Laatua ja hyviä käytänteitä eTwinning-projekteissa

 Keskiviikkona 13.11. järjestettiin Helsingissä Tulevaisuuden osallistuvaa Eurooppaa rakentamassa -tapahtuma, jossa oli mielenkiintoinen ohjelma. Seminaarin pääpuhujana oli akatemiatutkija Timo Miettisen pohdintaa aiheesta "Mitä historia opettaa meille Euroopasta? Ajatuksia herättävän puheen ja lounaan jälkeen oli vuorossa meidän eTwinnareiden tähtihetki, jolloin järjestettiin EITA- ja eTwinning-palkintojen jakotilaisuus. Tällä kertaa palkittiin kolmen eri asteen projektit, joissa jokaisessa nousi esiin oppijoiden osallistaminen projektiin ja tälle kertaa ne olivat kaikki myös osa Erasmus+ -hankkeita.

EITA ja eTwinning -palkintojenjakotilaisuus Helsingissä

Miten projektia laatua mitataan?

eTwinning-projekti, joka on toteutettu laadukkaasti, täyttää seuraavat laatukriteerit:

1. Kumppanikoulujen oppijoiden välinen yhteistyö
2. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö
3. Pedagoginen innovaatio
4. Yhdistäminen opetussuunnitelmaan
5. Tulokset

Eli toiminnan pitää olla aitoa yhteistyötä, jossa hyödynnetään erilaisia tietotekniikan työkaluja. Projektiin on hyvä kehittää jokin pedagoginen innovaatio, jossa yhdistetään aidosti eri oppiaineita. Lopussa mietitään, onko projektissa saavutettu projektille määritellyt tavoitteet.

Minulle henkilökohtaisesti on tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa huomioimme projektin laatuportaat. Usein projektia suunnitellaan yhdessä toisen kokeneen eTwinnaajan tai eTwinninglähettilään kanssa. Mukaan otamme usein mukaan myös vasta-alkajia ja tavoitteena on antaa heille helppo lähestyminen eTwinningiin.

Tänä vuonna palkitussa projektissa "From snow dunes to sand dunes" meitä oli mukana kaksi koulua ja toteutimme sen pandemian aikana haastavissa olosuhteissa. Projektin teemana oli kulttuuriperintö ja työelämän pehmeät taidot. Opiskelijamme olivat aktiivisesti mukana erilaisten aktiviteettien suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelijat suorittivat ammatillisia näyttöjä projektin liikkuvuusjaksoilla niin kotimaassa kuin ulkomailla ja opiskelijoiksi valittiin REDUn Kittilän ja Sodankylän opiskelijoita eri aloilta aina kaivos- ja sähköalalta lähihoitajiin ja matkailualalle. Kaikille yhteinen tutkinnon osa oli ammatillisissa perustutkinnoissa poikkileikkaava tutkinnon osa "Kansainvälisessä työympäristössä toimiminen".

Miten laatumerkkiä voi hakea?

eTwinning-laatumerkkiä (NQL eli kansallinen laatumerkki) voi hakea Suomessa kolme kertaa vuodessa. Seuraavan kerran hakuaika on 29.1.2025. Mikäli koet, että teidän projekti on ollut hyvä ja laadukas, voit hakea laatumerkkiä projektin loppuvaiheessa tai kun se on jo loppunut. Laatukriteerit on kaikissa eTwinning-maissa samat. Laatumerkin tavoitteena on antaa tunnustusta eTwinning-projekteille ja tarjota ohjausta opettajille, miten voisi kehittää projekteja vielä paremmiksi. 

Jos vähintään kaksi partneria saa kansallisen laatumerkin, on mahdollista saada projektille eurooppalainen laatumerkki (EQL). Tämän vuoden eurooppalaiset laatumerkit julkaisiin 13.11. Suomesta tämän sai kahdeksan eri projektia ja projekteja oli ympäri Suomea aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Miksi laadukas projekti?

Mika Saarinen ja vuoden palkintojensaajat

Laatumerkkien lisäksi kansalliset toimistot valitsevat vuoden parhaat projektit. Suomessa valittiin tänä vuonna kolme projektia eri asteilta. Palkittuja kouluja olivat Kultavuoren koulun "Erasmus+ Take Care! Sustainable children - sustainable Earth", Seinäjoen lyseon "Our dream School ja Lapin koulutuskeskus REDUn "From snow dunes to sand dunes - cultural diversity across Europe from NE to SW". Lue Opetushallituksen uutinen, jos haluat tutustua lisää palkittuihin projekteihin. Itse haluan suunnitella ja toteuttaa laadukkaita eTwinning-projekteja, koska silloin tiedän, että projektin rakenne on hyvä ja kaikki osapuolet ja kriteerit tulee huomioitua jo suunnitteluvaiheessa.

Jos laatumerkkien lisäksi vielä kiinnostaa eTwinning-projektisi huomiointi, voi sille hakea eurooppalaista palkintoa. Sitä voi hakea projektiin, joka on saanut eurooppalaisen laatumerkin. Haku aukeaa pian ja löydät siihen lisätietoa European School Education Platformilta.

Toiminnan jatkuvuus

Kalastusta Mira-joella

Luonnon monimuotoisuuden
tarkkailua

Meidän palkittu projekti on osoittanut kestävyyttä mm. sillä, että olemme jatkaneet samalla projektiryhmällä uutta projektia uusilla opiskelijoilla ja teemalla. Tämän kertaisena teemana on hyvinvointi, ulkona oppiminen ja matkailun tärkeys meidän alueille. Kun edellinen projekti toteutettiin Erasmus+ KA2-hankkeen rahoituksella eri alojen opiskelijoille, on uudessa projektissa käytössä Erasmus+ ryhmäliikkuvuus ja se on kohdennettu matkailualan opiskelijoihin. Seuraava tavoite eTwinningissä on eTwinning koulu -tunnustuksen uusiminen, joka on myös osa eTwinningin laatujärjestelmää.

Mikäli olet kiinnostunut laadukkaista projekteista, niiden vaatimuksista, käy tutustumassa niihin alustalla.

Mikäli kaipaat preppausta laadukkaaseen eTwinning toimintaa, varaa koulutus aiheesta meiltä eTwinning-lähettiläiltä. 

Laatua tekemiseen – iloa oppimiseen!

Minkälainen on laadukas kansainvälinen yhteistyöprojekti? Kriteerejä voisi luetella loputtomiin ja samalla pikkuhiljaa tukahduttaa opettajien ja oppilaiden orastavan kiinnostuksen. 

Mikään projekti ei ole samanlainen kuin muut, vaikka aihepiiri ja formaatti olisivat samat. Hyvä projekti lähtee osallistujien tarpeista, on prosessina joustava ja aina tekijöidensä näköinen.

Ilo

”Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.” Minulle eTwinningissä parasta oli saada nähdä oppilaissa syttynyt oppimisen ilo. Ilo nousi aidoista kohtaamisista, siitä, että unohdettiin hetkeksi oppikirjat ja hypättiin oikeaan maailmaan. Oma arkipäivän elämä (”aina tätä samaa”) tuli näkyväksi ja merkitykselliseksi, kun kumppanioppilas osoitti kiinnostusta, kyseli ja ihmetteli (”Tarjotaanko teille koulussa ilmainen ateria?”). Oma koulu ja lähiympäristö (”tylsää, tylsää”) näyttäytyivät kiinnostavina ja antoisina, kun niitä tarkasteli kreikkalaisin silmin (metsä, järvet, ladut, jäähalli). 

Olisiko niin, että (oppimisen) ilo usein syntyy, kun tulee tunne, että sen sijaan, että ollaan koulussa ja luokkahuoneessa ja opiskellaan asioita, ollaankin oikeassa maailmassa ja tehdään oikeita asioita. Viime mainittuun liittyvät positiiviset elämykset ja tunteet vahvistavat oppimista ja tekevät pysyviä jälkiä muistiin.

Kuva: Jenni Decandia

Motivaatio

Olimme aloittaneet uuden eTwinning-projektin. Oppilaat olivat kirjoittaneet itsestään pienet esittelyt keskustelualueelle ja menimme kaikki yhdessä pari päivää myöhemmin tutkimaan, oliko kukaan saanut vastauksia. Eräs oppilaistani, poika, jolla oli aika huono itsetunto eikä kielen opiskelukaan oikein sujunut, tuli luokseni säteillen ilosta. ”Opettaja, opettaja, olen saanut kirjeen. En ole koskaan elämässäni ennen saanut kirjettä. Voinko vastata heti? Opettaja, miten sanotaan…, miten kysytään…?” Siinä olisivat kostuneet paatuneemmankin open silmät.

Halu kertoa, viestiä ja käyttää vierasta kieltä syttyi siinä hetkessä, tosielämän kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa.

Kuva: Pixabay

Onnistumiset

Monelle ei itsensä ilmaisu kirjoittamalla ole luontevaa tai helppoa. Lukeminenkin ahdistaa. Somea selataan ja syötettä silmäillään. Jos osallistutaan aktiivisemmin, ladataan kuvia tai keloja tai meemejä. Kuinka usein muistamme kysyä oppilailta: Mikä on sinun supervoimasi? Haluatko tehdä videoklippejä tai meemejä? Olisiko sarjakuva tai juliste sinun juttusi? Tykkäätkö jutella ja pohdiskella ryhmässä vai teetkö mieluummin yksin? 

Mitä pienempi lapsi, sitä vilpittömämmin hän ihastuu omista tuotoksistaan ja on niistä ylpeä. Lapsilla luovuus ei tunne rajoja. Miten me onnistumme nujertamaan lapsen luovuuden jo yläkouluun mennessä? Voisiko yksi syy olla se, että kaikkien on tehtävä sama asia, samalla tavoin, samassa ajassa, mallin mukaan? Vain yksi vastaus on oikea. No, ehkä värin saa itse valita. Ei juuri kannusta innovoimaan.

eTwinningissä tehdään yhdessä. Jokainen voi hyödyntää omia supervoimiaan. Voidaan tehdä kumppaniluokan kanssa vaikka digilehti, jossa on lyhyitä juttuja, verkkotehtäviä, pikkuvideoita, esityksiä, sarjakuvia ja mitä vain sovittuun teemaan liittyvää päähän pälkähtää. Tai olisiko lehdessä omat osastot eri asioille: urheilulle, kulttuurille, luonnolle, ajankohtaisille asioille jne. Kaikki upotettuna yhteiselle alustalle esimerkiksi Twinspaceen.

Kuva: Jenni Decandia

Laatu

Laatu syntyy monista asioista. Osa niistä on helposti todennettavia tai mitattavia, kuten kuinka hyvin hankkeen tavoitteet liittyvät opetussuunnitelmaan ja onko nämä tavoitteet saavutettu. Tai kuinka paljon oppilaat tekevät yhdessä, mieluiten yli maiden rajojen, pareissa tai pienissä ryhmissä ja miten eri laaja-alaiset taidot kehittyvät hankkeen aikana.

Tärkeää on myös osallistaa erilaiset oppijat (omien vahvuuksien hyödyntäminen) projektin kaikissa eri vaiheissa. Kun oppilaat osallistuvat jo alkuvaiheessa projektin ideointiin, aiheen valintaan ja suunnitteluun, he samalla sitoutuvat koko prosessiin loppuarviointiin saakka.

Mutta miten mitataan oppimisen iloa, motivaatiota, luovuutta ja onnistumisen elämyksiä? Ovatko ne sittenkin laadukkaan oppimisen tärkein tekijä.