Kevät keikkuen tulevi – kevätseurantaa kv-yhteistyössä

 

Pitkän, pimeän talven jälkeen me suomalaiset odotamme kevään tuloa malttamattomina. Kevään merkkejä bongaillaan ja jaetaan sosiaalisessa mediassa. Kevään etenemisen seuranta ja luontohavainnot kuuluvat myös kouluun, erityisesti ympäristötiedon ja biologian opintoihin, mutta toki niitä voi tehdä melkein missä oppiaineessa tahansa.

Vielä ehdit!

Ehdit mainiosti vielä  löytää kumppanin ja käynnistää pienen kevätprojektin, jossa oppilaat tekevät havaintoja säästä ja luonnosta, kirjaavat niitä yhteiseen dokumenttiin sekä ottavat valokuvia havainnoistaan ja jakavat niitä kumppaniluokkalaisille.

Projekti perustuu tutkivalle oppimiselle, jossa oppilaat oppivat tekemään havaintoja ympäristöstään pikkuretkillä ympäröivään luontoon sekä myös koulumatkoilla ja itsenäisesti ulkona liikkuessaan. Havainnot tallentuvat kätevästi kännykkään. Yhdessä voidaan miettiä mikä kasvi tai hyönteinen on kyseessä. Tunnistamisessa voi käyttää vaikka iNaturalist-alustaa ja sieltä löytyvät myös englanninkieliset nimet kasveille ja eläimille.

Sääseurantaa yhdessä

Projektin perusta on lämpötila- ja säähavaintotaulukko, jota oppilaat täyttävät sovittuina päivinä esim. kaksi kertaa viikossa. Me käytimme yhteistä Google-dokumenttia, johon kaikilla oli vapaa pääsy. Säätilojen kirjaajana voi toimia viikoittainen vastuuoppilas. Havaintojen pohjalta voidaan keskustella säähän liittyvistä ilmiöistä ja vertailla niitä kumppanimaan kanssa. Sopiva seuranta-aika voisi olla esim. maaliskuusta toukokuun alkuun. Seuraavassa esimerkki, jota voi käyttää mallina. Lisää rivejä toki tarvitaan.

Sään seurantataulukko:

Englanninopettajan näkökulmasta tämä on mainio tapa harjoitella päivämääriä, järjestysnumeroita ja sääsanoja tosielämässä. Kaikki oppilaat vuorollaan.

Keväänmerkit

Lämpötilojen seurannan lisäksi edellä mainittuun dokumenttiin voisi kirjata erilaisia keväänmerkkejä. Seuraavassa esimerkki, jossa opettaja on kirjoittanut valmiiksi muutamia keväänmerkkejä, joihin oppilaat voivat kirjoittaa missä ja milloin ovat sen havainneet. Oppilaat voivat jatkaa listaa omilla havainnoillaan. Mitkä ovat kevään merkkejä Belgiassa?
 

Kevään merkkien havainnot:

Oppilaat voisivat täydentää yllä olevaa havaintotaulukkoa myös esim. pareittain tai pienessä ryhmässä kumppanimaan oppilaiden kanssa. Se voisi olla hauska ja kannustava  monikansallinen ryhmätyö.

Havaintojen dokumentointi

Erityisen tärkeää on dokumentoida omia havaintojaan valokuvin. Oppilaat voivat ladata ottamiaan kevätkuvia TwinSpaceen tai tätä projektia varten luodulle Padletille. Ladattuaan kuvan oppilas kirjoittaa (englanniksi tai projektin yhteisellä kielellä), mitä siinä näkyy sekä tietysti myös oman nimensä. Padlet on siinä mielessä hauska ympäristö, että kaikkia kuvia voi silmäillä yhtä aikaa, niistä voi tykätä ja niitä voi kommentoida. 

Valokuvat ovat kiva tapa osallistaa kaikki oppilaat tekemään havaintoja. Tähän projektiin voivat osallistua myös ne, joiden kielitaito ei vielä riitä syvällisiin keskusteluihin.

Oppilaiden yhteistyö ja vuorovaikutus

Oppilaiden vuorovaikutus ja yhteistyö on eTwinningissä tärkeää. Tässä projektissa luodaan yhteisiä dokumentteja ja kuvagallerioita. Lisäksi voidaan keskustella TwinSpacen foorumilla siitä, mikä kunkin mielestä on keväässä hauskinta, mitkä harrastukset kuuluvat erityisesti kevääseen tai mitä juhlapäiviä kumppanimaassa vietetään ja miten. Keväällähän on pääsiäinen, aprillipäivä ja vappu. Vietetäänkö näitä myös kumppanimaassa?

Projektin aika kokoonnutaan yhdessä Teamsiin tai Zoomiin tai TwinSpacen verkkokokoukseen kertomaan havainnoistaan ja esittelemään kevään etenemistä kuvin ja diaesityksin. Jos oppilaat ovat tehneet pieniä kevätaiheisia videoita tai taidenäyttelyitä, niitäkin voidaan yhdessä katsoa.

Projektin lopussa voidaan Teamsissä pelata yhdessä Kahoot-peliä, jossa tunnistetaan havaittuja kasveja, lintuja, hyönteisiä tai muita luonnon ilmiöitä. 

Kevättä odotellessa havaintoja tekemään!

Dialogista yhdessä tekemiseen

Lähes 50 opettajaa 10 eri Euroopan maasta osallistui Helsingissä järjestettyyn kolmipäiväiseen eTwinning-seminaariin, jonka teemana oli eTwinningin teemavuoden mukaisesti demokratiakasvatus ja oppilaiden osallisuus. Kaukaisimmat osallistujat tulivat Azerbaidžanista, Moldovasta ja Ukrainasta. Mukana oli myös opettajia Espanjasta, Ranskasta, Slovakiasta, Tšekistä, Puolasta, Tanskasta ja Suomesta.
Kaikki olivat innokkaita ja kokeneita luokanopettajia, mutta eTwinningissä vasta-alkajia. Se osoittautui todella hedelmälliseksi ja luovia ideoita synnyttäväksi yhdistelmäksi.
Seminaarin ohjelma: https://twinspace.etwinning.net/90263/pages/page/666108

Koulu on mini-universumi 

Seminaarissa opittiin uutta ja kokeiltiin käytännössä erilaisia osallistavan oppimisen malleja. Luokanopettaja Laura-Maria Sinisalo Helsingistä puhui syrjäytymisen kokemuksista. Jokainen meistä on joskus kokenut itsensä ulkopuoliseksi tai syrjityksi. Jaoimme kokemuksiamme monikansallisissa ryhmissä. Kokemukset olivat hämmästyttävän samankaltaisia ja pystyimme helposti samaistumaan toistemme tuntemuksiin. Saimme myös käytännössä kokea, miltä tuntuu, kun opettaja ei ole tasapuolinen.

Koulu on osa ympäröivää maailmaa. Emme pysty sulkemaan ulos maailmaa uhkineen ja ongelmineen. Mutta koulu voi kasvattaa kansalaisia, jotka tuntevat itsensä turvallisiksi ja osallisiksi, haluavat vastata haasteisiin ja kokevat voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa.

Dialogi vahvistaa demokratiaa

eTwinning-hankkeet ovat olemukseltaan oppilaskeskeisiä sekä yhteistyö- ja viestintätaitoja kehittäviä. Oppilaiden osallisuutta voidaan kuitenkin vieläkin vahvistaa jokaisessa projektin vaiheessa suunnittelusta ja tavoitteiden asettelusta eri aktiviteetteihin ja arviointiin.

Kokeilimme demokraattista dialogia, jossa tehtiin arvovalinta ensin yksin, sitten löydettiin kompromissi parin kanssa, ja jatkettiin eteenpäin neljän ja kahdeksan hengen ryhmiin, aina tavoitteena yksi yhteinen näkemys. Prosessi on haastava eikä yksimielisyyttä aina löydy. Kaikki eivät koe tulleensa kuulluksi tai ymmärretyksi. Demokratia ja dialogi eivät olekaan niin helppoja menetelmiä kuin voisi luulla. Sen vuoksi niitä olisi hyvä harjoitella ja paljon. Myös luokissa oppilaitten kanssa ja projekteissa yhdessä kumppanioppilaitten kanssa.
Työpajan diat ja materiaalit: https://twinspace.etwinning.net/90263/pages/page/801124

Luovuutta ja yhdessä oivaltamisen iloa

eTwinning lähettiläs Sari Auramo esitteli omia monipuolisia projektejaan ja kertoi myös pienistä epäonnistumisista, jotka kuuluvat oleellisesti oppilaskeskeiseen oppimiseen. Virheistä oppii enemmän kuin mistään muusta.

Hauskoja eTwinning projektin aktiviteetteja ovat web-tapaamiset tai Skype-puhelut, joihin voivat osallistua koko luokat tai vain 2 – 4 oppilasta keskenään. Näissä oppilaat näkevät toisensa, voivat vaihtaa muutaman sanan (tai enemmänkin), esittää laulun tai vaikka pelata Kahootia (jotka ovat laatineet toisilleen).

Tällaiset oppilaitten osallisuutta tukevat ja luovuutta hyödyntävät projektit kasvattavat oppilaitten motivaatiota ja innostavat yrittämään enemmän. Kaikille niille on yhteistä oppimisen ilo.
Työpajan diat ja videot: https://twinspace.etwinning.net/90263/pages/page/804870

Tavoitteena parempi maailma

Tärkein osuus seminaarissa oli projektikumppanin löytäminen, projektisuunnitelman laatiminen eTwinning-projektin perustaminen. Kaikki osallistujat onnistuivat tässä!

Koko perjantai-iltapäivän ja lauantaiaamupäivän kokoussali oli sakeanaan innostunutta puheensorinaa, läppäreiden naputusta ja naurun purskahduksia. Hankkeiden tavoitteina oli ystävyyden synnyttäminen ja eri kulttuureihin tutustuminen, mutta myös oman koulun toimintakulttuurin kehittäminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Projektien nimet kertovat enemmän. Tässä on muutamia esimerkkejä: ”Give your Waste a Second Life”, ”Making a Better School Day”, “All together for Climate” ja “Stop talking, START doing!”

Seminaarin tuloksena rekisteröitiin 11 uutta eTwinning projektia, joissa on mukana yli 700 oppilasta. Lisäksi tutustuttiin opettajiin eri puolilta Eurooppaa, myös sellaisista maista joissa demokratia ja sanan vapaus eivät ole niin itsestään selviä perusarvoja ja oikeuksia kuin meillä Suomessa. Kaikilla meillä on kuitenkin yhteinen halu tehdä tästä meidän maapallostamme vähän parempi paikka elää.

Monialaisuus (eTwinning) oppimisprojektien ytimessä

Uusien opetussuunnitelmien myötä tavoitteena oppimisessa ja koulun toimintakulttuurissa on laajempi yhteistyö ja monipuolisempi näkökulma opittaviin asioihin ja ilmiöihin. Kun ilmiöitä tutkitaan tosi elämän kontekstissa, käsitteet ja kaavat muuttuvat todellisuudeksi ja monimutkaisetkin asiat tulevat ymmärrettävämmiksi ja merkityksellisemmiksi. Autenttinen oppiminen johtaa luonnostaan asioiden tutkimiseen osana maailmaa, monialaisesti eri oppiaineiden näkökulmista.

Toisin kuin usein ajatellaan, monialaisuus tuo väljyyttä opetussuunnitelman toteuttamiseen ja tarjoaa mahdollisuuden oppia monia asioita yhtä aikaa. Kun yleensä edetään yhden oppiaineen tavoitteiden mukaisesti erilaisia sisältöjä käsitellen, monialaisessa projektioppimisessa tavoitellaan yhtäaikaisesti useiden eri oppiaineiden tavoitteita. Esimerkiksi itse toteutettujen kyselyiden tuloksiin voivat yhdistyä laajemmat yhteiskunnalliset ilmiöt, eettinen pohdinta sekä kielellinen ilmaisu, vuorovaikutus ja esittäminen (= matematiikka, yhteiskuntaoppi, uskonto, elämänkatsomustieto, suomen kieli ja vieras kieli).

Käytännössä siis valitaan oppilaitten kanssa teema, ongelma tai ilmiö, jota lähdetään yhdessä tutkimaan. Sen jälkeen voi miettiä, mitkä oppiaineet ja minkälaiset oppimisaktiviteetit ja projektioppimisen vaiheet teeman käsittelyyn halutaan sisällyttää. Kun kokonaisuus alkaa hahmottua, kannattaa kaivaa uudesta opetussuunnitelmasta oppiaineitten tavoitteet ja sisällöt sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet esille ja tutkia, mitä konkreettisia tavoitteita oppimisprojekti tukee. Kun ne kirjoittaa auki projektisuunnitelmaan, on helppo huomata, että monet eri oppiaineiden tavoitteet tukevat toisiaan ja niitä kohti on järkevämpää ja luontevampaa kulkea yhtä aikaa kuin peräjälkeen.

Tasa-arvokasvatus

Yksi esimerkki hyvin ajankohtaisesta ongelmasta ja projektioppimisen mahdollisesta teemasta on sukupuolten välinen tasa-arvo. Kaikilla kouluilla pitäisi olla tällä hetkellä ajantasainen tasa-arvosuunnitelma, joka edellyttää tasa-arvoon liittyvien teemojen käsittelyä, stereotypioiden purkua ja tasa-arvoisuutta edistävän toimintakulttuurin tukemista. Tasa-arvo on myös Euroopan ja globaalista näkökulmasta erittäin ajankohtainen aihe nyt, kun viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet sukupuolten välisten erojen kääntyneen monella alueella uudestaan kasvuun.

Viime syksynä suunnittelin ja rakensin monialaisen tasa-arvokasvatusta tukevan projektisuunnitelman ”Tytöt leikkivät kotia, pojat ajavat autoilla?” erityisesti eTwinning-hankkeiden käyttöön. Projektiaihiota voi kuitenkin soveltaa eri ikäluokille ja toteuttaa myös ilman eurooppalaista kumppania. Kokonaisuuden voi toteuttaa pitemmän ajan kuluessa ja voi myös valita toteuttaako kaikki eri aktiviteetit vai vain osan niistä.
Tytöt leikkivät kotia, pojat ajavat autoilla? - projektisuunnitelma
Girls play with dolls, boys play with cars? - project plan

Kielikasvatus 

Toinen, uuden opetussuunnitelman kannalta kiinnostava eheyttävä teema on kielikasvatus. Se nousee esille ”Tytöt leikkivät kotia, pojat ajavat autoilla?” projektisuunnitelmassa (sukupuolisesti värittyneet sanat), mutta vielä vahvemmin laatimassani ”Monta tarinaa maailmasta” -oppimissuunnitelmassa. Siinä on tavoitteena opetella katsomaan maailmaa eri näkökulmista ja tarkastella kriittisesti omia tulkintojamme, jotka määräytyvät kulttuurisesti ja ovat oman kielemme muokkaamia.

Projektin aikana tehdään pieniä aktiviteetteja, jotka havainnollistavat kielen, kulttuurin ja ympäröivän maailmaa koskevien tulkintojen kirjoa. Erityisen silmiä avaava on ”The Danger of a Single Story” -video, jossa havainnollistuu, miten vahva merkitys kielellä ja tarinoilla on tulkitessamme ympäristöämme.
Monta tarinaa maailmasta - projektisuunnitelma
Many Stories of the World - project plan

Monialainen lähestymistapa avaa myös opettajalle uudenlaisen maailman. Kun siihen liittää vielä kansainvälisen yhteistyön tuoman monikulttuurisen ulottuvuuden laaja-alainen osaaminen kehittyy huimin harppauksin: ajattelun taidot, vuorovaikutustaidot, monilukutaito, tvt-taidot sekä osallisuus ja halu vaikuttaa omaan ympäristöön. Uusi opetussuunnitelmamme avaa polkuja tulevaisuuteen ja merkitykselliseen oppimiseen.