Kahden aallon harjalla – eTwinning 20 v.

eTwinning täyttää 20 vuotta ensi vuonna. Teini-ikä on selätetty ja saavutettu seesteinen aikuisuus. Kun tällainen juhlavuosi saavutetaan, on luvallista ja ehkä hyväkin katsella taaksepäin ja miettiä, minkälaiseen kouluun eTwinning aikoinaan tuli ja mitä kaikkea on sen jälkeen tapahtunut.

20 vuotta sitten koulut ottivat ensiaskeleitaan tietotekniikan opetuskäytössä. Itse toimin vuosina 2002-2005 opettajien opefi-kouluttajana. Ensimmäisinä vuosina ohjasin opettajia sähköpostin ja internetin käyttöön. 240 oppilaan koulussamme oli muutama tietokone opettajien käyttöön ja yksi tietokoneluokka. Luokan sai varata opehuoneen seinällä olevasta varauskalenterista. Siinä oli aina runsaasti tyhjää tilaa. Pääasiallisesti tietokoneluokkaa käytettiin tekstinkäsittelyn harjoitteluun. Opettajia oli vaikea motivoida tietotekniikan opetuskäyttöön, koska puuttui pedagogisesti mielekkäitä toimintamalleja. 

Opettajien ideoima, opetuskäyttöön tarkoitettu  

eTwinning tuli aallon harjalla. Kun suuri osa Eurooppaa taisteli vielä pätkivien tai olemattomien nettiyhteyksien ja toimimattomien laitteiden kanssa, uskallettiin nähdä pidemmälle tulevaisuuteen ja uskottiin yhteiseen Eurooppaan, jonka vahvistamiseksi tarvittiin laajamittaista oppilaiden verkkoyhteistyötä yli maiden rajojen. eTwinning mahdollisti kansainvälisen yhteistyön volyymin moninkertaistamisen.

eTwinning vastasi moniin 2000-luvun alun haasteisiin. Se oli ja on maksuton oppimisympäristö, jossa tietotekniikan käyttö palvelee monia pedagogisia tavoitteita. Kun yhteistyötä tehdään yli rajojen, verkon ja tietotekniikan käyttö on yhtä aikaa välttämätöntä ja merkityksellistä. Englannin opettajana oli valtavan hienoa nähdä, kuinka omat oppilaat innostuivat vuorovaikutuksesta ja viestinnästä vieraalla kielellä. Vuonna 2006 kuvasin eTwinning-yhteistyötä näin:

”(eTwinning) oppimisympäristöstä on muodostunut eräänlainen virtuaalinen kadunkulma, jossa hengaillaan, kun ei ole muuta tekemistä. Se on turvallinen paikka, jossa voi tavata kavereita ja, mikä parasta, oppia samalla. Viiden kuukauden aikana oppilaat ovat kirjoittaneet 527 kirjettä, lähettäneet 1417 viestiä ja kirjoittaneet chatissa 3237 repliikkiä.”

Lisäksi vastattiin kyselyihin, tehtiin oppimistehtäviä ja tutustuttiin kumppanimaan kieleen ja kulttuuriin esimerkiksi laatimalla esityksiä. Voi vain kuvitella, miten paljon oppilaiden viestintä- ja digitaidot kehittyivät. 

Opettajalle motivaattorina toimi halu yhdistää ystävyysluokkatoiminta, kansainvälisyyskasvatus ja tieto- ja viestintätekniikan käyttö englannin opetukseen pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Tavoitteena oli myös irrottautua englannin oppikirjojen paperinmakuisista harjoituksista, avata ovi Eurooppaan ja päästä samalla käyttämään englantia aidoissa viestintätilanteissa oikeiden ihmisten kanssa.

Laaja-alaiset taidot ja globaalikansalaisuus

2010-luku toi mukanaan uusia haasteita ja kasvavan huolen maapallostamme. Suomessa käynnistyi ennennäkemättömän laaja opetussuunnitelmien uudistusprosessi. Keskusteluun ja ideointiin osallistuivat opettajien ja oppilaiden lisäksi järjestöt ja yliopistot kaikkialta Suomesta. Työ tehtiin pieteetillä eri tahoja kuunnellen. 

Keskeinen uudistus oli vahva orientaatio laaja-alaisten taitojen opetukseen. Nopeasti muuttuvan tiedon sijasta tarvittiin osaamista ja taitoja. Tämä edellytti oppilaskeskeisiä, oppilaiden aktiivisuuteen perustuvia opetusmenetelmiä, jotka tukivat luovaa ajattelua, sekä ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoja. 

Perusopetuksen OPS:n perusteissa L5:n kuvauksessa sanotaan: ”Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.” Hienoa, ajattelin tuolloin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ”oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia eTwinningistä”. 

Enää ei siis voinut sanoa, että eTwinning sopisi paremmin kv-kerhon toimintaan. Ei suinkaan, eTwinning oli ja on erinomainen tapa integroida laaja-alaisen osaamisen taitojen harjoittelua minkä tahansa oppiaineen opiskeluun. 

Oheisessa kuvassa näkyy, mitkä taidot eTwinningissä erityisesti kehittyvät. L2 ja L5 lienevät itsestään selviä. L7 eli osallistuminen ja vaikuttaminen ovat oppilaskeskeisen lähestymistavan kannalta välttämättömiä avaintaitoja. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen taasen liittyy siihen, että eTwinningissä yksi tavoite on vastuullinen maailmankansalaisuus. Siinä ei matkailla ja siten sen aiheuttama hiilijalanjälki on hyvin kohtuullinen.

Toinen (silloin) uuden opetussuunnitelman lanseeraama lähestymistapa oppimiseen oli monialaisuus. Se suitsittiin melko pian 1-2 kertaa lukuvuodessa toteutettaviin mok-jaksoihin. Monialainen oppiminen on kuitenkin paljon enemmän kuin vähäisellä kunniahimolla toteutetut mokit. Monialaisuus on erittäin tehokas oppimismenetelmä, jossa opetellaan useita eri taitoja ja oppimissisältöjä samanaikaisesti ja lähestytään ongelmia eri näkökulmista luovuutta ja innovaatioita ruokkien. eTwinningissä on aina mukana tvt-taidot ja vieraan kielen vuorovaikutus- ja viestintätaidot, lisäksi sisältö voidaan rakennella esimerkiksi ympäristötiedon, terveystiedon ja/tai kuvataiteen sisällöistä ja tavoitteista. 

Ystävyys, yhteisöllisyys ja aito vuorovaikutus

Aloitin eTwinningin ensimmäisten joukossa tammikuussa 2005. Olen vuosien varrella koordinoinut lukuisia eri eTwinning projekteja 10-15-vuotiaille ja kouluttanut valtavan määrän opettajia Suomessa ja Euroopassa. Yhteistyökumppaneita minulla on ollut melkein kaikista Euroopan maista. Olemme yhdessä oppineet toinen toisiltamme. 

Me kasvatamme ensimmäistä sukupolvea, joka käy koulua ja tekee työtä yhdistyneessä Euroopassa ja aidosti globalisoituneessa maailmassa. Se on valtava haaste. Ystävyys, yhteisöllisyys ja aito vuorovaikutus muodostavat sen kivijalan, jolle toivoisin tulevaisuuden maailman rakentuvan. Sitä on myös eTwinning parhaimmillaan.

Miksi mennä merta edemmäs kalaan? - eTwinning-projekti naapurimaan kanssa

 Miten sinä valitset kumppanit eTwinning-projektiin? Kuka ne valitsee ja millä perusteella? Pohdimme joka vuosi millaisia projekteja teemme eTwinningissä ja ketkä olisivat hyviä kumppaneita. Usein teemme yhteistyötä samojen koulujen kanssa, mutta välillä on mukava tutustua uusiin kumppaneihin ja heidän kotimaahansa.

Meillä on tapana jokaisen projektin lopuksi kysyä palautetta opiskelijoiltamme. Kyselyssä kysymme, miten projekti sujui opiskelijanäkökulmasta, mitä he oppivat projektin aikana sekä toiveita tuleviin projekteihin ja projektipartnereista. Viime syksynä tutustuin virolaiseen opettajaan Helsingissä järjestetyssä seminaarissa ja kysyin heidän koulun kiinnostusta yhteiseen projektiin. Olen jo vuosia etsinyt Virosta sopivaa projektikumppania ja päätimme toteuttaa yhdessä muutaman muun kumppanin kanssa asiakaspalveluun liittyvän projektin.

Esimerkki projektista "Welcome to our town!": Projektimme jaettiin neljään osaan. Aluksi opiskelijat esittelivät itsensä Vocaroossa tavaamalla oman nimensä. Tämän lisäksi he saivat kertoa itsestään haluamiaan asioita, kuten iän, kotipaikan, mitä opiskelee ja millaisia harrastuksia on. Tämän jälkeen opiskelijat tekivät yhdessä esittelyn omasta kaupungista ja sen nähtävyyksistä ja erilaisista majoitusmuodoista. Kolmas tehtävä oli online-tapaaminen, jossa esiteltiin edellisen tehtävän aikaansaannos. Vuorovaikutteisuutta lisättiin Q&A-osiolla, jolloin kumppanit kyselivät lisätietoa ja tarkennuksia toisten esityksistä. Viimeisenä, vapaaehtoisena tehtävänä oli sarjakuva jostain hotellin vastaanoton asiakaspalvelutilanteesta. Tarkoituksena oli, että jatkosarjakuvan eri osat on eri maalaisten opiskelijoiden tekemiä, jolloin sarjakuvassa yhdistyi yhteistoiminnallisuus.

Monioppiaineisuus ja eri opintojen yhdistäminen: Tässä projektissa yhdistyi sekä englannin kieli, tietotekniikan erilaiset sovellukset, kotikaupungin matkailun vetovoimatekijät että erilaisten majoitusmuotojen esittely. Olemme tehneet vastaavanlaisen projektin jo useana vuonna ja se on ollut sekä opiskelijoiden että opettajien suosiossa. Tähän uusimpaan projektiin saimme mukaan myös uusia kouluja ja olemme jo sopineet, että jatkamme samalla projektilla uusien opiskelijoiden kanssa tänä keväänä ja vastaavalla projektilla myös ensi vuonna.

Opintojen hyödyntäminen monipuolisesti: Sekä suomalaiset että virolaiset olivat todella kiinnostuneita tutustumaan naapurimaan matkailuun erityisesti, koska usein matkalle lähdetään myös lähialueelle. Opittuja tietoja naapurimaan matkailusta voidaan hyödyntää koulun ohella myös jokapäiväisessä elämässä. Tästä opimme, että aina ei tarvitse lähteä merta edemmän kalaan.

Millainen voisi olla sinun seuraava eTwinning-projektisi, jonka tekisit naapurin kanssa? Tutustu esim. tuleviin koulutuksiin, joista voit löytää itsellesi uusia projektikumppaneita kuten minulle kävi syksyn eTwinning-seminaarissa.

Projektisuunnitelma

Pieni ja kevyt eTwinning-projekti

eTwinning-projektista rakentuu helposti mielekäs, useaa oppiainetta yhdistävä oppimiskokonaisuus.  Niin tälläkin kertaa, kun Kärpäsen koulun kuudesluokkalaiset osallistuivat lyhyeen, yhden koulupäivän puitteissa toteutettuun projektiin. 

"Why are you hurting people?"
"Because they are hurting you."

Piirros: Lenni Helminen ja Väinö Niinimäki

Kun tanskalainen erityisopettaja Lonnie Laugaard Rasmussen haki kumppaneita projektiin, jossa oppilaat eri puolilla Eurooppaa kuvaisivat korona-ajan tuntojaan yhtenä tiettynä päivänä, innostuin ideasta.  Esitin projekti-idean Miia Kivistölle ja Minna Ahoselle, Kärpäsen 6AB:n luokanopettajille, ja päätimme osallistua.  Itse opetan oppilaille englantia.

Projekti oli nimeltään ”Time Capsule - A Snapshot of 31st of March, 2022.”  Siihen osallistui koululaisia seitsemästä eri maasta, Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Espanjasta, Turkista, Kreikasta ja Suomesta.  Nuorimmat olivat 4-5-vuotiaita päiväkotilaisia ja vanhimmat yläkoululaisia.  Oppilailla oli valittavanaan seitsemän tehtävää.  Yhdenkin tehtävän suorittaminen olisi riittänyt, mutta me kärpäsläiset teimme yhtä lukuun ottamatta kaikki.  John Lennonin ”Imagine” jäi esittämättä.

Tuona päivänä tehtäviä ratkomassa oli kaikkiaan 43 Kärpäsen koulun kuudesluokkalaista.  Oppilaat olivat muodostaneet pieniä ryhmiä jo edellisenä päivänä, ja ryhmät olivat valinneet kukin yhden annetuista seitsemästä tehtävästä.

Tehtävien toteutusajaksi oli rajattu maaliskuun viimeinen päivä klo 8–16 välillä.  Projektikielenä oli englanti.  Meillä oli mahdollisuus käyttää projektiin kolme tuntia.  Kahdella ensimmäisellä tunnilla oppilaat pienissä ryhmissä työstivät valitsemiaan tehtäviä. Kolmannella tunnilla kokoonnuttiin ison ruudun ääreen lyhyeen seitsemän maan yhteiseen live-tapaamiseen, joka kruunasi päivän.  Lopuksi kysyimme oppilailta palautetta päivän projektista.

Nuo torstain kaksi tuntia olivat puuhakkaita.  Ryhmät paneutuivat tehtäviinsä innolla.  Ykkösryhmä haastatteli koulun rehtoria ja tutki tilastoja.  He tekivät hienon Word-dokumentin koulumme koronatilanteesta.  Kakkostehtävään Kärpäsen kutoset piirsivät monta hienoa näkymää koulun ikkunasta.  Kolmostehtävään kaksi ryhmää suunnitteli, kuvasi ja editoi korona-ajasta kertovan videon.  Nelostehtävässä oppilaat ideoivat ja piirsivät upeita koronamaskeja.  Pari ryhmää työsti myös kankaista maskia.  Viitostehtävän korona-aikaa kuvaavissa piirroksissa aiheina olivat käsidesit, virukset ja maskit.  Kuudennen, runoryhmänkään tuotoksesta eivät virukset jääneet puuttumaan.  Seitsemännen ryhmän päivän uutiskatsauksessa pääosan veivät Venäjän ja Ukrainan tilanne, Covid-19 ja pohdiskelut Natoon liittymisestä.

Päivän aikaansaannokset eri maissa kerättiin projektin yhteiselle alustalle, Twinspaceen.  Lonnie koosti niistä julkisen videoesityksen.  Nyt projektin päätyttyä voimme oppilaiden kanssa töitä vertailla; miten covid-19 pandemia näkyy oppilaiden arjessa eri maissa ja mitkä ajankohtaiset aiheet askarruttavat oppilaita juuri nyt.  Kun esimerkiksi Suomessa ja Kreikassa oppilaat yhä käyttivät maskeja, ei ruotsalaisilla esikoululaisilla ollut lainkaan rajoituksia, ja Tanskassa koululaiset eivät olleet käyttäneet maskeja koko pandemian aikana.  Kreikkalaiset kumppanit tekivät videon, jossa he sulkivat aikakapseliin koronamaskin, koronatestin, sodanvastaisen viestin ja kukan.  Helmikuussa alkanut Ukrainan sota heijastui monen koululaisen töistä.  

Katso Kärpäsen koulun 6AB:n opettajien, Miia Kivistön ja Minna Ahosen sekä oppilaiden, Oona Vahterin ja Aatu Hännisen  ajatuksia projektista:

eTwinning-projekti syntyy hyvin pienessäkin ajassa, kun on hyvä idea ja oppilaita innostavat tehtävät. Voisiko tällainen yhden päivän projekti olla sinun juttusi? 

eTwinning-alustan eTwinningLiven kumppanifoorumista löydät eri maalaisia opettajia, jotka esittelevät projekti-ideaansa ja hakevat projektiinsa kumppaneita.  Kumppanifoorumissa voit myös itse hakea kumppaneita suunnittelemaasi projektiin.

Ritva Metso
eTwinning-lähettiläs
Kärpäsen koulu, Lahti

        

              

An experience of wind, the color of the air - ilmiöoppimista esiopetuksessa

Esiopetuksessa toteutetun eTwinning projektin avulla tutkimme tuulta keväällä 2018.
Projektissa oli mukana 36 jäsentä, 31 koulusta ja 12 eri maasta.

Tämä projekti integroi hienosti uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mm. ilmiöoppimisen ja lasten kiinnostuksen kohteen. Tutkimme lasten kanssa, miten tuuli kuljettaa erilaisia esineitä. Katsoimme yhteisten projektisivujen materiaaleja, toisten osallistujien ottamia valokuvia ja videoita. Saimme niistä uusia ideoita, joita kokeilimme yhdessä.

Teimme pieniä tuulikokeita, dokumentoimme kokeilut valokuvien avulla ja laitoimme kuvat projektisivuille. Rakensimme paperiset leijat, joita lennätimme aurinkoisena, hyvin tuulisena päivänä kesän alussa.

Projektin avulla toivoimme, että lasten kyky tehdä yhteistyötä ja oppia toisilta kehittyy ja lapset saavat kokeilla ilmiöoppimista.

Projektin lopussa kaikki lasten tekemät tuuleen liittyvät taideteokset koottiin yhteen. Lasten tekemät taideteokset olivat esillä näyttelyssä tuulen päivänä 15.6.2018. Tässä linkki sivuille:
https://issuu.com/commonlanguageoftoys/docs/an_experience_of_wind__the_color_of/2

Meidän kielikylpyryhmämme eskarit tekivät yhteisen taideteoksen näyttelyä varten.
Suunnittelimme kuvaa yhdessä. Mietimme mitä haluamme kuvallamme kertoa. Pari lasta piirsi koko teoksen ääriviivat, toiset lapset lisäsivät yksityiskohtia ja kaikki lapset värittivät teoksen. Alkuperäinen teos on isokokoinen 1 m x n. 3 m. Teos kuvaa tuulta ja tuulen vaikutusta ympäristössä.

Tästä projektista olen saanut kansallisen laatumerkin ja Euroopan laatumerkin. Tuuliprojekti valittiin myös yhdeksi Suomen parhaaksi eTwinning projektiksi 2018. Palkinnoksi sain mahdollisuuden osallistua ITK (interaktiivinen tekniikka koulutuksessa) päiville Hämeenlinnassa keväällä 2019 ja eTwinning konferenssiin Cannesissa lokakuussa 2019.

Christel Manninen
Varhaiskasvatuksenopettaja
Kielikylpyopetus Helsinki

eTwinning tarinoita juhlaseminaarissa

eTwinning juhlaseminaari - kokemuksien ja ideoiden jakoa käytännössä

Yleissivistävän koulutuksen Kansainvälisyyspäivien yhteydessä pidetyn kaksipäiväisen eTwinning seminaarin tavoitteena oli juhlia onnistuneissa projekteissa syntyneitä innostuneiden eTwinnaajien ideoita ja kokemuksia jakaen.

Uuden opetussuunnitelman toteutumista lähestyttiin laaja-alaisen osaamisen kehittämisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien näkökulmista. Näitä eTwinning tukee luontevasti projektioppimisen hyödyntäen. Tärkeitä ovat myös kielitaidon, vuorovaikutus- ja tvt-taitojen sekä eri kulttuurien kunnioituksen ja moninaisuuden arvostamisen kehittyminen kansainvälisessä yhteistyössä ja yhdessä oppimisessa.

Professori Jari Lavonen korosti Kansainvälisyyspäivien plenary-esityksessään opettajien kansainvälisen verkostoitumisen merkitystä. Tänä päivänä ammatillinen osaaminen ja kehittyminen edellyttävät opettajalta halua toimia verkostoissa, jakaa omaa osaamistaan ja ottaa vastaan uusia ideoita. IX Kansainvälisyyspäivien esitykset ja materiaalit löytyvät täältä: http://www.polkka.info/tuoreimmat_materiaalit.html

Kolme tarinaa eTwinningistä

Kolme kokenutta ja innostunutta eTwinning-opettajaa jakoi omat tarinansa juhlaseminaarin osallistujille.

Nina Ukkola 

Nina on saksan ja englannin opettaja Vatialan koulusta Kangasalta. Hän on myös tutoropettaja ja seudullisen kv-kehittäjätiimin jäsen.

Ninan eTwinning tarina from Tiina Sarisalmi on Vimeo.

Tuija Palmunen 

Tuija on kieltenopettaja Kirkonkylän koululla Mäntsälässä. Tuijalla on ollut toistakymmentä eTwinning-projektia  ja voittanut Suomen eTwinning-kilpailun.

Tuijan eTwinning tarina from Tiina Sarisalmi on Vimeo.

Sari Kallio 

Sari on musiikkiin erikoistunut luokanopettaja Raahen keskuskoulusta. Hänetkin on palkittu Suomen eTwinning-kilpailussa. Sari ei tällä kertaa päässyt mukaan seminaariin, mutta halusi jakaa tarinansa. Allekirjoittanut luki Sarin tarinan.

Sarin eTwinning tarina from Tiina Sarisalmi on Vimeo.

Lämmin kiitos kaikille seminaariin osaalistuneille ja erityisesti tarinansa jakaneille opettajille. Oppiminen on jakamista - Learning is sharing!