Osallistuisin vaikka heti uudestaan!

Syksyllä järjestettiin Tanskan Esbjergissä eTwinning-seminaari, joka oli suunnattu varhaiskasvatuksen kentällä työskenteleville. Mukaan kolme päivää kestävään seminaariin Suomesta lähti neljä osallistujaa. Seminaarin teemana oli Nordic kindergarten pedagogy meets & plays with technology. Matkalla osallistujat pääsivät mukaan inspiroiviin työpajoihin sekä tutustumaan tanskalaiseen ja pohjoismaiseen pedagogiikkaan ja leikkisään oppimiseen teknologiaa hyödyntämällä. Seminaarin aikana osallistujat tutustuivat kollegoihin muista maista ja löysivät kumppaneita kansainväliseen yhteistyöhön ja eTwinning-projekteihin.

Opiskelen itse Turun yliopistossa yleisen kasvatustieteen maisteriksi ja olen korkeakouluharjoittelijana Opetushallituksessa yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalveluissa. Pääsin osallistumaan tähän seminaariin yhdessä kolmen muun suomalaisen kanssa. Olen haastatellut Suomesta osallistuneita heidän kokemuksistaan seminaarista ja siitä, mitä he oppivat matkalla sekä mitä eväitä he saivat mukanaan Suomeen.

Seminaarin osallistujat Men at Sea -patsaalla

Uusia tuttavuuksia sekä vanhoja tuttuja

Matka Esbjergiin lähti Helsingistä lentäen ja jatkui Tanskassa junalla. Keskustelut ja kohtaamiset niin suomalaisten kuin muidenkin maiden kollegoiden kanssa olivat mahtavia ja toivat lisää inspiraatiota työhön.

Matka oli antoisa ja matkaseura oli loistavaa! Alkuun kolmen tunnin junamatka Kööpenhamista Esbjergiin mietitytti ja jännitti, mutta matkan aikana pääsi hyvin tutustumaan matkatovereihin. Opin matkan aikana paljon eri varhaiskasvatuksen käytänteistä sekä Suomen sisällä että muissa maissa, varhaiskasvatuksen digitutor Reetta Kauppinen toteaa fiiliksestä matkan jälkeen.

Matka oli mahtava ja etenkin keskustelut innostuneiden kollegoiden kanssa. Itse innostuin kehittämään osaamistani edelleen heidän esimerkistään. Osallistun nyt Varhaiskasvatuksen digiosaaja-hankkeen täydennyskoulutukseen. Oli myös aivan mahtavaa tavata tanskalainen tuttava aiemmasta Erasmus+ projektista, päiväkodinjohtaja Marja-Terttu Puurila kertoo.

Olihan se hieno matka. Heti tältä istumalta lähtisin (uudestaan), jos pääsisin! varhaiskasvatuksen opettaja Henna Ojala hehkuttaa. 

Tanskalaista pedagogiikkaa yhdistettynä projekti-ideoihin

Osallistujat oppivat paljon. Erilaiset projekti-ideat sekä tanskalainen tapa tehdä yhteistyötä ja varhaiskasvatusta antoivat ideoita omaan työhön ja tekemiseen. Myös eTwinning-toiminta tuli tutuksi seminaarin aikana. Lisäksi teknologiaosaaminen kasvoi ja erilaiset uudet alustat tulevat käyttöön myöhemmin työelämässä.

Parhaiten mieleen jäivät projekti-ideat ja opin paljon eTwinning-toiminnasta. eTwinning ei ollut minulle entuudestaan tuttu asia, Reetta mainitsee.

Tanskassa yksi vierailukohde oli tanskalainen luonto- ja ulkoilmapäiväkoti, Myrthuegård. Vierailun aikana varhaiskasvattajat saivat tutustua tanskalaiseen pedagogiikkaan ja tekivät erilaisia harjoituksia, mm. kepillä tasapainottelua ja hyönteisten tutkimista.

Seipään kanssa tehdyt harjoitukset palauttivat mieleeni tanskalaisten tavan keskittyä yhteistyöhön, yksittäisten kilpailuasetelmien sijaan. Aiemman Erasmus+ projektimme harjoituksissa esim. viesteissä tanskalaiset käyttivät aina pareja yksittäisten kilpailijoiden sijaan. Myös näissä seipään kanssa tehdyissä tasapaino- ja reaktiokyky -harjoituksissa toimittiin pareina tai ryhmänä ja keskityttiin luomaan yhteys toisiin, muistelee Marja-Terttu.

Myrthuegårdin luonto- ja ulkoilmapäiväkoti

Seminaarin aikana osallistujat pääsivät tutustumaan kolmeen eri tanskalaiseen päiväkotiin. Yhdessä päiväkodissa lapsiryhmillä oli tapana vaihtaa ryhmätilaa, joihin oli valmiiksi luotu eri oppimisteemoja. Vaihto tapahtui aina tietyn väliajoin, jotta kaikki ryhmät ehtivät tutustua ja oppia tietyn ryhmätilan teeman.

Varsinaista ”uutta uutta” en oppinut, mutta olen omassa kunnassani esitellyt tanskalaisten kivoja pihoja sekä mielenkiintoista ryhmien kierrättämistä oppimisympäristöjen mukaan sen sijaan, että oppimisympäristöjä aina muokattaisiin. Pienten nukkumajärjestelyt herättivät myös ihastusta, kommentoi Henna.

Teemana teknologiaan tutustuminen ja sillä leikkiminen

Seminaarin teema, Nordic Kindergarten Pedagogy meets & plays with technology, näkyi seminaarin aikana eri tilanteissa ja paikoissa. Teema korostui projekti-ideoissa, ennakkotehtävissä, joita tehtiin Padlet-alustalla, sekä erilaisissa työkaluissa, joita opeteltiin käyttämään seminaarin aikana.

Mielestäni teema näkyi eniten yhteisten projektien ideoinnissa ja ennakkotehtävissä, jotka tehtiin Padlet-alustalla, Reetta toteaa.

Koska innostuin matkalla hakemaan mukaan Varhaiskasvatuksen Digiosaaja -koulutukseen, matka lisää välillisesti huimasti teknologiaosaamistani. Nyt päällimmäisenä käyttöön tulee varmasti Storyjumper yhteisten kirjojen tekemiseen, sadutukseen tai ihan projektien dokumentoimiseen, sekä Canva-julisteiden tai -esitteiden laatimiseen, Marja-Terttu mainitsee.

Tämän ison teeman lisäksi seminaarissa keskityttiin luonnon, ulkoilun ja tieteen yhdistämiseen leikkiin ja digitaalisiin työkaluihin. Käymme viikoittain metsäretkillä, joten hyödyllinen aihe myös tämä luonnossa oppiminen, Marja-Terttu lisää.

Seminaarin osallistujat pääsivät tutustumaan muun muassa Fanøn saareen

Tärkeäksi osallistujat kokivat sen, että pääsivät verkostoitumaan muiden maiden kollegoiden kanssa.

On hurjan tärkeää, että me täältä Vaka-puolelta verkostoidumme myös ja vertailemme toisiamme oppiaksemme uutta. Näiden seminaarien kautta voi tuoda uutta sekä henkilökunnalle että lapsille, Henna toteaa.

Koen sen tärkeäksi, että pääsin verkostoitumaan uudella tavalla sekä eri Euroopan maissa asuvien varhaiskasvatuksen ammattilaisten sekä taitavien suomalaisten kollegoiden kanssa, Reetta lisää.

Projekti-ideat todeksi

Seminaarin aikana osallistujat saivat jakaa omat projekti-ideansa muille ja näiden ideoiden pohjalta muodostettiin projektiryhmiä. Omat ideat yhdistettiin kollegoiden ideoihin ja lähdettiin viemään projekteja eteenpäin. Seminaari antoi myös eväitä lähteä viemään eTwinning-toimintaa omaan työympäristöön.

Omana ajatuksena on innostaa ja käynnistää omassa työskentelykaupungissa eTwinning-toimintaa, Reetta toteaa. 

Meillä on juuri alkanut meidän Tanskassa valmistelemamme eTwinning-projekti. Tämä oli minulle toinen kerta (seminaarissa), olen ollut aiemmin Turussa samanlaisessa jutussa. Turun seminaarista jatkui monen vuoden yhteistyö ja siltä tämäkin uusi yhteistyö vaikuttaa, Henna pohtii.

Seminaarissa käynnistetty eTwinning-projektimme Discovering our commonalities on myös jo pyörähtänyt käyntiin, Marja-Terttu kertoo. Projektissa lapset pääsevät osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön verkossa, esittelemään itsensä, kotipaikkakuntaansa ja maataan, sekä tutustumaan vastavuoroisesti Islantiin ja Kreikkaan. Projektin aikana pohditaan myös lasten oikeuksia ja tutustutaan kestävään kehitykseen.

Lopuksi kysyin vielä osallistujilta, kannattaako tällaiselle eTwinning-seminaariin lähteä. Vastaus osallistujilta oli aika yksimielinen: kannattaa lähteä mukaan!

Kannustaisin kaikkia varhaiskasvatuksessa toimivia ottamaan vastaavanlaisiin seminaareihin osaa. Itse lähtisin mielelläni uudelleen vastaavanlaiselle seminaarille, Reetta suosittelee.

Olen saanut osallistua vastaavaan seminaarin kerran aiemmin. Lähtisin ehdottomasti mukaan uudelleenkin, jos vain pääsisin – vaikka säännöllisesti - ja suosittelen lämpimästi eTwinning-seminaareja kaikille, joita kiinnostaa kansainvälinen yhteistyö ja itsensä kehittäminen, Marja-Terttu kertoo.

Kaikille minä suosittelen tällaista matkaa. On hyvä nähdä mitä muuallakin tapahtuu ja miten muissa maissa kehitetään varhaiskasvatusta! Henna iloitsee.

Kirjoittaja: Laura Soili

Kuvat: Laura Soili ja Claus Berg (ryhmäkuva)

Lisätietoa eTwinningistä voi lukea osoitteesta: https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/mika-etwinning

An experience of wind, the color of the air - ilmiöoppimista esiopetuksessa

Esiopetuksessa toteutetun eTwinning projektin avulla tutkimme tuulta keväällä 2018.
Projektissa oli mukana 36 jäsentä, 31 koulusta ja 12 eri maasta.

Tämä projekti integroi hienosti uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mm. ilmiöoppimisen ja lasten kiinnostuksen kohteen. Tutkimme lasten kanssa, miten tuuli kuljettaa erilaisia esineitä. Katsoimme yhteisten projektisivujen materiaaleja, toisten osallistujien ottamia valokuvia ja videoita. Saimme niistä uusia ideoita, joita kokeilimme yhdessä.

Teimme pieniä tuulikokeita, dokumentoimme kokeilut valokuvien avulla ja laitoimme kuvat projektisivuille. Rakensimme paperiset leijat, joita lennätimme aurinkoisena, hyvin tuulisena päivänä kesän alussa.

Projektin avulla toivoimme, että lasten kyky tehdä yhteistyötä ja oppia toisilta kehittyy ja lapset saavat kokeilla ilmiöoppimista.

Projektin lopussa kaikki lasten tekemät tuuleen liittyvät taideteokset koottiin yhteen. Lasten tekemät taideteokset olivat esillä näyttelyssä tuulen päivänä 15.6.2018. Tässä linkki sivuille:
https://issuu.com/commonlanguageoftoys/docs/an_experience_of_wind__the_color_of/2

Meidän kielikylpyryhmämme eskarit tekivät yhteisen taideteoksen näyttelyä varten.
Suunnittelimme kuvaa yhdessä. Mietimme mitä haluamme kuvallamme kertoa. Pari lasta piirsi koko teoksen ääriviivat, toiset lapset lisäsivät yksityiskohtia ja kaikki lapset värittivät teoksen. Alkuperäinen teos on isokokoinen 1 m x n. 3 m. Teos kuvaa tuulta ja tuulen vaikutusta ympäristössä.

Tästä projektista olen saanut kansallisen laatumerkin ja Euroopan laatumerkin. Tuuliprojekti valittiin myös yhdeksi Suomen parhaaksi eTwinning projektiksi 2018. Palkinnoksi sain mahdollisuuden osallistua ITK (interaktiivinen tekniikka koulutuksessa) päiville Hämeenlinnassa keväällä 2019 ja eTwinning konferenssiin Cannesissa lokakuussa 2019.

Christel Manninen
Varhaiskasvatuksenopettaja
Kielikylpyopetus Helsinki

Kv-kaverit osaksi varhaista kieltenopetusta

Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmissa nostetaan esiin, miten tärkeää eri kielten havainnointi ja altistus eri kielille on jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Se on tärkeää sekä myöhemmän kieltenoppimisen kannalta että myös koska se tukee lasten kielitietoisuuden sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Jos opetusryhmä ei ole kielellisesti ja kulttuurisesti moninainen, on tärkeää tuottaa vieraskielisiä suihkutuksia, antaa virikkeitä ja tarjota mahdollisuuksia vuorovaikutukseen kansainvälisten kontaktien avulla. Oman ikäiset ystävät, jotka asuvat jossain toisessa maassa ja puhuvat jotain vierasta kieltä kiinnostavat ja innostavat. Heitä voi tervehtiä heidän omalla kielellään, heille voi laulaa tai esittää pieniä esityksiä, tehdä piirustuksia tai valmistaa videoita. Heiltä voi saada kortteja ja piirustuksia, joita voidaan tutkia yhdessä.

Osana hallituksen Kärkihanketta, Opetushallitus tukee kieltenopetuksen varhentamista ja kehittämistä erityisavustuksilla. Monet kunnat ovat jo kokeilleet erilaisia ratkaisuja kieltenopetuksen järjestämiseksi esi- ja alkuopetuksessa sekä kielellisten valmiuksien kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa. Uusi haku ensi lukuvuodeksi on käynnissä parhaillaan.

Varhaisen kieltenopetuksen tavoitteita

5 – 8-vuotiaitten kieltenopetuksen tavoitteet, menetelmät ja sisällöt ovat ikäkaudelle sopivia. Tavoitteita voivat olla esim.

• herättää lasten uteliaisuus ja kiinnostus eri kieliin 
• viritellä kielitietoisuutta ja samalla tasoitella polkua monipuolisiin kielivalintoihin
• harjoittaa oppilaan vuorovaikutus- ja ryhmässä toimimisen taitoja
• rohkaista oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• tukea oppilaan myönteisen minäkuvan muodostumista ja edistää oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja taitojen kehittymistä 
• edistää laaja-alaisen osaamisen vahvistumista ikäkauteen sopivia toimintatapoja käyttäen

Varhaisessa kieltenopetuksessa kysymys on siis pikemminkin valmiuksien luomisesta, kiinnostuksen herättämisestä ja motivaation vahvistamisesta eli oppimaan oppimisesta ja kieltenopetukselle myönteisen asenteen vahvistamisesta. Jos ja kun siinä samalla kielitaitokin karttuu ja oppilas oppii käyttämään vieraskielisiä sanoja ja sanontoja, myös minäkuva kielenoppijana vahvistuu. Kun vuorovaikutusta pääsee harjoittelemaan mahdollisimman autenttisissa tilanteissa oikeiden erikielisten lasten kanssa, se on aivan erityisen jännittävää.

Kumppaniluokka eTwinningistä

eTwinningin avulla löytyvien kumppaniluokkien ja kv-kavereiden avulla tuodaan eri kielet ja kulttuurit oppilaitten lähelle, ihan sinne omaan luokkaan. eTwinning tarjoaa työkaluja monenlaiseen yhteistyöhön, johon myös pienimmätkin oppilaat kykenevät. Näitä voi kartuttaa vielä muilla netissä vapaasti käytettävillä ohjelmilla.

eTwinning-projektiympäristössä on esimerkiksi web-konferenssityökalu (Adobe Connect), jonka avulla oppilasryhmät tai luokat voivat tavata toisensa verkossa. Voidaan sopia esim. yhteisistä tapaamisista 2 – 3 kertaa kuukaudessa. Oppilaat voivat tervehtiä ja kertoa nimensä, he voivat laulaa lauluja toisilleen, esittää taikatemppuja, sirkus- tai tanssiesityksiä tai mitä vain päähän pälkähtää. Lapset voivat opettaa toisilleen omia äidinkieliään.

Samaa työkalua (AC) voi käyttää myös valkotaulun jakamiseen. Oppilaat voivat kirjoittaa siihen nimensä ja piirtää pienen kuvan kukin vuorotellen. Ne voi sitten kuvakaappauksella tallentaa. Työkalun avulla voi myös näyttää kuvia tai piirustuksia.

Jos kumppaneita on useita, voidaan opetella projektin yhteistyökieltä (usein molemmille oppilasryhmille vieras kieli esim. englanti) ja lisäksi eri kumppanioppilaiden äidinkieliä. Monikielisissä luokissa näitä voi olla useita. Oppilaat voivat tehdä iPadilla pieniä videoita, jossa he opettavat kumppanioppilaille tervehdyksiä ja esim. laskemaan 10:een omalla äidinkielellään.

On myös paljon muita tapoja tehdä yhteistyötä ja kertoa omasta maasta ja kulttuurista. Pienetkin oppilaat osaavat ottaa kuvia omasta luokasta, koulusta ja sen lähiympäristöstä. Kuvia voi ladata Padletille ja Padletin (kuvaseinän) voi jakaa yhteisessä projektiympäristössä.

Voidaan valita yhteinen satu, jonka lapset kuvittavat. Satu kuvituksineen julkaistaan yhteisenä pdf-tiedostona niin, että sama teksti on samalla aukeamalla eri kielillä. Lasten toteuttama kuvitus on tietysti mukana. Halutessa voi mukaan liittää kuvituksen tekoprosessista: Opettaja lukee sadun, siitä keskustellaan, jaetaan satu kohtauksiin, sovitaan kuka/ketkä kuvittavat eri kohtaukset jne.

Jouluna tai pääsisäisenä voidaan tehdä kortteja ja koristeita kierrätysmateriaaleista, kuvata tekoprosessi ja lähettää koristeita ja kortteja paketissa kumppaniluokalle. Näin oppilaat vaihtavat keskenään erilaisia askarteluideoita ja oppivat samalla toivotuksia ja onnitteluja.

Hauskoja ideoita voi luetella loputtomiin. Useimmiten ne ovat samoja asioita, joita muutenkin harjoiteltaisiin, mutta kv-kaverit tuovat niihin aivan erityisen hauskan ja innostavan ulottuvuuden.

Lisää ideoita saa, kun selaa eTwinning projektien esimerkkipakkeja täällä: https://www.etwinning.net/fi/pub/projects/kits.cfm. Melkein kaikkea voi skaalata myös ihan pienimmille.

eTwinning 4-8 -vuotiaille? Koulutuskeikalla puhumassa varhaiskasvatuksen ammattilaisille!

Minua pyydettiin Turkuun kertomaan eTwinningin tarjoamista mahdollisuuksista pienille lapsille ja heidän opettajilleen. 

Turussa oli paikalle mennessäni ollut jo kolme päivää koolla opettajia 19 eri maasta, (Itävallasta, Belgiasta, Kyprokselta, Tšekistä, Saksasta, Tanskasta, Virosta, Espanjasta, Kreikasta, Kroatiasta, Islannista, Latviasta, Alankomaista, Norjasta, Puolasta, Portugalista, Ruotsista, Sloveniasta ja Suomesta), sillä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO järjesti siellä Erasmus+ -kontakti-seminaarin aiheena ”Playing and Learning Child”. 

eTwinning sopii mainiosti myös tuollaisten alle kouluikäisten projekteihin, joten lähdin mielelläni paikalle. Esitystä piti kyllä miettiä. Olen ollut viime vuosina pääasiallisesti 4.-6. -luokkalaisten opettaja, joten 4-vuotiaiden maailma on vähän vieraampi. Ja kansainvälisen seminaarin kielenä on tietenkin englanti, joten sekin piti ottaa huomioon. Olen kyllä aiemminkin kouluttanut paljon englanniksi, joten en ollut siitä huolissani. 

Mietin pitkään, laitanko PowerPoint -esityksen pohjaksi tuollaisen suloisen pohjan vai pitäisikö käyttää jotain virallisempaan. Tuohon päädyin. 

Käytin esityksessä paljon videoita, jolloin kuuntelijoiden kielitaidolla ei ollut niin väliä. Onneksi tekniikka toimi ja äänetkin kuuluivat hyvin. Osa esimerkkiprojekteista on toteutettu minun koulullani, osan löysin eTwinningin sivuilta tai suoraan YouTubesta. Hakusanalla "eTwinning" löytyy valtavasti osumia vaikka mistä palvelusta tai hakukoneesta...

Esitys meni mielestäni hyvin. Keskityin erilaisiin esimerkkeihin projektiaiheista, joita pienten oppilaiden kanssa voisi tehdä. Korostin kuitenkin koko ajan sitä, että kuulijani ovat oikeita asiantuntijoita projektien sisällöistä. Oli hienoa nähdä, miten osanottajat nyökyttelivät ja myhäilivät. Tieto taisi upota!

Ihan pienetkin lapset osaavat laulaa, leikkiä, pelata, piirtää ja askarrella, ottaa kuvia eri välineillä jne. Kunhan vain keksitään hyvä aihe projektille, ei lasten pieni ikä ole este, ehkä jopa päinvastoin! Teinit tuppaavat aina nolostelemaan vaikkapa Skype-yhteyksissä. Pienillä ei tällaisia estoja ole!

Hauska juttu oli muuten se, että kuulijoiden joukossa oli tanskalainen eTwinning-lähettiläs! Hän nappasi kuvan minusta puhumassa. Halasimme ilahtuneina toisiamme, sillä olemme tavanneet aiemminkin jossain seminaarissa. Suomessakin olisi muuten hyvä löytää joku päiväkodin opettaja tai esiopettaja meidän lähettiläiden joukkoon! 

Tämän kertainen seminaari päättyi samana päivänä. Osallistujat jäivät vielä tekemään ryhmätöitä minun lähtiessäni kotia kohti, mutta hekin alkoivat siirtyä iltapäivällä lentokentälle. Minulle tuli vaikutelma, että he olivat löytäneet toisistaan hankekumppaneita Erasmus+ -kumppanuushankkeisiin,  mutta että myös eTwinning tulisi olemaan mukana tulevissa projekteissa.

Kiitos koulutuskutsusta, Cimo!