Osallistuisin vaikka heti uudestaan!

Syksyllä järjestettiin Tanskan Esbjergissä eTwinning-seminaari, joka oli suunnattu varhaiskasvatuksen kentällä työskenteleville. Mukaan kolme päivää kestävään seminaariin Suomesta lähti neljä osallistujaa. Seminaarin teemana oli Nordic kindergarten pedagogy meets & plays with technology. Matkalla osallistujat pääsivät mukaan inspiroiviin työpajoihin sekä tutustumaan tanskalaiseen ja pohjoismaiseen pedagogiikkaan ja leikkisään oppimiseen teknologiaa hyödyntämällä. Seminaarin aikana osallistujat tutustuivat kollegoihin muista maista ja löysivät kumppaneita kansainväliseen yhteistyöhön ja eTwinning-projekteihin.

Opiskelen itse Turun yliopistossa yleisen kasvatustieteen maisteriksi ja olen korkeakouluharjoittelijana Opetushallituksessa yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalveluissa. Pääsin osallistumaan tähän seminaariin yhdessä kolmen muun suomalaisen kanssa. Olen haastatellut Suomesta osallistuneita heidän kokemuksistaan seminaarista ja siitä, mitä he oppivat matkalla sekä mitä eväitä he saivat mukanaan Suomeen.

Seminaarin osallistujat Men at Sea -patsaalla

Uusia tuttavuuksia sekä vanhoja tuttuja

Matka Esbjergiin lähti Helsingistä lentäen ja jatkui Tanskassa junalla. Keskustelut ja kohtaamiset niin suomalaisten kuin muidenkin maiden kollegoiden kanssa olivat mahtavia ja toivat lisää inspiraatiota työhön.

Matka oli antoisa ja matkaseura oli loistavaa! Alkuun kolmen tunnin junamatka Kööpenhamista Esbjergiin mietitytti ja jännitti, mutta matkan aikana pääsi hyvin tutustumaan matkatovereihin. Opin matkan aikana paljon eri varhaiskasvatuksen käytänteistä sekä Suomen sisällä että muissa maissa, varhaiskasvatuksen digitutor Reetta Kauppinen toteaa fiiliksestä matkan jälkeen.

Matka oli mahtava ja etenkin keskustelut innostuneiden kollegoiden kanssa. Itse innostuin kehittämään osaamistani edelleen heidän esimerkistään. Osallistun nyt Varhaiskasvatuksen digiosaaja-hankkeen täydennyskoulutukseen. Oli myös aivan mahtavaa tavata tanskalainen tuttava aiemmasta Erasmus+ projektista, päiväkodinjohtaja Marja-Terttu Puurila kertoo.

Olihan se hieno matka. Heti tältä istumalta lähtisin (uudestaan), jos pääsisin! varhaiskasvatuksen opettaja Henna Ojala hehkuttaa. 

Tanskalaista pedagogiikkaa yhdistettynä projekti-ideoihin

Osallistujat oppivat paljon. Erilaiset projekti-ideat sekä tanskalainen tapa tehdä yhteistyötä ja varhaiskasvatusta antoivat ideoita omaan työhön ja tekemiseen. Myös eTwinning-toiminta tuli tutuksi seminaarin aikana. Lisäksi teknologiaosaaminen kasvoi ja erilaiset uudet alustat tulevat käyttöön myöhemmin työelämässä.

Parhaiten mieleen jäivät projekti-ideat ja opin paljon eTwinning-toiminnasta. eTwinning ei ollut minulle entuudestaan tuttu asia, Reetta mainitsee.

Tanskassa yksi vierailukohde oli tanskalainen luonto- ja ulkoilmapäiväkoti, Myrthuegård. Vierailun aikana varhaiskasvattajat saivat tutustua tanskalaiseen pedagogiikkaan ja tekivät erilaisia harjoituksia, mm. kepillä tasapainottelua ja hyönteisten tutkimista.

Seipään kanssa tehdyt harjoitukset palauttivat mieleeni tanskalaisten tavan keskittyä yhteistyöhön, yksittäisten kilpailuasetelmien sijaan. Aiemman Erasmus+ projektimme harjoituksissa esim. viesteissä tanskalaiset käyttivät aina pareja yksittäisten kilpailijoiden sijaan. Myös näissä seipään kanssa tehdyissä tasapaino- ja reaktiokyky -harjoituksissa toimittiin pareina tai ryhmänä ja keskityttiin luomaan yhteys toisiin, muistelee Marja-Terttu.

Myrthuegårdin luonto- ja ulkoilmapäiväkoti

Seminaarin aikana osallistujat pääsivät tutustumaan kolmeen eri tanskalaiseen päiväkotiin. Yhdessä päiväkodissa lapsiryhmillä oli tapana vaihtaa ryhmätilaa, joihin oli valmiiksi luotu eri oppimisteemoja. Vaihto tapahtui aina tietyn väliajoin, jotta kaikki ryhmät ehtivät tutustua ja oppia tietyn ryhmätilan teeman.

Varsinaista ”uutta uutta” en oppinut, mutta olen omassa kunnassani esitellyt tanskalaisten kivoja pihoja sekä mielenkiintoista ryhmien kierrättämistä oppimisympäristöjen mukaan sen sijaan, että oppimisympäristöjä aina muokattaisiin. Pienten nukkumajärjestelyt herättivät myös ihastusta, kommentoi Henna.

Teemana teknologiaan tutustuminen ja sillä leikkiminen

Seminaarin teema, Nordic Kindergarten Pedagogy meets & plays with technology, näkyi seminaarin aikana eri tilanteissa ja paikoissa. Teema korostui projekti-ideoissa, ennakkotehtävissä, joita tehtiin Padlet-alustalla, sekä erilaisissa työkaluissa, joita opeteltiin käyttämään seminaarin aikana.

Mielestäni teema näkyi eniten yhteisten projektien ideoinnissa ja ennakkotehtävissä, jotka tehtiin Padlet-alustalla, Reetta toteaa.

Koska innostuin matkalla hakemaan mukaan Varhaiskasvatuksen Digiosaaja -koulutukseen, matka lisää välillisesti huimasti teknologiaosaamistani. Nyt päällimmäisenä käyttöön tulee varmasti Storyjumper yhteisten kirjojen tekemiseen, sadutukseen tai ihan projektien dokumentoimiseen, sekä Canva-julisteiden tai -esitteiden laatimiseen, Marja-Terttu mainitsee.

Tämän ison teeman lisäksi seminaarissa keskityttiin luonnon, ulkoilun ja tieteen yhdistämiseen leikkiin ja digitaalisiin työkaluihin. Käymme viikoittain metsäretkillä, joten hyödyllinen aihe myös tämä luonnossa oppiminen, Marja-Terttu lisää.

Seminaarin osallistujat pääsivät tutustumaan muun muassa Fanøn saareen

Tärkeäksi osallistujat kokivat sen, että pääsivät verkostoitumaan muiden maiden kollegoiden kanssa.

On hurjan tärkeää, että me täältä Vaka-puolelta verkostoidumme myös ja vertailemme toisiamme oppiaksemme uutta. Näiden seminaarien kautta voi tuoda uutta sekä henkilökunnalle että lapsille, Henna toteaa.

Koen sen tärkeäksi, että pääsin verkostoitumaan uudella tavalla sekä eri Euroopan maissa asuvien varhaiskasvatuksen ammattilaisten sekä taitavien suomalaisten kollegoiden kanssa, Reetta lisää.

Projekti-ideat todeksi

Seminaarin aikana osallistujat saivat jakaa omat projekti-ideansa muille ja näiden ideoiden pohjalta muodostettiin projektiryhmiä. Omat ideat yhdistettiin kollegoiden ideoihin ja lähdettiin viemään projekteja eteenpäin. Seminaari antoi myös eväitä lähteä viemään eTwinning-toimintaa omaan työympäristöön.

Omana ajatuksena on innostaa ja käynnistää omassa työskentelykaupungissa eTwinning-toimintaa, Reetta toteaa. 

Meillä on juuri alkanut meidän Tanskassa valmistelemamme eTwinning-projekti. Tämä oli minulle toinen kerta (seminaarissa), olen ollut aiemmin Turussa samanlaisessa jutussa. Turun seminaarista jatkui monen vuoden yhteistyö ja siltä tämäkin uusi yhteistyö vaikuttaa, Henna pohtii.

Seminaarissa käynnistetty eTwinning-projektimme Discovering our commonalities on myös jo pyörähtänyt käyntiin, Marja-Terttu kertoo. Projektissa lapset pääsevät osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön verkossa, esittelemään itsensä, kotipaikkakuntaansa ja maataan, sekä tutustumaan vastavuoroisesti Islantiin ja Kreikkaan. Projektin aikana pohditaan myös lasten oikeuksia ja tutustutaan kestävään kehitykseen.

Lopuksi kysyin vielä osallistujilta, kannattaako tällaiselle eTwinning-seminaariin lähteä. Vastaus osallistujilta oli aika yksimielinen: kannattaa lähteä mukaan!

Kannustaisin kaikkia varhaiskasvatuksessa toimivia ottamaan vastaavanlaisiin seminaareihin osaa. Itse lähtisin mielelläni uudelleen vastaavanlaiselle seminaarille, Reetta suosittelee.

Olen saanut osallistua vastaavaan seminaarin kerran aiemmin. Lähtisin ehdottomasti mukaan uudelleenkin, jos vain pääsisin – vaikka säännöllisesti - ja suosittelen lämpimästi eTwinning-seminaareja kaikille, joita kiinnostaa kansainvälinen yhteistyö ja itsensä kehittäminen, Marja-Terttu kertoo.

Kaikille minä suosittelen tällaista matkaa. On hyvä nähdä mitä muuallakin tapahtuu ja miten muissa maissa kehitetään varhaiskasvatusta! Henna iloitsee.

Kirjoittaja: Laura Soili

Kuvat: Laura Soili ja Claus Berg (ryhmäkuva)

Lisätietoa eTwinningistä voi lukea osoitteesta: https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/mika-etwinning

”Ihanaa saada uusia ideoita ja tutustua ihmisiin”

Neljä suomalaista varhaiskasvatuksen asiantuntijaa osallistui touko- ja kesäkuun taitteessa kolmepäiväiseen eTwinning-seminaariin Norjassa lähellä Osloa. Seminaarissa oli osallistujia Pohjoismaiden lisäksi Italiasta, Maltalta ja eri puolilta Brittein saaria.

Toiminnallista digiä varhaiskasvatukseen

Seminaarin teemana oli digitaalisten välineiden ja sovellusten käyttö varhaiskasvatuksessa. Osallistujat pääsivät kokeilemaan erilaisia varhaiskasvatukselle sopivia ”leluja” ja "härpäkkeitä", joilla voi harjoitella ohjelmointia ja koodausta. Useille osanottajille tuttuja olivat ohjelmoitavat Be-Botit (mehiläisen näköiset robotit) ja Blue-Botit, mutta uusiakin löytyi kuten Fisher-Pricen koodattava toukka (Code-a-Pillar) ja Osmo Coding with Awbie -koodauspeli, jossa käytetään koodauspalikoita, joita yhdistelemällä opetellaan koodausyhdistelmiä ja kaavoja. Kun pääsi itse kokeilemaan, lelut ja vempaimet tuntuivat helpoilta käyttää ja varhaiskasvatukseen sopivilta.

Laitteisiin tutustuminen jatkui digitaalisten mikroskooppien kokeilulla. Lapset ovat innokkaita tutkimaan asioita ja luupit ovat monessa päiväkodissa ahkerassa käytössä. Digitaalisten Pro Scope ja Easi Scope mikroskooppien etu on siinä, että ne voi yhdistää tablettiin tai tietokoneeseen ja sitä kautta näkymän jakaa datatykin avulla koko ryhmälle.

Ensimmäisenä päivänä tehtiin lisäksi pienissä ryhmissä animaatioita iPadin iStopmotion-sovelluksella. Ohjelma on helppo käyttää ja se sopii aikuisen ohjauksessa myös päiväkoti-ikäiselle. Animaatiossa voi liikuttaa pieniä esineitä (leluja), kuvia tai legoja. Lapset voivat itse myöhemmin lisätä animaatioon selostuksen tai musiikkia.

Kv-projekteja pienille oppijoille

Digitestailun ohella seminaarin tavoitteena oli verkostoitua ja käynnistää pieni projekti. Ensin mietittiin mahdollisia aiheita, joissa kukin päiväkoti pääsisi näyttämään ja käyttämään omia vahvuuksiaan. Sen jälkeen samoista teemoista kiinnostuneet löivät hynttyyt yhteen ja alkoivat suunnittelun. Suomalaisista osanottajista Jo Jackson (English Speaking Playschool of Oulu) perusti projektin norjalaisen kumppanin kanssa. Aiheena on lasten itsensä suunnittelema aarten etsintä -leikki päiväkodin lähiluonnossa. Suomalaisille lapsille luonnossa retkeily ja luonnon tutkiminen ovat luontevia toimintatapoja. ”eTwinning yhteistyö auttaa lapsia laajentamaan käsitystään ympäröivästä maailmasta ja avaa heidän mielensä uusille mahdollisuuksille.” Jo sanoo. Sama koskee myös lastentarhanopettajia ja muuta henkilökuntaa. ”eTwinning sopii kaikille. Ammattitaitoiset kasvattajat osaavat luoda ja soveltaa projekteja, jotka ovat merkityksellisiä, kiinnostavia ja ikäkaudelle sopivia.”

Suomen edustajat Marja-Terttu Puurtila, Johanna Latva,
Maarit Kasurinen ja Jo Jackson

Maarit Kasurinen ja Johanna Latva lähtivät mukaan Wheels on the Bus -projektiin. Siinä lauletaan,  tehdään videoita ja tutustutaan kumppanimaan kulttuuriin. ”eTwinning-projektin myötä lapset näkevät ja tutustuvat muiden maiden tapoihin ja olosuhteisiin.” Johanna toteaa. ”eTwinning on todella hyvä yhteyksien luoja, saa ideoita eri maista, pääsee helpommin toteuttamaan projekteja, kontaktit ovat todella tärkeitä.” Maarit jatkaa. eTwinningistä hyötyvät aikuiset ja lapset.

Marja-Terttu Puurtila Lastentalo Mukulaxista ja hänen ruotsalainen kumppaninsa perustivat projektin, jonka aihe on koodaaminen ja ohjelmointi analogisesti ja ilman sähköisiä apuneuvoja. Ohjeita ja lyhyitä algoritmeja voi luoda ja soveltaa ilman tietokonettakin esimerkiksi käyttäen joitain yllä mainituista leluista. Vinkkisivustoja varhaiskasvatukseen sopivan päättelyn ja ongelmanratkaisun harjoitteluun löytyy netistä. Seminaari avasi ”Mallun” silmät eTwinningin hyville puolille: ”eTwiningin välityksellä saa kontaktin samasta aiheesta kiinnostuneeseen henkilöön tai ideoita projekteihin. Yhdessä tehdyn projektin välityksellä lapset saavat kontaktin ja tietoa muualla asuviin lapsiin. Lapset tutustuvat vieraaseen/vieraisiin kieliin ja kulttuureihin ja samalla oppivat ATK-taitoja, erinomainen tapa tehdä projektia ja kansainvälisyyskasvatusta, eikä ole kustannuksista kiinni, eli kaikille mahdollinen.”

”Jännittävä ja mielenkiintoinen”

Kaikki suomalaiset osallistujat olivat yhtä mieltä seminaarin annista: se oli todella hyvä ja antoisa. Kaikki saivat uusia ideoita ja oli hienoa vertailla kokemuksia eri maiden päiväkodeista. ”Kotiin palatessani olin erittäin motivoitunut jatkamaan projektityötä.” Jo sanoo.

Johannan mielestä seminaari oli ”jännittävä siksi, että en ole koskaan ollut seminaarissa ulkomailla enkä myöskään noin toiminnallisessa seminaarissa. Innostuin muutamista appeista ja laitteista kovastikin.”

Kaikki seminaarin osanottajat perustivat projektin. Projektien aiheet, kuvaukset ja kumppanit löydät täältä: https://twinspace.etwinning.net/65027/pages/page/404825 Ehkä saat projektikuvauksista idean omaan projektiin ja  innostut itsekin kokeilemaan!

Lapsen kv-polku alkaa varhaiskasvatuksessa

eTwinning on mahdollisuus, joka kannattaa lunastaa kaiken ikäisten lasten kanssa!

Uudet varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetussuunnitelmat rakentavat yhtenäistä polkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.  ”Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet kulkevat jatkumona varhaiskasvatussuunnitelman perusteista esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin.” (Varhaiskasvatuksen perusteet s. 21 – 22)

Erityisesti korostetaan kulttuurisen osaamisen merkitystä. ”Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan. Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin.” (s. 23) Myös tvt-taitojen kehittyminen ja erilaisiin tvt-välineisiin, sovelluksiin ja peleihin tutustuminen ja niiden kokeilu ovat osa laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

eTwinning tarjoaa innostavan mahdollisuuden kehittää lasten kiinnostusta kieliin ja kulttuureihin. Se mahdollistaa aitoja kohtaamisia ja osaamisen jakamista sekä tukee tvt:n pedagogisesti mielekästä käyttöä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa kehotetaan hyödyntämään digitaalista dokumentointia leikeissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa. (s. 24). Lasten itse ottamat kuvat ja yhdessä tai pienissä ryhmissä tehdyt videot ja esitykset ovat sellaista dokumentaatiota, jota on myös hauska jakaa toisessa maassa asuvien ystävien kanssa.

Suomalaiset eTwinnarit Heidi Kajan, Kati Smeds ja Hanna Pyöriä Patraksessa

Kokemuksia kontaktiseminaarista

Kolme suomalaista lastentarhan opettajaa, Kati Smeds ja Hanna Pyöriä Kirkkonummelta sekä Heidi Kajan Keravalta osallistuivat varhaiskasvatuksen opettajille suunnattuun eTwinning-kontaktiseminaariin Patraksessa Kreikassa. Seminaarin tutustuttiin erityisesti varhaiskasvatukseen sopiviin digitaalisiin peleihin ja sovelluksiin. Tavoitteena oli kumppaniopettajan löytäminen ja yhteistyöprojektin käynnistäminen.

Kati Smeds kiinnostui seminaarista luettuaan siitä Facebookin Loisto-ryhmässä. Aihe, mediakasvatus ja digitaaliset taidot herättivät kiinnostuksen, koska Kati on työskennellyt niiden parissa jo vuosia. ”Toivoin, että tätä kautta minulla olisi mahdollisuus peilata työtäni eurooppalaisessa viitekehyksessä,” Kati kertoo.

Kati ja Hanna löysivät molemmat helposti kumppanit, joiden kanssa aloittaa yhteistyö. ”Kumppanin löytäminen oli helppoa, sillä tuntui siltä, että suomalaiset olivat toivottuja kumppaneita. Projektin voi tehdä minkä ikäisten lasten kanssa vaan ja se kannattaa, koska opettaja saa laajempaa näkökulmaa varhaiskasvatukseen ja voi samalla kehittää kielitaitoaan. Molemmat alkavat vähitellen olla perustason vaatimuksia kansainvälistyvässä Suomessa,” Hanna toteaa.

”eTwinning oli minulle täysin uusi konsepti, mutta tarjoaa mahtavan näköalapaikan eurooppalaiseen opettajuuteen sekö kasvatus- ja opetusjärjestelmiin. On todella tärkeää käydä vuoropuhelua eurooppalaisten kollegojen kanssa ja huomata, että meitä yhdistäviä asioita on todella paljon! Yhteiset keskustelut ovat itsellekin ammattilisen kasvun mahdollisuus ja palauttavat usein perusasioiden äärelle. Huomasin pohtivani, miksi pidänkään tästä työstä niin paljon, mikä on tärkeintä pienten lasten kanssa ja mitä voisin muilta oppia.” Kati tiivistää kokemuksiaan kontaktiseminaarista.

Heidi Kajan loi projektin yhdessä ranskalaisen ja kreikkalaisen kanssa. Heidän projektinsa tavoite oli lisätä tietoisuutta toisesta kulttuurista ja maasta, tutustua toisiinsa ja opettaa lapsille jotain jokaisesta maasta. Pääset tutustumaan projektiin sen omassa projektiympäristössä Twinspacessa.

Lähde Norjaan oppimaan ja verkostoitumaan

Päiväkotien henkilökunnalle on tarjolla uusi oma eTwinning-seminaari touko- ja kesäkuun vaihteessa. Ohjelmassa on leikkiä ja oppimista erilaisten digitaalisten työkalujen kanssa, animaatiotyöpaja sekä kumppanin löytäminen ja yhteisen kansainvälisen eTwinning-projektin perustaminen. Seminaarin kieli on englanti ja se on maksuton. Lue lisää: ohjelma ja ilmoittautumisohjeet tästä linkistä (avautuu parhaiten Chromessa tai Mozillassa).

Kv-kaverit osaksi varhaista kieltenopetusta

Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmissa nostetaan esiin, miten tärkeää eri kielten havainnointi ja altistus eri kielille on jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Se on tärkeää sekä myöhemmän kieltenoppimisen kannalta että myös koska se tukee lasten kielitietoisuuden sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Jos opetusryhmä ei ole kielellisesti ja kulttuurisesti moninainen, on tärkeää tuottaa vieraskielisiä suihkutuksia, antaa virikkeitä ja tarjota mahdollisuuksia vuorovaikutukseen kansainvälisten kontaktien avulla. Oman ikäiset ystävät, jotka asuvat jossain toisessa maassa ja puhuvat jotain vierasta kieltä kiinnostavat ja innostavat. Heitä voi tervehtiä heidän omalla kielellään, heille voi laulaa tai esittää pieniä esityksiä, tehdä piirustuksia tai valmistaa videoita. Heiltä voi saada kortteja ja piirustuksia, joita voidaan tutkia yhdessä.

Osana hallituksen Kärkihanketta, Opetushallitus tukee kieltenopetuksen varhentamista ja kehittämistä erityisavustuksilla. Monet kunnat ovat jo kokeilleet erilaisia ratkaisuja kieltenopetuksen järjestämiseksi esi- ja alkuopetuksessa sekä kielellisten valmiuksien kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa. Uusi haku ensi lukuvuodeksi on käynnissä parhaillaan.

Varhaisen kieltenopetuksen tavoitteita

5 – 8-vuotiaitten kieltenopetuksen tavoitteet, menetelmät ja sisällöt ovat ikäkaudelle sopivia. Tavoitteita voivat olla esim.

• herättää lasten uteliaisuus ja kiinnostus eri kieliin 
• viritellä kielitietoisuutta ja samalla tasoitella polkua monipuolisiin kielivalintoihin
• harjoittaa oppilaan vuorovaikutus- ja ryhmässä toimimisen taitoja
• rohkaista oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• tukea oppilaan myönteisen minäkuvan muodostumista ja edistää oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja taitojen kehittymistä 
• edistää laaja-alaisen osaamisen vahvistumista ikäkauteen sopivia toimintatapoja käyttäen

Varhaisessa kieltenopetuksessa kysymys on siis pikemminkin valmiuksien luomisesta, kiinnostuksen herättämisestä ja motivaation vahvistamisesta eli oppimaan oppimisesta ja kieltenopetukselle myönteisen asenteen vahvistamisesta. Jos ja kun siinä samalla kielitaitokin karttuu ja oppilas oppii käyttämään vieraskielisiä sanoja ja sanontoja, myös minäkuva kielenoppijana vahvistuu. Kun vuorovaikutusta pääsee harjoittelemaan mahdollisimman autenttisissa tilanteissa oikeiden erikielisten lasten kanssa, se on aivan erityisen jännittävää.

Kumppaniluokka eTwinningistä

eTwinningin avulla löytyvien kumppaniluokkien ja kv-kavereiden avulla tuodaan eri kielet ja kulttuurit oppilaitten lähelle, ihan sinne omaan luokkaan. eTwinning tarjoaa työkaluja monenlaiseen yhteistyöhön, johon myös pienimmätkin oppilaat kykenevät. Näitä voi kartuttaa vielä muilla netissä vapaasti käytettävillä ohjelmilla.

eTwinning-projektiympäristössä on esimerkiksi web-konferenssityökalu (Adobe Connect), jonka avulla oppilasryhmät tai luokat voivat tavata toisensa verkossa. Voidaan sopia esim. yhteisistä tapaamisista 2 – 3 kertaa kuukaudessa. Oppilaat voivat tervehtiä ja kertoa nimensä, he voivat laulaa lauluja toisilleen, esittää taikatemppuja, sirkus- tai tanssiesityksiä tai mitä vain päähän pälkähtää. Lapset voivat opettaa toisilleen omia äidinkieliään.

Samaa työkalua (AC) voi käyttää myös valkotaulun jakamiseen. Oppilaat voivat kirjoittaa siihen nimensä ja piirtää pienen kuvan kukin vuorotellen. Ne voi sitten kuvakaappauksella tallentaa. Työkalun avulla voi myös näyttää kuvia tai piirustuksia.

Jos kumppaneita on useita, voidaan opetella projektin yhteistyökieltä (usein molemmille oppilasryhmille vieras kieli esim. englanti) ja lisäksi eri kumppanioppilaiden äidinkieliä. Monikielisissä luokissa näitä voi olla useita. Oppilaat voivat tehdä iPadilla pieniä videoita, jossa he opettavat kumppanioppilaille tervehdyksiä ja esim. laskemaan 10:een omalla äidinkielellään.

On myös paljon muita tapoja tehdä yhteistyötä ja kertoa omasta maasta ja kulttuurista. Pienetkin oppilaat osaavat ottaa kuvia omasta luokasta, koulusta ja sen lähiympäristöstä. Kuvia voi ladata Padletille ja Padletin (kuvaseinän) voi jakaa yhteisessä projektiympäristössä.

Voidaan valita yhteinen satu, jonka lapset kuvittavat. Satu kuvituksineen julkaistaan yhteisenä pdf-tiedostona niin, että sama teksti on samalla aukeamalla eri kielillä. Lasten toteuttama kuvitus on tietysti mukana. Halutessa voi mukaan liittää kuvituksen tekoprosessista: Opettaja lukee sadun, siitä keskustellaan, jaetaan satu kohtauksiin, sovitaan kuka/ketkä kuvittavat eri kohtaukset jne.

Jouluna tai pääsisäisenä voidaan tehdä kortteja ja koristeita kierrätysmateriaaleista, kuvata tekoprosessi ja lähettää koristeita ja kortteja paketissa kumppaniluokalle. Näin oppilaat vaihtavat keskenään erilaisia askarteluideoita ja oppivat samalla toivotuksia ja onnitteluja.

Hauskoja ideoita voi luetella loputtomiin. Useimmiten ne ovat samoja asioita, joita muutenkin harjoiteltaisiin, mutta kv-kaverit tuovat niihin aivan erityisen hauskan ja innostavan ulottuvuuden.

Lisää ideoita saa, kun selaa eTwinning projektien esimerkkipakkeja täällä: https://www.etwinning.net/fi/pub/projects/kits.cfm. Melkein kaikkea voi skaalata myös ihan pienimmille.