Aktiivista kansalaisuutta etsimässä Wienissä

European political education in school - seminaari opettajille pidettiin marraskuussa Wienissä, Itävallassa. ETwinning tarjoaa joka mahdollisuuden tutustua tietyn aihealueen tematiikkaan eli vuositeemaan, ja tämän vuoden aihealua, Citizenship eli Aktiivinen kansalaisuus, on ehkä siitä vaikeimmasta päästä. Monikulttuurisen koulun opettajana olen kuitenkin huomannut miten tämä kiinnostaa monia maahanmuuttajataustaisia nuoria. Joillekin heistä demokraattisessa valtiossa asuminen ei ole itsestäänselvyys, ja heidän oikeutensa ovat heille epäselvät.

Itävallassa jopa parlamentti ja kansanedustajat ovat koulujen opetuksessa mukana, sillä Demokratie Werkstatt on tarjonnut vuodesta 2007 lähtien jopa 150000 itävaltalaiselle nuorelle mahdollisuuden tutustua demokratian toimintaperiaatteisiin. V. 2007 aloitettu parlamentin ohjelma juontaa juurensa silloisesta päätöksestä pudottaa äänestysikä 16 vuoteen. Tätä ohjelmaa jopa tuetaan opetusministeriön taholta siten, että kouluilla on mahdollisuus hakea rahallista tukea vierailuunsa, jonka aikana Demokratie Werkstatt järjestetään. Politiikka on myös oppiaine koulussa.

Verkostoitumisen lisäksi ohjelma tarjosi katsauksen jo toteutettuihin projekteihin aktiivisen kansalaisuuden saralla, sekä kouluvierailun paikallisessa koulussa. Opettajia kiinnostavat aina esimerkit, joten oli mukava todeta, että tämä seminaari tarjosi mahdollisuuden saada sekä käytännön projektityökaluja, projekti-ideoita ja jopa mahdollisuuden vierailla koulussa, joka oli tällaisia projekteja jo toteuttanut.

Itse koin tämän seminaarin todella upeaksi paketiksi esimerkkejä ja työkaluja demokratiakasvatukseen yläkoulussa; suosittelen että kaikki opettajat pitäisivät silmässä Opetushallituksen sivustoa, jolla kerrotaan tällaisista mahdollisuuksista, sillä näitä ei joka päivä tule vastaan. Opetushallitus myös rahoittaa nämä matkat valituille osallistujille, tosin sijaiskuluja ei Opetushallitus tietenkään korvaa.

Linkki sivulle : OPH seminaarit

Linkki: Digital Citizenship Handbook

Kuva: Digital Citizenship Handbook

Tekoälyn hyödyntäminen lyhyiden kielien eTwinning-projektin tukena

Moni lyhyen B2-kielen (ranska, saksa, espanja) opettaja on ilmaissut kiinnostuksensa eTwinning-projektin aloittamiseen, mutta sama kysymys nousee aina esiin. Miten saada B2-kielen yläkouluikäiset oppilaat uskomaan omaan kielitaitoon, erityisesti lyhyen ja vastikään aloitetun kielen suhteen? Opetussuunnitelmassa on paljon sisältöjä ja tavoitteita tuntimäärään nähden, ja samaan aikaan viestinnällisen kompetenssin luominen vaatii aikaa ja toistoa samojen asioiden äärellä.

Moni kaupunki on ostanut käyttöönsä Google Apps for Education - sisällön, mikä onkin käytännöllinen paketti opettajalle. Osa kaupungeista on toivottavasti myös huomannut, että Microsoft Copilot - tekoäly on hyödynnettävissä oleva työkalu (joskin maksullinen). Esittelen tässä kirjoituksessa muutamia tapoja, miten Copilotia voi hyödyntää lyhyiden kielen harjoittamisessa, ja oppilaan viestinnällisen kompetenssin tukemisessa. On hyvä huomata, että Copilotin maksullinen ominaisuus tarkoittaa sitä, että opettajan ollessa kirjautuneena siihen työtunnuksillaan, Copilot ei hyödynnä promptin, eli kehotteen, sisältöä tekoälyn kehittämisessä, mikä on suositeltava ominaisuus.

Copilotia, tai mitä tahansa tekoälyä, esim. ilmaista ChatGPT:tä käytettäessä, on hyvä huomata, että tekoälyä ohjataan prompteilla. Promptin täsmällisyys lisää tekoälyn kykyä luoda tehtäviä, joita haluat saada. Nykyinen tekoäly osaa “lukea” jopa kuvia ja pdf-tiedostoja, joten tätäkin ominaisuutta voi opetella hyödyntämään, jolloin promptia ei tarvitse edes kirjoittaa kokonaan.

Kertaustunnille voi esimerkiksi luoda seuraavalla kehotteella kertaustehtäviä:

“Luo kielioppi - ja käännöstehtäviä ranskan kielestä aloittelijalle. Erityisesti oppilaalle joka haluaa lisäkertausta. Käytä verbejä être, aller, avoir, prendre, voir, faire, vouloir, aimer, habiter. Käytä J’aime 1 - kirjan sanastoa. Vantaan opetussuunnitelma. B2 - ranska.”

Tekoälyn luotua harjoituksen, voit vielä lisäkehotteilla muokata sitä, tai kopioida sen vasemmasta alalaidasta.

Lisäksi voit esimerkiksi pyytää tekoälyä luomaan viestintätehtävän samoilla kriteereillä.

Jos haluat valmistella oppilaita online-tapaamiseen, käy sekin Copilotin avulla:

- Oppilaat voivat kysyä AI:lta kysymyksiä vaikkapa kieliopista, ja tekoäly selittää

- Oppilaat voivat käydä keskustelun vaikkapa ranskaksi tekoälyn kanssa tutusta aiheesta (josta on kenties tarkoitus myöhemmin keskustella miitissä). Tekoälyn voi ohjeistaa esim. vastaamaan kuuluisan kirjailijan tyylillä, tai puhekielisesti. Tekoälyn voi myös ohjeistaa korjaamaan oppilaiden ranskankielisiä prompteja ja antamaan palautetta heidän virheistään.

Kirjoitustehtävässä tekoälyn voi ohjeistaa vaikkapa seuraavalla promptilla:

“Korjaa seuraava kirjoitus. Anna palautetta jokaisesta kielioppivirheestä ja kirjoitusvirheestä alleviivaamalla ne. Huomaa että tekstin on kirjoittanut suomenkielinen, ei-natiivi ranskan kielen opiskelija 9. luokalla.”

Huomaa, että ylemmässä kuvaesimerkissä on asioita (inversiokysymys), joita en luokassa käytettävään harjoitukseen jättäisi. Copilot ei siis automaattisesti saa aivan kaikkea oikein.

Courage, tekoälyn käyttö on hauskaa!

We are all Europeans - or are we?

 Rasismi on entistäkin ajankohtaisempi aihe koulujen muuttuessa monikulttuurisemmiksi. Kulttuurisensitiivisyys ei ole vain uusi käsite kouluissa ja työpaikoilla, vaan se on konkreettinen ajatustavan ja asenteen muutos, joka näkyy puheen tasolla. Katson tässä kirjoituksessa kulttuurisensitiivisyyden sisältävän myös katsomussensitiivisyyden käsitteen.

Milton J. Bennett on esitellyt kulttuurisensitiivisyyden mallin, joka koostuu lyhyesti mainiten neljästä tasosta: kieltäminen, defensiivisyys, vähättely ja hyväksyntä. Hyväksynnän tasolla vielä eritellä käsitteet sopeutuminen ja integraatio, jotka muodostavat aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan peruspilarit.

Kuvalähde: Yhdessä ilman rasismia - juliste

Tänä vuonna tutkimme eTwinning-projektissa eurooppalaisuuden käsitystä, joka on kovassa murroksessa. Monikulttuurisen koulumme oppilaita aihe kiinnostaa ja koskettaa, sillä lähes 700 oppilaan koulussamme n. 50% on muita etnisyyksiä kuin kantasuomalaisia, ja koulussamme puhutaan jopa 38 eri äidinkieltä.

ETwinning - projektin aiheena rasismi ja rasismin kokemukset voisivat kahden monikulttuurisen eurooppalaisen koulun välillä muuttua myös ikäviksi, sillä valitettavasti mikroaggressiot ovat tuttuja henkilökohtaisella tasolla koulujemme oppilaille. Positiivista perspektiiviä aiheeseen tuo kuitenkin rasismin syiden pohtiminen, ja omien positiivisten kokemusten jakaminen; tarkoituksena on kuitenkin keskittyä eurooppalaisuuden miettimiseen, ja esimerkiksi siihen, millaista eurooppalaisuus on monikulttuurisesta perspektiivistä katsottuna, mitkä seikat tekevät meistä yhdessä eurooppalaisia, ja millaiset ovat ne arvot, jotka me jaamme. 

Ennen projektin alkua perehdyimme myös ensimmäisessä kuvassa näkyviin antirasistisiin toimintaohjeisiin (ks.Eurooppa luokkahuoneena,Miten lisään hyvinvointia luokkahuoneessa antirasismin kautta?); oppilaiden innostuneisuus keskustelussa näkyy aitona uteliaisuutena myös toisen taustaa kohtaan, ja joskus oppilaat syyllistyvät ylilyönteihin ja stereotyyppiseen ajatteluun. Monikulttuuristen koulujen haastattelujen kuuntelu onkin opettajalle hauskaa puuhaa, sillä uteliaisuus vie keskustelua joskus mitä mielenkiintoisimpiin aiheisiin. On kuitenkin hyvä huomata, ettei ole miellyttävää jos sinusta tehdään olettamuksia ulkomuotosi tai pukeutumisesi perusteella. Tässä projektissa on myös harjoitellaan keskustelutaitoja monikulttuurisessa ympäristössä, ja sitä, miten myös asetat rajoja jos keskustelukumppanisi ei ole kulttuurisensitiivisesti valistunut.

Kevään rasisminvastaisella viikolla (ks. SPR - sivut) koulussamme on esillä oppilaiden tiivistelmiä haastatteluista, ja kuvaus- ja julkaisulupien ollessa kunnossa, jopa aulan näytöillä voi pyöriä lyhyt kooste haastatteluista, ja oppilaiden mielestä tulevaisuuden eurooppalaisten jakamista arvoista. Oppilaille projekti on jo nyt tärkeä: heille on uusi ajatus nähdä eurooppalaisuus yhteisenä asiana, joka ei perustu ihonväriin tai siihen, onko  perhetausta eurooppalainen. 

Kuvalähde: SPR

ETwinning - projektin englannin kielen anti on myös huomattava, sillä mikään ei niin sitouta teinejä koulutyöhön, kuin toisten teinien näkeminen. Erasmus+ - ohjelmalla on puolensa, mutta joskus on mukava myös tuoda toisen eurooppalaisen koulun teinit mukaan oman koulun projekteihin yksinkertaisesti netissä tehtävällä eTwinning - projektilla. Hektisen TikTok-aikakauden nopeatempoisuus saattaa väsyttää teinejä, eivätkä oppituntien aiheet kiinnosta, mutta toisten teinien kanssa työskentely - eritoten jos siihen saa mukaan online-haastatteluita esim. englannin tunneilla - saa teinit suorastaan innostumaan englanniksi työskentelystä. 

Lisävinkkejä opetukseen:

Yhdessä rasismia vastaan - oppitunti ja aamunavaus (yläkoulu) (sproppimateriaalit.fi)

See the definition and forms of racism - Finnish Red Cross

EU ja demokratia - miten näin vaikeaa aihetta voi opettaa monikulttuuristuvassa Suomessa?

 

Suomen koulut monipuolistuvat etnisesti nopeassa tahdissa: pääkaupunkialueella ei enää oikeastaan pelkästään kantasuomalaisia opiskelijoita opettavia kouluja olekaan. Omassa koulussani on oltu monikulttuurisia jo pitkään, yli 50% koulumme oppilaista on  etnisesti muita kuin kantasuomalaisia, ja kotikielinä on 38 eri kieltä, joten kielitietoisuus ja kulttuurisensitiivisyys kuuluvat perustyökalupakkiimme. 

Entäpä sen sijaan EU ja demokratiakasvatus? Pelkäänpä, että hyvin usein nämä aiheet ohitetaan muualla kuin yhteiskuntaopin tunneilla (6. ja 9.lk). Meidän koulussamme oppilaille ei ole itsestäänselvyys asua demokraattisessa valtiossa, eikä ole myöskään itsestäänselvää että oppilaat tietävät mikä, ja millainen, EU on.

Tämän vuoden eTwinning - projekti eräälle 8.luokalle onkin tutustua EU:n päättäviin elimiin, ja siihen, mitä 

demokratia tarkoittaa. Koska koulussamme on 3 tuntia englantia joka viikko, onnistuu tämän projektin toteutus englannin tunneilla lukuvuoden aikana. EU tarjoaa monia tietosivuja, ja jopa oppimispelejä, jotka näyttävät konkreettisesti, miten EU toimii. Pelillisyys tekee raskaastakin aiheesta mielenkiintoisen, sillä pelien pelaaminen on jälleen kerran kiinnostanut oppilaita. Pelit kuitenkin lähinnä syventävät opittua asiaa. 

Yhteistyökoulun kanssa helppo tapa toimia, joka myös aina kiinnostaa teinejä, on jakaa esim. päättävät elimet puoliksi,

vaikkapa 2 per koulu, joihin sitten tutustutaan oppituntien ohessa. Lisäksi Helsingissä asuvat voivat saada  

Lyhyt EU -oppaan monilla eri kielillä Oodin Eurooppa-tiedotuksesta, mikä mahdollistaa EU: arvoihin tutustumisen, EU:n  

maantieteellisen levinneisyyden tutkimisen, EU ja Ilmastonmuutos -aiheen ja esittelee mm. EU:n mahdollistamat oikeudet 

EU-maiden kansalaisille. Teinit ovat aina kiinnostuneita toisten teinien puheenaiheista, joten online-tapaamisten avulla pidetyt miitit  

mahdollistavat tiedon jakamisen, ja myös keskustelun omista arvoista, demokratian arvoista ja EU:n  

perusasiakirjaan kirjatuista EU.maiden yhteisistä arvoista. 

Teini-ikäisillä on jo tarve ilmaista itseään, ja tämänkaltainen aihe kiinnostaa yllättävän monia teinejä, puhumattakaan siitä,  

että se sitouttaa teinejä tiedonhankinnan ja tiedon prosessoinnin kaltaisiin alueisiin, jotka ovat todellisia tulevaisuuden taito 

Lyhyissä kielissä tämänkaltainen projekti voi olla sula mahdottomuus sanavaraston kapeuden johdosta, mutta A1-englannin  

opiskelijat pystyvät jo ryhmänä ilmaisemaan mielipiteensä. Monikulttuurisessa koulussa fakta on myös se, että monelle oppilaalle

englanti voi olla tutumpi ja vahvempi ilmaisukieli kuin suomi. Näille oppilaille projekti siis antaa uskoa omaan osaamiseen.

Myös eTwinning tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia opettajalle seuraavan vuoden ajan perehtyä aktiivisen kansalaisuudenja demokratian teemoihin, sillä eTwinning on julkistanut syyskuun 24. päivä vuoden teeman, joka on Citizenship. ETwinningin nettialustan, ESEP:in kautta, pääsee Learn-kohdassa etsimään webinaareja ja fyysisiä seminaarejakin aiheesta. ETwinningin tarjoamat  englanninkieliset MOOC:it  

(netissä omaan tahtiin tehtävät opintokokonaisuudet) antavat mahdollisuuden opiskeluun omassa tahdissa, mutta yksittäisten webinaarien kauttakin voi perehtyä aiheeseen, ja saada uusia työkaluja. 

EU tarjoaa esim. seuraavia infosivuja:

EU Learning Corner - pelejä alakoulusta lukioon

Learning Materials

Infosivu: EU:n toimielimet

EU:n neuvoston roolipeli

EU:n päätöksenteko roolipeli

Hyvinvointia oppimassa Ateenassa Osa 1: RESILIENSSI

 ETwinningin vuositeemana 2024 on hyvinvointi ja se oli aiheena huhtikuun lähettiläiden seminaarissa Ateenassa. 

 Matka Lapista Ateenaan oli oikea seikkailu ja pääsimme määränpäähän ensin autolla Sodankylästä Rovaniemen lentokentälle ja kolmella lennolla; Helsinki-Istanbul-Ateena. Mieleemme jäi Istanbulin lentokenttä, se oli elämys. Ihmisvilinässä oli tunnelmaa ja, vaikka ihmisiä oli paljon, kaikki toimi ja matka eteni sujuvasti.Todella hyvinvointia lisäävä kokemus tuli vastaan jo heti Ateenan lentokentällä, kun siellä tavattiin muita eTwinning -lähettiläitä ja pääsimme oppimaan ensimmäisiä kreikan kielen sanoja: kaliméra (hyvää huomenta)ja efcharistó(kiitos). Tuntuu vieläkin hyvältä muistella noita sanoja viikkojen jälkeen.

 Esteban: “Hyvinvointiani lisäsivät aamulenkit Ateenan keskustan nähtävyyksien keskellä. Toisaalta erittäin surullista oli huomata kymmeniä kodittomia ihmisiä.” 

 Katri: “Ateena oli ihan uusi kokemus kaupunkina. Akropoliksella vierailu oli yksi kohokohta sekä illallinen kaikkien seminaariin osallistujien kanssa paikallisessa ravintolassa, nauttien paikallisesta musiikista ja ruuasta sekä tanssista. Kreikkalainen lähettiläs opasti sirtakin saloihin ja saimme kaikki osallistua.” 

Akropoliksella kohdattiin historian kirjoista tutut kohteet.

 Seminaari oli loistavasti rakennettu aloittaen tilaisuuden luennoilla, joissa käsiteltiin hyvinvoinnin lähtökohtia ja asioita mitkä siihen vaikuttavat. Yhteisten luennoiden lisäksi saimme valita työpajoja niistä aiheista, jotka tukevat eniten meidän omia tarpeitamme ja kiinnostuksiemme kohteita. Pidimme molemmat tärkeänä resilienssiä, jota nykypäivän arjessa kaivataan enemmän kuin koskaan ennen.

 Resilienssityöpajassa luennoitsija Alexandra Almpanidou luennoi ensin siitä, miten opettajien on tärkeää ymmärtää opiskelijoiden tämänpäivän haasteet. Hän nosti esille neljä keskeisintä: akateemisen paineen ja odotukset, kiusaamisen ja sosiaalisen paineen, teknologian ja sosiaalisen median sekä mielenterveyden haasteet. Hän kertoi myös miten resilienssiä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: itse ongelman näkökulmasta,;jolloin positiivinen suhtautuminen ja suunnitelma sen ratkaisuun osoittaa resilienssiä, ja tunteiden näkökulmasta, jolloin ratkaisuna on ajatella jotain muuta tai etsiä lohtua.

 Almpanidou painotti luennossaan oppilaiden itsetuntemuksen tukemisen keskeisyyttä ja miten ohjaaminen resilienssin kehittämiseen on tärkeää. Oppilaiden omien vahvuuksien tunnistaminen, oppilaiden aito itsereflektointi heidän kohtaamistaan haasteista, oppilaiden omien tunnereaktioiden tuntemus ja omien toimitatapojen huomaaminen sekä tunnistaminen on resilienssin kehittämisen keskiössä ja niitä me opettajina voidaan harjoituttaa. 

Almpanidoun luentodia: Johari Window Model

 Yhtenä resilienssin harjoitteena kokeilimme Alexandra Almpanidoun johdolla “Johari Window model” itsereflektointityökalua. Tällainen itsetarkastelu oli ihan mielenkiintoista ja ehkä vaikeaakin. Mutta arvelisimme, että jos tällaista harjoitusta tekisi useammin, oppisi huomaamaan itsestään monta hyvää asiaa ja itsetuntemus ja sen kautta resilienssi kasvaisi ja vahvistuisi. Muita harjoitteita työpajassa oli ‘Elämän pyörä ‘, jonka avulla voi tarkastella oman elämän tasapainoa ja huomata millä osa-alueella on kehittämisen tarpeita. 

Almpanidoun luentodia: The wheel of Life.

Tutustuimme myös “GROW-model”-harjoitteeseen, joka  taipunee hyvin koulumaailmaan sen perustuessa tavoitteisiin.  Myös mielipiteiden ja totuuksien erottelu ja “Mitä jos?” -kysymykset voivat soveltua koululaisen itsetunnon kehittämiseen, löytämällä positiivinen ajattelu ja näkökulma omaan elämään ja tekemiseen.

Almpanidoun luentodia: GROW-model

Almpanidoun luentodia: Mitä jos? -harjoite.

 Työpajojen jälkeen pohdimme millaisia eTwinning-projekteja voisi resilisenssin teemalla toteuttaa, tässä meidän ideat:

 Luokanopettajan johdolla: 

  Let’s become friends (vieraat kielet): järjestetään virtuaalitapaamisia kumppanikoulun kanssa, jossa keskustellaan ja tutustutaan. Samalla harjoitellaan kertomaan itsestä. 

  Selfportrait (kuvataide, kielet, suomen kieli): Herätellään aiheeseen kirjoittamalla itsestä omalla äidinkielellä, kuvataiteessa toteutetaan omakuva, jossa olisi mukana omia vahvuuksia esim. Taustassa, järjestetään virtuaalinen taidenäyttely kumppanikoulun kanssa. 

 Yläkoulussa: 

 Tutustu itseesi- Know yourself (terveystieto): resilienssia voidaan edistää harjoittelemalla sosiaalisia taitoja sekä kehittämällä itsetuntoa. Voidaan järjestää etätapaamisia ja vertailla miten eri kulttuurissa suhtaudumme esimerkiksi pettymyksiin sekä vastoinkäymisiin. 

 Just do it (liikunta ja terveystieto): Tiedetään, että liikunnan avulla edistetään kaikia terveyden osa-alueita. Suunnitellaan lihaskuntoharjoitteluohjelma, jossa harjoitetaan lihasmassaa, erilaisia ryhmätehtäviä ja peruskestävyys- sekä liikkuvuusharjoitteita, jotka ovat hyödyllisiä aivoille. Suunnitelmat voidaan jakaa sähköisesti muiden koulujen kanssa ja toteuttaa omassa koulussa.

Hyvinvoivaa työvuotta toivottaa lähettiläät Katri ja Esteban.