Kv-kaverit osaksi varhaista kieltenopetusta

Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmissa nostetaan esiin, miten tärkeää eri kielten havainnointi ja altistus eri kielille on jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Se on tärkeää sekä myöhemmän kieltenoppimisen kannalta että myös koska se tukee lasten kielitietoisuuden sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Jos opetusryhmä ei ole kielellisesti ja kulttuurisesti moninainen, on tärkeää tuottaa vieraskielisiä suihkutuksia, antaa virikkeitä ja tarjota mahdollisuuksia vuorovaikutukseen kansainvälisten kontaktien avulla. Oman ikäiset ystävät, jotka asuvat jossain toisessa maassa ja puhuvat jotain vierasta kieltä kiinnostavat ja innostavat. Heitä voi tervehtiä heidän omalla kielellään, heille voi laulaa tai esittää pieniä esityksiä, tehdä piirustuksia tai valmistaa videoita. Heiltä voi saada kortteja ja piirustuksia, joita voidaan tutkia yhdessä.

Osana hallituksen Kärkihanketta, Opetushallitus tukee kieltenopetuksen varhentamista ja kehittämistä erityisavustuksilla. Monet kunnat ovat jo kokeilleet erilaisia ratkaisuja kieltenopetuksen järjestämiseksi esi- ja alkuopetuksessa sekä kielellisten valmiuksien kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa. Uusi haku ensi lukuvuodeksi on käynnissä parhaillaan.

Varhaisen kieltenopetuksen tavoitteita

5 – 8-vuotiaitten kieltenopetuksen tavoitteet, menetelmät ja sisällöt ovat ikäkaudelle sopivia. Tavoitteita voivat olla esim.

• herättää lasten uteliaisuus ja kiinnostus eri kieliin 
• viritellä kielitietoisuutta ja samalla tasoitella polkua monipuolisiin kielivalintoihin
• harjoittaa oppilaan vuorovaikutus- ja ryhmässä toimimisen taitoja
• rohkaista oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• tukea oppilaan myönteisen minäkuvan muodostumista ja edistää oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja taitojen kehittymistä 
• edistää laaja-alaisen osaamisen vahvistumista ikäkauteen sopivia toimintatapoja käyttäen

Varhaisessa kieltenopetuksessa kysymys on siis pikemminkin valmiuksien luomisesta, kiinnostuksen herättämisestä ja motivaation vahvistamisesta eli oppimaan oppimisesta ja kieltenopetukselle myönteisen asenteen vahvistamisesta. Jos ja kun siinä samalla kielitaitokin karttuu ja oppilas oppii käyttämään vieraskielisiä sanoja ja sanontoja, myös minäkuva kielenoppijana vahvistuu. Kun vuorovaikutusta pääsee harjoittelemaan mahdollisimman autenttisissa tilanteissa oikeiden erikielisten lasten kanssa, se on aivan erityisen jännittävää.

Kumppaniluokka eTwinningistä

eTwinningin avulla löytyvien kumppaniluokkien ja kv-kavereiden avulla tuodaan eri kielet ja kulttuurit oppilaitten lähelle, ihan sinne omaan luokkaan. eTwinning tarjoaa työkaluja monenlaiseen yhteistyöhön, johon myös pienimmätkin oppilaat kykenevät. Näitä voi kartuttaa vielä muilla netissä vapaasti käytettävillä ohjelmilla.

eTwinning-projektiympäristössä on esimerkiksi web-konferenssityökalu (Adobe Connect), jonka avulla oppilasryhmät tai luokat voivat tavata toisensa verkossa. Voidaan sopia esim. yhteisistä tapaamisista 2 – 3 kertaa kuukaudessa. Oppilaat voivat tervehtiä ja kertoa nimensä, he voivat laulaa lauluja toisilleen, esittää taikatemppuja, sirkus- tai tanssiesityksiä tai mitä vain päähän pälkähtää. Lapset voivat opettaa toisilleen omia äidinkieliään.

Samaa työkalua (AC) voi käyttää myös valkotaulun jakamiseen. Oppilaat voivat kirjoittaa siihen nimensä ja piirtää pienen kuvan kukin vuorotellen. Ne voi sitten kuvakaappauksella tallentaa. Työkalun avulla voi myös näyttää kuvia tai piirustuksia.

Jos kumppaneita on useita, voidaan opetella projektin yhteistyökieltä (usein molemmille oppilasryhmille vieras kieli esim. englanti) ja lisäksi eri kumppanioppilaiden äidinkieliä. Monikielisissä luokissa näitä voi olla useita. Oppilaat voivat tehdä iPadilla pieniä videoita, jossa he opettavat kumppanioppilaille tervehdyksiä ja esim. laskemaan 10:een omalla äidinkielellään.

On myös paljon muita tapoja tehdä yhteistyötä ja kertoa omasta maasta ja kulttuurista. Pienetkin oppilaat osaavat ottaa kuvia omasta luokasta, koulusta ja sen lähiympäristöstä. Kuvia voi ladata Padletille ja Padletin (kuvaseinän) voi jakaa yhteisessä projektiympäristössä.

Voidaan valita yhteinen satu, jonka lapset kuvittavat. Satu kuvituksineen julkaistaan yhteisenä pdf-tiedostona niin, että sama teksti on samalla aukeamalla eri kielillä. Lasten toteuttama kuvitus on tietysti mukana. Halutessa voi mukaan liittää kuvituksen tekoprosessista: Opettaja lukee sadun, siitä keskustellaan, jaetaan satu kohtauksiin, sovitaan kuka/ketkä kuvittavat eri kohtaukset jne.

Jouluna tai pääsisäisenä voidaan tehdä kortteja ja koristeita kierrätysmateriaaleista, kuvata tekoprosessi ja lähettää koristeita ja kortteja paketissa kumppaniluokalle. Näin oppilaat vaihtavat keskenään erilaisia askarteluideoita ja oppivat samalla toivotuksia ja onnitteluja.

Hauskoja ideoita voi luetella loputtomiin. Useimmiten ne ovat samoja asioita, joita muutenkin harjoiteltaisiin, mutta kv-kaverit tuovat niihin aivan erityisen hauskan ja innostavan ulottuvuuden.

Lisää ideoita saa, kun selaa eTwinning projektien esimerkkipakkeja täällä: https://www.etwinning.net/fi/pub/projects/kits.cfm. Melkein kaikkea voi skaalata myös ihan pienimmille.

Koodausta kansainvälisessä seurassa Levillä

Eurooppalaiset päiväkotien ja esikoulujen opettajat kokoontuivat opiskelemaan eTwinningin ja koodauksen saloja 22.-25.11.2017 Suomessa Levillä. Mukana seminaarissa oli niin vasta-alkajia kuin jo kokeneemipia eTwinnaajia. Mukana oli opettajia Italiasta, Latviasta, Tanskasta, Norjasta, Islannista ja Suomesta. Tapahtuman järjesti Suomen ja Italian eTwinning toimistot.

Speed dating - tutustumista ja projekti-ideoiden esittelyä.

Seminaarin alussa järjestettiin tutustuminen speed-dating -tyyliin, jossa osallistujat esittelivät toisilleen omia projekti-ideoitaan. Tämän jälkeen kuultiin Harrinivan Niina Pietikäistä, joka kertoi kansainvälistymisestä ja millaista osaamista tulevaisuuden työntekijällä tulisi olla.


Tämän jälkeen opiskeltiin eTwinningin perusteita, projektin perustamista, koodausta ja ohjelmoinnillista ajattelua (engl. computational thinking). Se on taito, jossa ongelmia muotoillaan tietokoneen ymmärtämään muotoon. Sitä on pidetty yhtenä tulevaisuuden perustaidoista lukemisen ja laskemisen ohella.


Toisena päivänä etsittiin sopiva tiimi vähintään kahdesta eri maasta ja aloitettiin projektin suunnittelu ja perustaminen. Osa kävi päivän aikana myös tutustumassa Sirkan päiväkotiin. Alessandra ja Tiziana  olivat todella tyytyväisiä vierailuun ja heille selvisi, miten meillä Suomessa toimitaan päiväkodeissa. He kuvailivat toimintaa kodinomaisesksi ja arvostivat sitä, että ryhmässä on useita ohjaajia.

Päiväkodinjohtaja Eija Metsärinta esittelee
päiväkotia italialaisille vieraille.

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa!

Kaikissa projekteissa oli mukana koodausta tavalla tai toisella. Suomalainen Christel ja italialainen Valeria löysivät nopeasti projektilleen yhteisen sävelen. Heidän oppilaansa ovat 5-7-vuotiaita ja projektin nimeksi tuli "Coding is fun!" Projekti alkaa joulukuussa, kun osapuolet lähettävät toisilleen joulutervehdykset. Sen jälkeen he esittelevät koulujaan, koodaavat "Cody Robot Kitin" kanssa, tutustuvat toiseen kulttuuriin ja kouluun ja lopuksi järjestävät videokonferenssin. Projektin tavoitteena on, että oppilaat oppivat englannin kielen perusteita, uudenlaisen ajattelutavan, kehittävät tieto- ja viestintätekniikan taitojaan ja löytävät uusia kavereita.

Christel ja Valeria esittelevät projektiaan.

Christel Makkonen kertoo osalliistuneensa seminaariin, koska hän halusi kehittää englannin ja italian kielen taitojaan. Lisäksi hän koki seminaarin hyvänä paikkana aloittaa projekti, kun on tavannut partnerin paikan päällä henkilökohtaisesti. Christel toivoo, että jatkossakin uudet eTwinnaajat voivat osallistua vastaaviin seminaareihin.

Tapahtuma oli onnistunut ja osallistujat olivat todella kiitollisia päästessään seminaariin. Innokkuus näkyi osallistujien kasvoilla ja kaikilla oli kotiinviemisenä uusia tuttavuuksia ja uusia eTwinning-projekteja.

Seminaarin osallistujat

eTwinning 4-8 -vuotiaille? Koulutuskeikalla puhumassa varhaiskasvatuksen ammattilaisille!

Minua pyydettiin Turkuun kertomaan eTwinningin tarjoamista mahdollisuuksista pienille lapsille ja heidän opettajilleen. 

Turussa oli paikalle mennessäni ollut jo kolme päivää koolla opettajia 19 eri maasta, (Itävallasta, Belgiasta, Kyprokselta, Tšekistä, Saksasta, Tanskasta, Virosta, Espanjasta, Kreikasta, Kroatiasta, Islannista, Latviasta, Alankomaista, Norjasta, Puolasta, Portugalista, Ruotsista, Sloveniasta ja Suomesta), sillä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO järjesti siellä Erasmus+ -kontakti-seminaarin aiheena ”Playing and Learning Child”. 

eTwinning sopii mainiosti myös tuollaisten alle kouluikäisten projekteihin, joten lähdin mielelläni paikalle. Esitystä piti kyllä miettiä. Olen ollut viime vuosina pääasiallisesti 4.-6. -luokkalaisten opettaja, joten 4-vuotiaiden maailma on vähän vieraampi. Ja kansainvälisen seminaarin kielenä on tietenkin englanti, joten sekin piti ottaa huomioon. Olen kyllä aiemminkin kouluttanut paljon englanniksi, joten en ollut siitä huolissani. 

Mietin pitkään, laitanko PowerPoint -esityksen pohjaksi tuollaisen suloisen pohjan vai pitäisikö käyttää jotain virallisempaan. Tuohon päädyin. 

Käytin esityksessä paljon videoita, jolloin kuuntelijoiden kielitaidolla ei ollut niin väliä. Onneksi tekniikka toimi ja äänetkin kuuluivat hyvin. Osa esimerkkiprojekteista on toteutettu minun koulullani, osan löysin eTwinningin sivuilta tai suoraan YouTubesta. Hakusanalla "eTwinning" löytyy valtavasti osumia vaikka mistä palvelusta tai hakukoneesta...

Esitys meni mielestäni hyvin. Keskityin erilaisiin esimerkkeihin projektiaiheista, joita pienten oppilaiden kanssa voisi tehdä. Korostin kuitenkin koko ajan sitä, että kuulijani ovat oikeita asiantuntijoita projektien sisällöistä. Oli hienoa nähdä, miten osanottajat nyökyttelivät ja myhäilivät. Tieto taisi upota!

Ihan pienetkin lapset osaavat laulaa, leikkiä, pelata, piirtää ja askarrella, ottaa kuvia eri välineillä jne. Kunhan vain keksitään hyvä aihe projektille, ei lasten pieni ikä ole este, ehkä jopa päinvastoin! Teinit tuppaavat aina nolostelemaan vaikkapa Skype-yhteyksissä. Pienillä ei tällaisia estoja ole!

Hauska juttu oli muuten se, että kuulijoiden joukossa oli tanskalainen eTwinning-lähettiläs! Hän nappasi kuvan minusta puhumassa. Halasimme ilahtuneina toisiamme, sillä olemme tavanneet aiemminkin jossain seminaarissa. Suomessakin olisi muuten hyvä löytää joku päiväkodin opettaja tai esiopettaja meidän lähettiläiden joukkoon! 

Tämän kertainen seminaari päättyi samana päivänä. Osallistujat jäivät vielä tekemään ryhmätöitä minun lähtiessäni kotia kohti, mutta hekin alkoivat siirtyä iltapäivällä lentokentälle. Minulle tuli vaikutelma, että he olivat löytäneet toisistaan hankekumppaneita Erasmus+ -kumppanuushankkeisiin,  mutta että myös eTwinning tulisi olemaan mukana tulevissa projekteissa.

Kiitos koulutuskutsusta, Cimo!

eTwinning alkuopetuksessa

Kansainväliset projektit voidaan helposti mieltää isompien oppilaiden touhuksi. Pitäähän sitä ainakin osata jo puhua englantia, eikö? Minun kokemukseni opettajana on toinen. Jo alkuoppilaat innostuvat ja hyötyvät eTwinning-projekteista, kunhan ne suunnitellaan ja toteutetaan ikätasoisesti.

Syksyllä käyttöön otettavissa opetussuunnitelma perusteissa todetaan näin:

"Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen".

Lapset ovat lähtökohtaisesti avarakatseisia ja ennakkoluulottomia. Hyvä niin. Maailma on pullollaan kiinnostavia asioita. Ihmiset voivat olla helposti yhteydessä toisiinsa ja uutisia tulee silmien eteen joka puolelta.

"Oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitä ohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä."

eTwinningin avulla voidaan oppilaita tutustuttaa erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin. Projektien sisällöt voidaan aina valita kiinnostuksen, tarpeen tai mahdollisuuksien mukaan. Toisaalta olen huomannut monta kertaa, että oppilaat ovatkin saattaneet oppia enemmän omasta alueestaan miettiessään mitä ulkomaisille projektikumppaneille halutaan kertoa maastamme. Tähän kannustaa myös opetussuunnitelma:

"Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia
sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan."

Kakkosluokkalaiset oppivat viime vuonna, kuka on Suomen presidentti. Saimme jopa presidentin kansliasta ystävällisen viestin, jossa kehuttiin projektiamme "Northern Friends". Siinä noin 8-vuotiaat lapset Pohjoismaista sekä Baltiasta esittelivät toisilleen hallitsijoiden lisäksi mm. kansalliseläimiä ja -kasveja, pääkaupunkeja ja lippuja. Lapset askartelivat itse kaikki jutut ja videot kuvattiin iPadilla.

 "Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja."

Kouluissa toimii usein hienosti isompien ja pienempien oppilaiden yhteistyö. Näin myös kansainvälisisissä projekteissa. Vanhempi oppilas tuntee itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi, nuorempi pääsee avustettuna mukaan johonkin jännittävään ja ehkä haastavaankin. Yhdessä tekeminen palvelee molempia. Olen monta kertaa hyödyntänyt tätä asetelmaa niin, että alkuoppilas on vaikkapa askarrellut jonkin kivan jutun ja isompi on kirjoittanut englanniksi pienemmän oppilaan terveiset mukaan.

Kolmasluokkalaisten kanssa puhuimme viikottain Skype-puhelun Ranskaan. Oppilaani olivat juuri aloittaneet englannin opiskelun. Keskustelun tueksi oli molempien maiden oppilailla teksti edessään. Sitä oli harjoiteltu jo etukäteen. Tässä esimerkki:

Thursday 13th of September 2012 at 12.30/11.30.

What's your name?
France: Hello!
Finland: Hello!
France: What's your name?
Finland: My name is ________________. What's your name?
France: My name is ________________.
Finland: How old are you?
France: I'm ___. How old are you?
Finland: I'm ___. Bye!
France: Bye!


Tässä video yhdestä puhelustamme ihan siinä alkuvaiheissa. Tämä on puolen tunnin video, joten et ehkä jaksa katsoa sitä kokonaan... Minä pysyin aina ihan tuossa kulloisenkin puhujan vieressä ja autoin tarvittaessa. Muu luokka teki hiljakseen kuvaamataidon töitä taustalla. Kaikki kuulivat kaikkien puhelut ja ihan jokainen oppi puhelun lauseet kunnolla!



Musiikki on myös asia, joka ei vaadi kielitaitoa. Opetimme muutaman vuoden takaisessa projektissa lauluja omalla kielellämme muille eurooppalaisille koululaisille. Tässä ensin video, jolla laulamme ja leikimme "Pää, olkapää, peppu" -laulua.

Muutaman viikon kuluttua meille lähetettiin tämä alla oleva, uskomaton video. Ei uskoisi, etteivät lapset ole suomalaisia, vaan puolalaisia! Kyllä oli taas ihmettelemistä ja ihastelemista oppilaiden joukossa!

Pienten lasten kanssa onnistuu myös aina erilaiset piirtämistä tai askartelemista hyödyntävät projektit. Esimerkkinä tästä voisi olla kolmena peräkkäisenä vuonna toteutettu " ... full of spring..." -projektit. "The tree full of spring birds, The garden full of spring flowers and The garden full of spring butterflies". Alkuoppilaat askartelivat, kolmos-neloset kirjoittivat ja koristelivat kirjekuoret, viitos-kuutoset askartelivat liput ja maiden nimet liitettäväksi meille lähetettyihin tuotoksiin. Muutaman viikon aikana saapuneet kirjekuoret sisältöineen toivat iloa koko koululle!

Kiva projekti oli myös You + Me = Fun!, jossa kakkosluokkalaiset keksivät ympäristöstään matemaattisia tehtäviä. Minä kuvasin ja käänsin kysymyksen englanniksi. Valmiit tehtävät lähetettiin hollantilaisille projektikumppaneille ja päinvastoin. 

Ulkomailta tulleiden tehtävien ratkaiseminen oli motivoivaa ja pisti lapset kuin huomaamattaan harjoittelemaan päässälaskuja ja yhtälönratkaisua. 

Pienet oppilaat ovat aivan ihania projektin jäseniä! He ryhtyvät innolla toimeen, ovat aivan täpinöissään saadessaan jotain kautta viestiä ulkomailta ja oppivat siinä samalla paitsi oikeita faktatietoja, myös elämässä tuiki tarpeellisia oppeja erilaisuudesta. 

Ja on hyvä muistaa myös se, että me täällä Suomessa aloitamme koulun vasta myöhään verrattuna melkein koko muuhun maailmaan. eTwinning-projektit eivät siis rajoitu vain kouluikään, vaan jo varhaiskasvatuksessa pääsee mukaan. Juuri nyt 4-11 -vuotiaiden projekteihin etsitään kumppaneita yli 20 000 viestissä...

(kuvakaappaus 23.3.2016 eTwinningin kumppanifoorumilta)