan ulottuvuuden.

Lisää ideoita saa, kun selaa eTwinning projektien esimerkkipakkeja täällä: https://www.etwinning.net/fi/pub/projects/kits.cfm. Melkein kaikkea voi skaalata myös ihan pienimmille.

Monialaisuus (eTwinning) oppimisprojektien ytimessä

Uusien opetussuunnitelmien myötä tavoitteena oppimisessa ja koulun toimintakulttuurissa on laajempi yhteistyö ja monipuolisempi näkökulma opittaviin asioihin ja ilmiöihin. Kun ilmiöitä tutkitaan tosi elämän kontekstissa, käsitteet ja kaavat muuttuvat todellisuudeksi ja monimutkaisetkin asiat tulevat ymmärrettävämmiksi ja merkityksellisemmiksi. Autenttinen oppiminen johtaa luonnostaan asioiden tutkimiseen osana maailmaa, monialaisesti eri oppiaineiden näkökulmista.

Toisin kuin usein ajatellaan, monialaisuus tuo väljyyttä opetussuunnitelman toteuttamiseen ja tarjoaa mahdollisuuden oppia monia asioita yhtä aikaa. Kun yleensä edetään yhden oppiaineen tavoitteiden mukaisesti erilaisia sisältöjä käsitellen, monialaisessa projektioppimisessa tavoitellaan yhtäaikaisesti useiden eri oppiaineiden tavoitteita. Esimerkiksi itse toteutettujen kyselyiden tuloksiin voivat yhdistyä laajemmat yhteiskunnalliset ilmiöt, eettinen pohdinta sekä kielellinen ilmaisu, vuorovaikutus ja esittäminen (= matematiikka, yhteiskuntaoppi, uskonto, elämänkatsomustieto, suomen kieli ja vieras kieli).

Käytännössä siis valitaan oppilaitten kanssa teema, ongelma tai ilmiö, jota lähdetään yhdessä tutkimaan. Sen jälkeen voi miettiä, mitkä oppiaineet ja minkälaiset oppimisaktiviteetit ja projektioppimisen vaiheet teeman käsittelyyn halutaan sisällyttää. Kun kokonaisuus alkaa hahmottua, kannattaa kaivaa uudesta opetussuunnitelmasta oppiaineitten tavoitteet ja sisällöt sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet esille ja tutkia, mitä konkreettisia tavoitteita oppimisprojekti tukee. Kun ne kirjoittaa auki projektisuunnitelmaan, on helppo huomata, että monet eri oppiaineiden tavoitteet tukevat toisiaan ja niitä kohti on järkevämpää ja luontevampaa kulkea yhtä aikaa kuin peräjälkeen.

Tasa-arvokasvatus

Yksi esimerkki hyvin ajankohtaisesta ongelmasta ja projektioppimisen mahdollisesta teemasta on sukupuolten välinen tasa-arvo. Kaikilla kouluilla pitäisi olla tällä hetkellä ajantasainen tasa-arvosuunnitelma, joka edellyttää tasa-arvoon liittyvien teemojen käsittelyä, stereotypioiden purkua ja tasa-arvoisuutta edistävän toimintakulttuurin tukemista. Tasa-arvo on myös Euroopan ja globaalista näkökulmasta erittäin ajankohtainen aihe nyt, kun viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet sukupuolten välisten erojen kääntyneen monella alueella uudestaan kasvuun.

Viime syksynä suunnittelin ja rakensin monialaisen tasa-arvokasvatusta tukevan projektisuunnitelman ”Tytöt leikkivät kotia, pojat ajavat autoilla?” erityisesti eTwinning-hankkeiden käyttöön. Projektiaihiota voi kuitenkin soveltaa eri ikäluokille ja toteuttaa myös ilman eurooppalaista kumppania. Kokonaisuuden voi toteuttaa pitemmän ajan kuluessa ja voi myös valita toteuttaako kaikki eri aktiviteetit vai vain osan niistä.
Tytöt leikkivät kotia, pojat ajavat autoilla? - projektisuunnitelma
Girls play with dolls, boys play with cars? - project plan

Kielikasvatus 

Toinen, uuden opetussuunnitelman kannalta kiinnostava eheyttävä teema on kielikasvatus. Se nousee esille ”Tytöt leikkivät kotia, pojat ajavat autoilla?” projektisuunnitelmassa (sukupuolisesti värittyneet sanat), mutta vielä vahvemmin laatimassani ”Monta tarinaa maailmasta” -oppimissuunnitelmassa. Siinä on tavoitteena opetella katsomaan maailmaa eri näkökulmista ja tarkastella kriittisesti omia tulkintojamme, jotka määräytyvät kulttuurisesti ja ovat oman kielemme muokkaamia.

Projektin aikana tehdään pieniä aktiviteetteja, jotka havainnollistavat kielen, kulttuurin ja ympäröivän maailmaa koskevien tulkintojen kirjoa. Erityisen silmiä avaava on ”The Danger of a Single Story” -video, jossa havainnollistuu, miten vahva merkitys kielellä ja tarinoilla on tulkitessamme ympäristöämme.
Monta tarinaa maailmasta - projektisuunnitelma
Many Stories of the World - project plan

Monialainen lähestymistapa avaa myös opettajalle uudenlaisen maailman. Kun siihen liittää vielä kansainvälisen yhteistyön tuoman monikulttuurisen ulottuvuuden laaja-alainen osaaminen kehittyy huimin harppauksin: ajattelun taidot, vuorovaikutustaidot, monilukutaito, tvt-taidot sekä osallisuus ja halu vaikuttaa omaan ympäristöön. Uusi opetussuunnitelmamme avaa polkuja tulevaisuuteen ja merkitykselliseen oppimiseen.

Mitä jos tänä vuonna käynnistäisi eTwinning-projektin?

Tänä vuonna koulun alkaminen on ollut tavallista jännittävämpää (ja haasteellisempaa) opetussuunnitelman uudistumisen myötä. Enää ei voi mennä sillä vanhalla ”luetaan kappale ja tehdään tehtävät” -menetelmällä. Nyt on oppimisen lähtökohtana oppilaslähtöisyys sekä yksilöllisten vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden hyödyntäminen. Kaikkien opettajien pitää omassa opetuksessaan huomioida laaja-alaisen osaamisen kehittyminen. Lisäksi jokaisella oppilaalla on oikeus ainakin yhteen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen, jossa tutkitaan jotain aihetta, ongelmaa tai ilmiötä eri oppiaineitten näkökulmista.

Juuri nyt on hyvä aika alkaa miettiä, miten eTwinning tukisi monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamista, laaja-alaisen osaamisen kehittymistä (esim. tvt L5, monilukutaito L4 sekä kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus L2) sekä oppilaiden osallistamista oppimisprojektiin alusta loppuun, suunnittelusta ja ideoinnista toteuttamiseen ja arviointiin.

eTwinning.net-portaalin etusivulta pääset ”Työskentele yhdessä” -valikkoa klikkaamalla tutustumaan hyviin yhteistyöhankkeisiin Galleriassa tai projekti-ideoihin ja -aihioihin Pakeissa. Myös oppilaasi voivat selailla niitä ja ehdottaa heitä kiinnostavia teemoja.



eTwinning-portaalin etusivu

Rekisteröitymällä eTwinning.net-portaalissa opettajien eurooppalaisen yhteisön jäseneksi, saat käyttöösi eTwinning Live -ympäristön. Se on siis vain opettajille ja tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Voit verkostoitua opettajien kanssa liittymällä ryhmään, jonka teema kiinnostaa sinua. Jos juuri sinua kiinnostavasta teemasta ei vielä ole ryhmää, voit helposti perustaa ryhmän itse. Ohjeet löytyvät UKK:sta (usein kysytyt kysymykset).

eTwinning Live - ryhmät

eTwinning Live -ympäristössä voit myös alkaa etsiä projektikumppania. Jos olette oppilaittesi kanssa yhdessä sopineet kiinnostavasta projektiaiheesta, voit kirjoittaa projektiehdotuksen kumppanifoorumille. Kannattaa kirjoittaa hyvin selkeä, innostava ja melko lyhyt viesti. Ja sitten voi vain alkaa odottaa vastauksia. Jos idea on innostava eikä liian monimutkainen, saat varmasti runsaasti vastauksia.

Voit myös selailla muiden eTwinning-opettajien kirjoittamia kumppaninhakuviestejä ja projektiehdotuksia. Usein niistä löytyy juuri omalle luokalle sopivia projekti-ideoita. Niitä voi sitten kumppanin tai kumppaneiden kanssa yhdessä vielä täsmentää ja hioa. Kannattaa aina varautua tekemään kompromisseja ja olemaan joustava. Toisaalta, pedagogisista tavoitteista ei kannata kauheasti tinkiä.

eTwinning Live - kumppanifoorumi

Keski- ja Etelä-Euroopassa koulu alkaa usein syyskuun alussa, joissain maissa myöhemminkin. eTwinning opettajat ovat kuitenkin jo nyt aktiivisia, sillä aloittamalla ajoissa on riittävästi aikaa suunnitella sekä sopia käytännöistä ja aikataulusta.

Monet eurooppalaiset opettajat ovat todella kiinnostuneita Suomen uudesta opetussuunnitelmasta ja toteuttavat mielellään projekteja, joissa punaisena lankana ovat opetuksen eheyttäminen, osaamisen kehittäminen ja oppilaitten osallistaminen. Näin teidän yhteinen projektinne voi toimia mallina opetuksen pedagogiselle uudistamiselle myös kumppanimaassa.

Onnea kumppaninhakuun ja antoisaa eurooppalaista yhteistyötä!