Laatua ja vaikuttavuutta kansainväliseen yhteistyöhön

Vuoden alku on kouluissa aika, jolloin pohditaan kehittämistavoitteita ja laaditaan kuumeisesti hankesuunnitelmia ja -hakemuksia. Kansainvälinen yhteistyö laajentaa näkökulmia arkipäivän työhön ja antaa uusia ideoita kehittämiseen.

Hankkeissa ja hakemuksissa ongelma on usein se, että suunnitelmat linkittyvät vain ohuesti opetuksen tai koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Erasmus-liikkuvuuksien vaikuttavuus jää melko vähäiseksi, jos kokemukset kirjataan raportteihin ja tallennetaan kansioihin ”kaikkien luettaviksi”.

Erasmus+ ohjelman neljä laatukriteeriä ja samalla ohjelman painopistealuetta ovat osallisuus ja moninaisuus, kestävyys, digitaalisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Ne edellyttävät, että hankesuunnitelmassa ei pelkästään juhlavasti sitouduta näiden painopistealueiden edistämiseen, vaan selkeästi kirjataan auki, miten niitä sovelletaan kansainväliseen toimintaan hankkeen eri vaiheissa. 

Osallisuus ja moninaisuus

Oppilaiden osallisuutta kansainvälisessä toiminnassa voi arvioida muutamalla kriittisellä kysymyksellä: 

• Onko kaikilla oppilailla yhtäläinen mahdollisuus osallistua perheen varallisuudesta, etnisestä tausta ja erityisen tuen tarpeesta riippumatta? 
• Tuetaanko heikompi osaisia ja niitä, joilla ei muuten ole ollut mahdollisuutta kansainvälisiin kohtaamisiin? 
• Onko kansainvälinen yhteistyö integroitu osaksi normaalia opetusta, jolloin se tavoittaisi kaikki oppilaat? Kansainvälisen toiminnan keskittäminen valinnaiskursseille tai kerhotoimintaan on omiaan karsimaan pois ne, joiden voimavarat vain juuri ja juuri riittävät perusopetuksesta suoriutumiseen.

eTwinning osana kansainvälistä yhteistyötä kumppaniluokkien tai opetusryhmien välillä osallistaa kaikki oppilaat ja opiskelijat yhteistyöhön. eTwinning myös eriyttää luontevasti, kun oppilaat voivat viestitellä ja keskustella omalla tasollaan ja omaa osaamistaan hyödyntäen. Se myös motivoi kehittämään viestintätaitoja. Autenttiset kohtaamiset innostavat usein juuri niitä, joiden taidot tai osaaminen eivät nouse esille perinteisessä luokkatyöskentelyssä.

Kestävyys ja vastuullisuus

Usein Erasmus+-hankkeen vihreyttä kuvataan pyrkimyksellä käyttää julkisia kulkuvälineitä ja liikkua niin, että osallistujien hiilijalanjälki olisi mahdollisimman. Tämä on luonnollisesti ensimmäinen steppi, kun puhutaan matkustamisesta. Mutta on muitakin. Kannattaa esimerkiksi miettiä, voisiko kumppanikoulu löytyä jostain läheltä, esimerkiksi Baltian tai Skandinavian maista.

eTwinningin avulla voidaan osallistaa paljon oppilaita yhteistyöhön ilman, että matkustetaan minnekään. Ylipäätään voisi ajatella, että mitä useampi osallistuu yhteistyöhön matkustamatta lainkaan, sitä pienemmäksi hiilijalanjälki osallistujaa kohden muodostuu. 

Kun joka tapauksessa muutama opettaja ja oppilas Erasmus+-hankkeissa myös matkustaa, kannattaa kaikkien, myös siis opettajien ja henkilökunnan, allekirjoittaa vastuullisuuslupaus. Tämä ja muitakin hyviä ajatuksia pohdittavaksi löytyy Oulusta maailmalle sivustolta kohdasta vastuullinen kansainvälisyys ja liikkuvuus. 

Digitaalisuus

eTwinning tarjoaa turvallisen ja toimivan alustan oppilaiden yhteistyölle. Siellä on perustyökalut hankkeen ohjaamiseen ja vuorovaikutukseen. Lisäksi kannattaa yhdessä sopia kumppaniopettajien kanssa muistakin verkkotyökaluista. Usein käytössä ovat Teams tai Zoom, Google Drive ja Googlen työkalut, Padletin eri alustat, Kahoot!, Canva jne. 

Covid opetti meille, että virtuaalinen liikkuvuus on mahdollista. Nyt ei Covid enää rajoita matkustelua, mutta jos vain muutama oppilas liikkuu, kannattaa yhdistää liikkuvuusjaksoihin virtuaalista yhteistyötä. Tämä toimii erityisen hyvin,  jos oppilaat ovat jo tutustuneet toisiinsa ja tehneet yhteistyötä eTwinningissä. Esimerkiksi päivittäiset verkkotapaamiset Teamsissä ja striimaus eri vierailukohteista, luokista ja kouluntiloista, mahdollistavat mainion autenttisen virtuaalivierailun.

Erasmus+ ohjelmassa vahvasti kannustetaan yhteistyön monimuotoisuuteen eli yhdistetään verkossa tapahtuva yhteistyö ja oppiminen kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin. Kun jokainen kumppanimaa on vuorollaan vierailukohteena, osuu näitä f2f kohtaamisiakin ihan kaikille.

Aktiivinen kansalaisuus, verkostoituminen ja vaikuttavuus

Minun mielessäni, tämä laatukriteeri liittyy vahvasti myös kansainvälisen yhteistyön tai hankkeen vaikuttavuuteen. 

Vaikuttavuutta vahvistaa oman oppilaitoksen sisällä se, että mahdollisimman moni on mukana toiminnassa ja kv-yhteistyö tulee osaksi opetussuunnitelman mukaista koulutyötä. Siten se (ehkä) jää elämään myös hankkeen loputtua. Digitaalisuutta hyödyntämällä tällainen yhteistyö on laajasti mahdollista. Pahinta olisi ns. pienen piirin puuhastelu, joka tuskin lainkaan näkyy koulun toiminnassa ja opetuksessa.

Vaikuttavuutta vahvistaa myös selkeät tavoitteet, joita kansainvälisen yhteistyön avulla edistetään. Tartutaan oikeisiin ongelmiin ja haasteisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden kunnioittaminen ja segregaation vähentäminen, yhdenvertaisuuden edistäminen, vastuullisten käytäntöjen ja kestävän toimintakulttuurin edistäminen jne. 

Verkostoituminen ja aktiivinen yhteistyö lähialueen, seudun tai saman mielisten koulujen, opettajien ja oppilaiden kanssa lisäävät hankkeen vaikuttavuutta. 

Vaikuttavuus on aina sitä laajempaa, mitä kiinteämmin yhteistyö liittyy aktiiviseen toimintaan ja oppimiseen, yhdessä tekemiseen ja aitoihin kohtaamisiin.

Perinteinen liikkuvuus vs. virtuaaliliikkuvuus - mitä etua on virtuaalisesta liikkuvuudesta?

Oman maan ja kulttuurin esittely avauspäivänä

Erasmus+ -hankkeemme "Our spaces" teemana on julkiset tilat ja meidän oli tarkoitus matkustaa syksyllä 2020 Latviaan. Syksyllä 2020 päätimme siirtää liikkuvuutta vuodella eteenpäin. Keväällä 2021 pohdimme, että emme ehkä pysty toteuttamaan aiottua tapaamista, vaan voimme joutua toteuttamaan sen virtuaalisesti. Syksyllä totesimme, että tapaaminen ei tulisi onnistumaan ja päätimme, että marraskuussa järjestämme viikon, jonka teemaksi valikoitui joulun odotus ja kolme alateemaa: koristelu, leipominen ja pelit. Tarkoituksena oli oppia näiden teemojen avulla tuntemaan paremmin kumppanimaiden kulttuuria ja halusimme jakaa tätä ilosanomaa alkuperäistä laajemmalle ryhmälle. Vaikka perusryhmä on toiminut jo yli 20 vuotta, ei vastaavaa virtuaalista projektia oltu järjestetty koskaan aiemmin. Kuudesta kumppanista lopulta neljä lähti mukaan haasteeseen. 

Online tapaaminen "Big blue buttonissa" päivittäin

Opiskelijat ja opettajat Saksasta, Puolasta, Virosta ja Suomesta tapasivat päivittäin. Projektin koordinaattori oli valinnut yhteydenpitovälineeksi Big-blue-buttonin, jossa oli mahdollista sekä yhteisiin tapaamisiin että ryhmän jakaminen pienryhmiin. 

Mitä etuja virtuaalisesta liikkuvuudesta oli?

 

Joulukukkien istutusta

1. Projektin näkyvyys eri tiloissa

Ensimmäinen tehtävä oli tehdä joulukoristeita. Meidän idea oli tehdä joulukransseja, jonka jokainen sai viedä kotiin tai haluamaansa paikkaan. Tämän lisäksi tehtiin joulukukkaistutuksia, jotka lahjoitimme paikalliseen palvelutaloon, tapahtumapaikka Welleviin ja koulun kahvilaan. Tällä tavalla saimme näkyvyyttä projektillemme ja pystyimme jakamaan projektin sanomaa laajemmalle kohderyhmälle. Joulukukkien lisäksi ryhmä ahkeroi kutomalla sukat palvelutalon asukkaille. Nämä joulumuistamiset lähihoitaja-opiskelijat veivät joululaulujen kera.

Suomalaisten koristeiden lisäksi opiskelijat tekivät myös muiden kumppanimaiden koristeet, joita olivat saksalaisten opiskelijoiden suunnittelema adventtikalenteri, jonka paikkana oli koulun kahvila. Sovimme, että joka aamu ensimmäisenä tuleva opiskelija sai avata päivän pussin.

Joulukranssien tekeminen - projektiin integroituna Taide ja luova ilmaisu
sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen

Virolaiset opiskelijat olivat suunnitelleet piparkakuista tehdyt kuusen koristeet, jotka koristivat koulun ravintolassa olevaa joulukuusta. Saksalaiset olivat suunnitelleet adventtikalenterin ja puolalaiset opiskelijat erilaisia joulukoristeita kuten palloja ja joulusukan.  

Adventtikalenteri koristi koulun kahvilaa koko joulukuun

Perjantaina tarjoilimme koululla torstaina tehtyjä leivonnaisia. Sodankylän opiskelijat olivat suunnitelleet meidän leivonnaiseksi taatelikakun. Tarjolla oli lisäksi lumipallosoppaa, gluteenittomia pipareita ja puolalaisia piiraita. 

Taatelikakkua ja pikkuleipiä tarjoiltiin perjantaina lounasasiakkaille

2. Opetuksen integrointi

Hakesuunnitelmassa olimme suunnitelleet, että yhteen liikkuvuuteen osallistuu kuusi opiskelijaa. Virtuaaliliikkuvuuteen valitsimme suuremman ryhmän. Lähihoitajat, matkailualan opiskelijat ja Telma-ryhmä osallistuivat viikon projektiin. Ammattiaineiden lisäksi integroimme opetukseen yhteisiä opintoja, kuten taide ja luova ilmaisun tunnit, jonka aikana teimme erilaisia koristeita. Englanti oli luonnollinen osa viikkoa, kun kaikki ohjeistukset ja viestintä tapahtui englanniksi. Toiminta digitaalisessa ympäristössä -taitoja tarvittiin niin viestinnässä online-tapaamisissa kuin ohjeistusten tekemisessä. Pääosin käytimme eTwinning Twinspacea projektin työkaluna. Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen tunneilla kävimme ulkoaktiviteeteissa ja teimme kädentaitoihin liittyviä töitä. Kestävän kehityksen edistäminen näkyi usealla eri tavalla mm. materiaalivalinnoissa.

Virolainen perinnetanssi Kaera-Jaan toteutettiin
yhteistanssina online-tapaamisessa

Puolalaisten suunnittelema tietokonepeli 

Erilaisten leikkien ja pelien lisäksi kävimme tutustumassa Tonttulaan ja pääsimme mukaan niin joulutunnelmaan kuin maahisten elämään. 

3. Kestävä kehitys

Yksi suuri etu virtuaaliliikkuvuudessa oli kestävä matkailu. Tällä kertaa emme lentäneet partnereiden luo, vaan tapasimme toisemme läheltä kotia ja koulua. Liikuimme koulun lähellä, käytimme toiminnassa paljon luonnon materiaaleja, jotka oli kerätty huomioiden jokamiehen oikeus. 

4. Inkluusio

Projektiin osallistui henkilöitä, jotka eivät muuten olisi voineet olla mukana liikkuvuuksissa. Aktiivisimpia opiskelijoitamme olivat Sodankylän Telmalaiset ja palvelutalon ikäihmiset pääsivät osaksi projektiamme lähihoitajien vierailun myötä. Jaoimme tietoa projektista myös kouluissa opiskelijolle, henkilökunnalle ja vierailijoille.

Lopputuloksena projektin virtuaalisesta liikkuvuudesta totesimme, vaikka olimme kaukana, tutustuimme viikon aikana kumppanimaiden opiskelijoihin, heidän maahansa ja kulttuuriinsa ja saimme kertoa omasta maasta ja kulttuuristamme muille projektiin osallistuneille.

Mikäli haluat tutustua lisää projektiimme, vieraile suomalaisten blogissa https://ourspaces.home.blog tai Twinspacen julkisessa osassa https://twinspace.etwinning.net/92933/home. Liikkuvuudesta on tekeillä kuvakirja, jossa on koottuna kaikki liikkuvuuden tuotokset ja ohjeet niiden tekemiseen.

Sodankylän opiskelijoiden viikon aikaansaannokset esillä koululla

Kokemuksia virtuaaliviikon järjestämisestä - Savitöitä etänä

Aina elämä ei suju niin kuin pitäisi. Viikon vierailu keväiselle ja aurinkoiselle Kreetan saarelle vaihtui virtuaaliviikoksi toukokuussa 2021. Erasmus+-projektimme On the edge oli kansainvälisyysprojekti suomalaisen, portugalilaisen, puolalaisen, romanialaisen, saksalaisen ja kreetalaisen koulun välillä. Ajatuksenamme on ollut, että on olemassa maailma, jossa on olemassa tuhansia mahdollisuuksia. On the edge on ovi tuntemattomaan, kiehtovaan maailmaan

Jokaisella maalla oli oma erityinen aihepiiri, joka liittyi koulun opetussuunnitelmaan. Koulun oppilaat tutustuvat ympäröivään maailmaan taiteen ja musiikin (Portugali), tieteen ja matematiikan (Romania), biologian ja ekologian (Puola), urheilun ja teknologian (Saksa), luonnon ja kulttuurin (Suomi) sekä eurooppalaiseen kulttuuriperintöön kielen, historian ja perinteiden (Kreeta) kautta. Projektissa oli kuusi kansainvälistä liikkuvuutta opettajille ja oppilaille. Tämä viimeinen Kreetan vierailu jouduttiin kuitenkin toteuttamaan virtuaalisesti. Mitä tulee huomioida virtualiviikon järjestelyissä? Mikä voi mennä pieleen ja mikä toimia hyvin? Kirjoitan tässä kokemuksiani toukokuisesta virtuaaliviikosta Kreetalle.

Varaudu siihen, että kaikista säädöistä ja sovituista asioista huolimatta tekniikka ei toimi. Aikataulut eivät välttämättä pidä ja osa osallistujista voivat olla myöhässä sovitusta aikataulusta. Joku on voinut myös sekoittaa aikavyöhykkeet, vaikka aikataulutaulukot on tehty jokaiselle maalle erikseen yhteisesti.

Projektissamme meillä oli hienona ajatuksena, että oppilaat työskentelevät kansainvälisissä ryhmissä. Suomesta mukana jokaisessa värikoodatussa ryhmässä oli kaksi tai kolme oppilasta. Yleensä yksi oli ”ryhmän vetäjä” ja taitotasoiltaan parempi oppilas niin teknisesti kuin taidollisesti. Näin ryhmän jäsenet auttoivat toinen toisiaan.

Työskentelyalustana meillä oli Zoom, joka oli jaettu eri alihuoneisiin koordinaatorin toimesta. Päähuoneeseeen jaettiin kaikki videot, esitykset ja livevierailut. Luokassa oppilaat seurasivat toimintaamme joko omalta koneelta kirjautuneena ympäristöön tai yhteisesti luokan screeniltä. Alihuoneissa oppilaat työskentelivät siis kansainvälisissä ryhmissä, jotka oli jaettu jo etukäteen ja virtuaaliviikolle oli varattu työskentelyaikaa myös ryhmätöiden tekemiseen. Chat toiminto oli ok, jolloin oppilaat pystyivät juttelemaan keskenään englanniksi. Tähän annettiin tietenkin opettajan toimesta ohjeet, miten toimia fiksusti virtuaalisesti ja antaa itsestään mahdollisimman positiivisen kuvan uudelle ystävälle. Virtuaaliviikon koordinaattorin on hyvä toimia organisaattorina siten, että hän kertoo aina ohjelman kaikille, vaikkakin se on jo aiemmin ilmoitettu kirjallisesti. Kansainvälinen työskentely virtuaalisesti vaatii hyvän johtajan.

Virtuaalisesti voi esimerkiksi vierailla oppaan seurassa Arkeologisella museolla, vierailla Knossoksella tutustuen Knossoksen aarteisiin ja ympäristöön, tehdä virtuaalivierailun paikalliseeen kreetalaista musiikkia esittelevään museoon ja kävellä livenä oppaan kanssa Iraklionin kaupungissa.

Vaikka virtuaalivierailut toimivat hienosti pienistä ääniongelmista huolimatta, kaikki oppilaat ja mukana olleet oppilaat olisivat kävelleet mieluimmin Kreetan aurinkoisessa toukokuisessa kelissä livenä. Lämpötila +28 astetta ja auringon paiste toukokuiseen sateiseen raahelaiseen ilmaan verrattuna väänsi veistä haavassa ainakin niillä, jotka tiesivät olleensa valittuja tuolle liikkuvuusjaksolle. Etenkin koordinaattori tunsi suurta pettymystä vallitsevaan tilanteeseen. Liikkuvuusjaksolle olisi lähtenyt kolme opettajaa ja kolme oppilasta, mutta tällä tavalla osallistumaan pääsi kaikki halukkaat kuudennen luokan oppilaat, joita oli 13 ja mukaan pääsi myös kolme innokasta opettajaa erityisjärjestelyin. Virtuaalisesti onnistuu jopa savitöiden tekeminen. Rakensimme yhdessä jokaiselle omat Sistro-soittimet DAS-massata, siimasta ja helmistä kreetalaisen opettajan ja pienen oppilasryhmän näyttäessä meille virtuaalisesti eri työvaiheet. Virtuaalisesti voidaan toteuttaa myös soitinesittelyt, tanssiesitykset, musisoinnit ja jopa taputukset. Taputukset voidaan toteuttaa virtuaalisesti kansainvälisesti esityksen jälkeen, ope laittaa vaan mikrofonin päälle…

Viikon kohokohtiin kuului romanialaisen tytön lauluesitys, jossa hän lauloi kauniilla äänellään englanniksi haluavansa hyvän elämän, ystäviä ja rikkautta maailmaansa. Jos tietää tytön olevan kotoisin todella köyhistä vuoristomaisemista romanialaiselta maaseudulta (vierailin siellä keväällä 2019), niin ei voi tiukka opekaan kuunnella esitystä liikuttumatta. Samoin kävi oppilaille.

Kaikesta säädöstä, ennakkosuunnittelusta ja säätämisestä huolimatta, varsin onnistunut virtuaaliviikko. Toimii siis näinkin, mutta livekokemukset ovat ehdottomasti parempia. Toivottavasti kohta saadaan maailma taas raiteilleen ja normaali elämä on mahdollista!

Pandemia erottaa, digi yhdistää

Pitkittyvä koronapandemia on asettanut uusia haasteita myös kansainväliselle hanketyölle.
Kansainvälinen toiminta on monissa kouluissa kokonaan jäissä ja kansainvälisen yhteistyö on lykätty hamaan tulevaisuuteen. Kansainvälistä yhteistyötä käynnistettäessä on törmätty monenlaisiin yllättäviinkin ongelmiin.

Opetushallituksen kansainväliset palvelut yhdessä eTwinning-toiminnon kanssa järjesti helmikuussa webinaarisarjan, jonka tavoitteena oli antaa vinkkejä ja rohkaista liikkeelle virtuaalisen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön toteuttamiseen. 

Webinaarit saivat innostuneen vastaanoton. Niihin osallistui yhteensä 308 koulujen kv-hankeaktiivia ja -koordinaattoria. Erityisesti kiinnostivat eri vaiheissa olevien kv-hankkeiden vetäjien jakamat esimerkit. 

 

Miten päästä alkuun

Monissa hankkeissa kumppanit ovat käytännössä lyöneet ”hanskat tiskiin” ja ilmoittaneet, että palataan asiaan sitten, kun koronatilanne helpottaa. Kun huomattiin, ettei korona mene ohi parissa kuukaudessa, tuli tarve käynnistää yhteistyö virtuaalisesti.

Marika Ojala Marttilan koulusta Seinäjoelta, esitteli omia kokemuksiaan Responsible Future Learners -hankkeesta, joka käynnistyi syksyllä 2020. Liikkeelle lähdettiin opettajien/koordinaattorien yhteisistä suunnittelukokouksista, joita järjestetään vähintään kerran kuussa. Kun kaikki saatiin kohtaamaan kasvokkain, oli paljon helpompi sopia seuraavista askelista kuin sähköposteja lähettelemällä. Koronatilanteet eri kumppanimaissa vaihtelivat, joten oli tärkeää kuunnella toisten huolia, joustaa ja yhdessä miettiä, miten vastata haasteisiin.

Hyvä alku virtuaaliselle yhteistyölle oli yhteinen webinaari, jossa eTwinning lähettilään ohjauksessa tutustuttiin Twinspace-ympäristön käyttöön ja mahdollisuuksiin. Tässä hankkeessa Twinspace toimii yhteydenpitoalustana ja hankkeen julkisena nettisivuna.

Mitä on virtuaalinen liikkuvuus 

Kun alkuvaikeudet on selätetty ja yhteistyö, työnjako ja suunnittelu koordinaattorien kesken vakiintunut, tulee eteen se, miten toteuttaa liikkuvuuksia ja oppilaiden välistä yhteistyötä, kun matkustaminen nyt ja varmaan vielä koko vuoden 2021 on mahdotonta.

Näistä mahdollisuuksista saimme mahtavia esimerkkejä eri puolilta Suomea. Opettajien luovuus on aivan huikeaa. Pääsääntöisesti opiskelijoiden (ja opettajien) virtuaalisissa liikkuvuuksissa on käytetty Teamsiä (opiskelijoiden verkkokokoukset ja ryhmätyöskentely) sekä Twinspacea (aktiviteettien ohjaus, oppimiskeskustelut ja tuotosten jakaminen). Esityksessään Mari Hahtala-Pirskanen Kuopion taidelukio Lumitista ihmetteli, miten helposti ja kätevästi kaikki loppujen lopuksi toimi. Hän korosti etukäteissuunnittelun merkitystä. ”Ohjeet ja työskentelyn aikataulu kannattaa vääntää rautalangasta.” Siten tehtävien suorittaminen ryhmissä ja eri vaiheiden toteutus toimii ilman ongelmia.

Virtuaalista liikkuvuutta voi toteuttaa hauskasti myös suunnittelemalla ja toteuttamalla virtuaalisen kiertomatkan kumppanikohteessa. Näin tehtiin Ylitornion yhteiskoulun lukiossa Hanna Viippolan johdolla. Opiskelijat etsivät kiinnostavia vierailukohteita Berliinistä ja laativat matkaohjelman. Autenttisuutta lisättiin VR-lasien avulla. Parit lasit ryhmää kohden riittivät hyvin. Lisää hauskuutta saatiin kumppanimaan herkkuja maistelemalla. 

Opiskelijoiden osallistaminen

Opiskelijat kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Aktiviteetteihin on syytä jättää väljyyttä esim. tutkimuskohteen ja tuotoksen muodon valinnassa. Opiskelijat voivat sitten muodostaa monikansallisia ryhmiä yhteisten kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien mukaan. Joku on innostunut urheilusta, toinen rakastaa musiikkia ja kolmatta kiinnostaa historia. Tuotokset voidaan tehdä videoina, podcasteina, postereina, infograafeina tai vaikka yhteisenä verkkolehtenä kunkin oppilaan vahvuuksien mukaan.

Outokummun Kummun koulun Smart Hands -hanketta vetää Minna Haataja. Hankkeessa on nyt toteutettu kaksi virtuaalista liikkuvuutta, joihin osallistui oppilaita eri luokka-asteilta, myös lukiosta. Liikkuvuuksien idea oli toteuttaa yhtäaikaiset kädentaitojen työpajat, joissa toimittiin yhden kumppanimaan ohjeiden mukaan, luovuutta unohtamatta. Kunkin kumppaniluokan toimintaa zoomattiin muille, joten syntyi aito tunne yhdessä tekemisestä.

Kummun koulu 9-luokkalainen Noora Piiroinen oli webinaarissa mukana jakamassa omia kokemuksiaan ja opiskelijan näkökulmaa virtuaaliseen liikkuvuuteen. Virtuaalinen liikkuvuus mahdollisti paljon useamman oppilaan osallistumisen kuin oikea matkustaminen.  Nooran mielestä ”kansainvälinen työ on kivaa, se helpottaa uusien ihmisten kohtaamista ja parantaa kielten puhumis- ja ymmärtämiskykyä.”

Miten tästä eteenpäin?

Webinaarisarjan ensimmäisen osan jälkeen osallistujat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä webinaarin sisältöön ja saamiinsa uusiin ideoihin. Vielä tuntui osalle askel virtuaaliseen kansainvälisyyteen aika isolta.

Toisaalta, virtuaalinen kv-yhteistyö ja kotikansainvälisyys ovat osa oppimisen tulevaisuutta. Virtuaalinen yhteistyö lisää oppilaiden mahdollisuuksia osallistua ja osallisuutta, se on ympäristön kannalta kestävää ja vastuullista ja vahvistaa opiskelijoiden TVT-taitoja. Siten virtuaalinen kv-yhteistyö tukee kaikkia kolmea EU:n asettamaa kv-hankkeiden laatukriteeriä. Blended learning on päivän sana.

Laajasti toivottiin lisää webinaareja aiheen tiimoilta, lisää projektiesimerkkejä ja työkalukoulutuksia. Edellä mainitut koulutukset ovat suunnitteilla ja jälkimmäisiin eTwinning-lähettiläät vastaavat jo nyt järjestämällä maksuttomia webinaareja. Niihin voit ilmoittautua täällä: https://etwinningambfinland.blogspot.com/p/koulutuspaketit.html 

Tervetuloa!