Tekoälyn hyödyntäminen lyhyiden kielien eTwinning-projektin tukena

Moni lyhyen B2-kielen (ranska, saksa, espanja) opettaja on ilmaissut kiinnostuksensa eTwinning-projektin aloittamiseen, mutta sama kysymys nousee aina esiin. Miten saada B2-kielen yläkouluikäiset oppilaat uskomaan omaan kielitaitoon, erityisesti lyhyen ja vastikään aloitetun kielen suhteen? Opetussuunnitelmassa on paljon sisältöjä ja tavoitteita tuntimäärään nähden, ja samaan aikaan viestinnällisen kompetenssin luominen vaatii aikaa ja toistoa samojen asioiden äärellä.

Moni kaupunki on ostanut käyttöönsä Google Apps for Education - sisällön, mikä onkin käytännöllinen paketti opettajalle. Osa kaupungeista on toivottavasti myös huomannut, että Microsoft Copilot - tekoäly on hyödynnettävissä oleva työkalu (joskin maksullinen). Esittelen tässä kirjoituksessa muutamia tapoja, miten Copilotia voi hyödyntää lyhyiden kielen harjoittamisessa, ja oppilaan viestinnällisen kompetenssin tukemisessa. On hyvä huomata, että Copilotin maksullinen ominaisuus tarkoittaa sitä, että opettajan ollessa kirjautuneena siihen työtunnuksillaan, Copilot ei hyödynnä promptin, eli kehotteen, sisältöä tekoälyn kehittämisessä, mikä on suositeltava ominaisuus.

Copilotia, tai mitä tahansa tekoälyä, esim. ilmaista ChatGPT:tä käytettäessä, on hyvä huomata, että tekoälyä ohjataan prompteilla. Promptin täsmällisyys lisää tekoälyn kykyä luoda tehtäviä, joita haluat saada. Nykyinen tekoäly osaa “lukea” jopa kuvia ja pdf-tiedostoja, joten tätäkin ominaisuutta voi opetella hyödyntämään, jolloin promptia ei tarvitse edes kirjoittaa kokonaan.

Kertaustunnille voi esimerkiksi luoda seuraavalla kehotteella kertaustehtäviä:

“Luo kielioppi - ja käännöstehtäviä ranskan kielestä aloittelijalle. Erityisesti oppilaalle joka haluaa lisäkertausta. Käytä verbejä être, aller, avoir, prendre, voir, faire, vouloir, aimer, habiter. Käytä J’aime 1 - kirjan sanastoa. Vantaan opetussuunnitelma. B2 - ranska.”

Tekoälyn luotua harjoituksen, voit vielä lisäkehotteilla muokata sitä, tai kopioida sen vasemmasta alalaidasta.

Lisäksi voit esimerkiksi pyytää tekoälyä luomaan viestintätehtävän samoilla kriteereillä.

Jos haluat valmistella oppilaita online-tapaamiseen, käy sekin Copilotin avulla:

- Oppilaat voivat kysyä AI:lta kysymyksiä vaikkapa kieliopista, ja tekoäly selittää

- Oppilaat voivat käydä keskustelun vaikkapa ranskaksi tekoälyn kanssa tutusta aiheesta (josta on kenties tarkoitus myöhemmin keskustella miitissä). Tekoälyn voi ohjeistaa esim. vastaamaan kuuluisan kirjailijan tyylillä, tai puhekielisesti. Tekoälyn voi myös ohjeistaa korjaamaan oppilaiden ranskankielisiä prompteja ja antamaan palautetta heidän virheistään.

Kirjoitustehtävässä tekoälyn voi ohjeistaa vaikkapa seuraavalla promptilla:

“Korjaa seuraava kirjoitus. Anna palautetta jokaisesta kielioppivirheestä ja kirjoitusvirheestä alleviivaamalla ne. Huomaa että tekstin on kirjoittanut suomenkielinen, ei-natiivi ranskan kielen opiskelija 9. luokalla.”

Huomaa, että ylemmässä kuvaesimerkissä on asioita (inversiokysymys), joita en luokassa käytettävään harjoitukseen jättäisi. Copilot ei siis automaattisesti saa aivan kaikkea oikein.

Courage, tekoälyn käyttö on hauskaa!

We are all Europeans - or are we?

 Rasismi on entistäkin ajankohtaisempi aihe koulujen muuttuessa monikulttuurisemmiksi. Kulttuurisensitiivisyys ei ole vain uusi käsite kouluissa ja työpaikoilla, vaan se on konkreettinen ajatustavan ja asenteen muutos, joka näkyy puheen tasolla. Katson tässä kirjoituksessa kulttuurisensitiivisyyden sisältävän myös katsomussensitiivisyyden käsitteen.

Milton J. Bennett on esitellyt kulttuurisensitiivisyyden mallin, joka koostuu lyhyesti mainiten neljästä tasosta: kieltäminen, defensiivisyys, vähättely ja hyväksyntä. Hyväksynnän tasolla vielä eritellä käsitteet sopeutuminen ja integraatio, jotka muodostavat aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan peruspilarit.

Kuvalähde: Yhdessä ilman rasismia - juliste

Tänä vuonna tutkimme eTwinning-projektissa eurooppalaisuuden käsitystä, joka on kovassa murroksessa. Monikulttuurisen koulumme oppilaita aihe kiinnostaa ja koskettaa, sillä lähes 700 oppilaan koulussamme n. 50% on muita etnisyyksiä kuin kantasuomalaisia, ja koulussamme puhutaan jopa 38 eri äidinkieltä.

ETwinning - projektin aiheena rasismi ja rasismin kokemukset voisivat kahden monikulttuurisen eurooppalaisen koulun välillä muuttua myös ikäviksi, sillä valitettavasti mikroaggressiot ovat tuttuja henkilökohtaisella tasolla koulujemme oppilaille. Positiivista perspektiiviä aiheeseen tuo kuitenkin rasismin syiden pohtiminen, ja omien positiivisten kokemusten jakaminen; tarkoituksena on kuitenkin keskittyä eurooppalaisuuden miettimiseen, ja esimerkiksi siihen, millaista eurooppalaisuus on monikulttuurisesta perspektiivistä katsottuna, mitkä seikat tekevät meistä yhdessä eurooppalaisia, ja millaiset ovat ne arvot, jotka me jaamme. 

Ennen projektin alkua perehdyimme myös ensimmäisessä kuvassa näkyviin antirasistisiin toimintaohjeisiin (ks.Eurooppa luokkahuoneena,Miten lisään hyvinvointia luokkahuoneessa antirasismin kautta?); oppilaiden innostuneisuus keskustelussa näkyy aitona uteliaisuutena myös toisen taustaa kohtaan, ja joskus oppilaat syyllistyvät ylilyönteihin ja stereotyyppiseen ajatteluun. Monikulttuuristen koulujen haastattelujen kuuntelu onkin opettajalle hauskaa puuhaa, sillä uteliaisuus vie keskustelua joskus mitä mielenkiintoisimpiin aiheisiin. On kuitenkin hyvä huomata, ettei ole miellyttävää jos sinusta tehdään olettamuksia ulkomuotosi tai pukeutumisesi perusteella. Tässä projektissa on myös harjoitellaan keskustelutaitoja monikulttuurisessa ympäristössä, ja sitä, miten myös asetat rajoja jos keskustelukumppanisi ei ole kulttuurisensitiivisesti valistunut.

Kevään rasisminvastaisella viikolla (ks. SPR - sivut) koulussamme on esillä oppilaiden tiivistelmiä haastatteluista, ja kuvaus- ja julkaisulupien ollessa kunnossa, jopa aulan näytöillä voi pyöriä lyhyt kooste haastatteluista, ja oppilaiden mielestä tulevaisuuden eurooppalaisten jakamista arvoista. Oppilaille projekti on jo nyt tärkeä: heille on uusi ajatus nähdä eurooppalaisuus yhteisenä asiana, joka ei perustu ihonväriin tai siihen, onko  perhetausta eurooppalainen. 

Kuvalähde: SPR

ETwinning - projektin englannin kielen anti on myös huomattava, sillä mikään ei niin sitouta teinejä koulutyöhön, kuin toisten teinien näkeminen. Erasmus+ - ohjelmalla on puolensa, mutta joskus on mukava myös tuoda toisen eurooppalaisen koulun teinit mukaan oman koulun projekteihin yksinkertaisesti netissä tehtävällä eTwinning - projektilla. Hektisen TikTok-aikakauden nopeatempoisuus saattaa väsyttää teinejä, eivätkä oppituntien aiheet kiinnosta, mutta toisten teinien kanssa työskentely - eritoten jos siihen saa mukaan online-haastatteluita esim. englannin tunneilla - saa teinit suorastaan innostumaan englanniksi työskentelystä. 

Lisävinkkejä opetukseen:

Yhdessä rasismia vastaan - oppitunti ja aamunavaus (yläkoulu) (sproppimateriaalit.fi)

See the definition and forms of racism - Finnish Red Cross

EU ja demokratia - miten näin vaikeaa aihetta voi opettaa monikulttuuristuvassa Suomessa?

 

Suomen koulut monipuolistuvat etnisesti nopeassa tahdissa: pääkaupunkialueella ei enää oikeastaan pelkästään kantasuomalaisia opiskelijoita opettavia kouluja olekaan. Omassa koulussani on oltu monikulttuurisia jo pitkään, yli 50% koulumme oppilaista on  etnisesti muita kuin kantasuomalaisia, ja kotikielinä on 38 eri kieltä, joten kielitietoisuus ja kulttuurisensitiivisyys kuuluvat perustyökalupakkiimme. 

Entäpä sen sijaan EU ja demokratiakasvatus? Pelkäänpä, että hyvin usein nämä aiheet ohitetaan muualla kuin yhteiskuntaopin tunneilla (6. ja 9.lk). Meidän koulussamme oppilaille ei ole itsestäänselvyys asua demokraattisessa valtiossa, eikä ole myöskään itsestäänselvää että oppilaat tietävät mikä, ja millainen, EU on.

Tämän vuoden eTwinning - projekti eräälle 8.luokalle onkin tutustua EU:n päättäviin elimiin, ja siihen, mitä 

demokratia tarkoittaa. Koska koulussamme on 3 tuntia englantia joka viikko, onnistuu tämän projektin toteutus englannin tunneilla lukuvuoden aikana. EU tarjoaa monia tietosivuja, ja jopa oppimispelejä, jotka näyttävät konkreettisesti, miten EU toimii. Pelillisyys tekee raskaastakin aiheesta mielenkiintoisen, sillä pelien pelaaminen on jälleen kerran kiinnostanut oppilaita. Pelit kuitenkin lähinnä syventävät opittua asiaa. 

Yhteistyökoulun kanssa helppo tapa toimia, joka myös aina kiinnostaa teinejä, on jakaa esim. päättävät elimet puoliksi,

vaikkapa 2 per koulu, joihin sitten tutustutaan oppituntien ohessa. Lisäksi Helsingissä asuvat voivat saada  

Lyhyt EU -oppaan monilla eri kielillä Oodin Eurooppa-tiedotuksesta, mikä mahdollistaa EU: arvoihin tutustumisen, EU:n  

maantieteellisen levinneisyyden tutkimisen, EU ja Ilmastonmuutos -aiheen ja esittelee mm. EU:n mahdollistamat oikeudet 

EU-maiden kansalaisille. Teinit ovat aina kiinnostuneita toisten teinien puheenaiheista, joten online-tapaamisten avulla pidetyt miitit  

mahdollistavat tiedon jakamisen, ja myös keskustelun omista arvoista, demokratian arvoista ja EU:n  

perusasiakirjaan kirjatuista EU.maiden yhteisistä arvoista. 

Teini-ikäisillä on jo tarve ilmaista itseään, ja tämänkaltainen aihe kiinnostaa yllättävän monia teinejä, puhumattakaan siitä,  

että se sitouttaa teinejä tiedonhankinnan ja tiedon prosessoinnin kaltaisiin alueisiin, jotka ovat todellisia tulevaisuuden taito 

Lyhyissä kielissä tämänkaltainen projekti voi olla sula mahdottomuus sanavaraston kapeuden johdosta, mutta A1-englannin  

opiskelijat pystyvät jo ryhmänä ilmaisemaan mielipiteensä. Monikulttuurisessa koulussa fakta on myös se, että monelle oppilaalle

englanti voi olla tutumpi ja vahvempi ilmaisukieli kuin suomi. Näille oppilaille projekti siis antaa uskoa omaan osaamiseen.

Myös eTwinning tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia opettajalle seuraavan vuoden ajan perehtyä aktiivisen kansalaisuudenja demokratian teemoihin, sillä eTwinning on julkistanut syyskuun 24. päivä vuoden teeman, joka on Citizenship. ETwinningin nettialustan, ESEP:in kautta, pääsee Learn-kohdassa etsimään webinaareja ja fyysisiä seminaarejakin aiheesta. ETwinningin tarjoamat  englanninkieliset MOOC:it  

(netissä omaan tahtiin tehtävät opintokokonaisuudet) antavat mahdollisuuden opiskeluun omassa tahdissa, mutta yksittäisten webinaarien kauttakin voi perehtyä aiheeseen, ja saada uusia työkaluja. 

EU tarjoaa esim. seuraavia infosivuja:

EU Learning Corner - pelejä alakoulusta lukioon

Learning Materials

Infosivu: EU:n toimielimet

EU:n neuvoston roolipeli

EU:n päätöksenteko roolipeli

Dialogista yhdessä tekemiseen

Lähes 50 opettajaa 10 eri Euroopan maasta osallistui Helsingissä järjestettyyn kolmipäiväiseen eTwinning-seminaariin, jonka teemana oli eTwinningin teemavuoden mukaisesti demokratiakasvatus ja oppilaiden osallisuus. Kaukaisimmat osallistujat tulivat Azerbaidžanista, Moldovasta ja Ukrainasta. Mukana oli myös opettajia Espanjasta, Ranskasta, Slovakiasta, Tšekistä, Puolasta, Tanskasta ja Suomesta.
Kaikki olivat innokkaita ja kokeneita luokanopettajia, mutta eTwinningissä vasta-alkajia. Se osoittautui todella hedelmälliseksi ja luovia ideoita synnyttäväksi yhdistelmäksi.
Seminaarin ohjelma: https://twinspace.etwinning.net/90263/pages/page/666108

Koulu on mini-universumi 

Seminaarissa opittiin uutta ja kokeiltiin käytännössä erilaisia osallistavan oppimisen malleja. Luokanopettaja Laura-Maria Sinisalo Helsingistä puhui syrjäytymisen kokemuksista. Jokainen meistä on joskus kokenut itsensä ulkopuoliseksi tai syrjityksi. Jaoimme kokemuksiamme monikansallisissa ryhmissä. Kokemukset olivat hämmästyttävän samankaltaisia ja pystyimme helposti samaistumaan toistemme tuntemuksiin. Saimme myös käytännössä kokea, miltä tuntuu, kun opettaja ei ole tasapuolinen.

Koulu on osa ympäröivää maailmaa. Emme pysty sulkemaan ulos maailmaa uhkineen ja ongelmineen. Mutta koulu voi kasvattaa kansalaisia, jotka tuntevat itsensä turvallisiksi ja osallisiksi, haluavat vastata haasteisiin ja kokevat voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa.

Dialogi vahvistaa demokratiaa

eTwinning-hankkeet ovat olemukseltaan oppilaskeskeisiä sekä yhteistyö- ja viestintätaitoja kehittäviä. Oppilaiden osallisuutta voidaan kuitenkin vieläkin vahvistaa jokaisessa projektin vaiheessa suunnittelusta ja tavoitteiden asettelusta eri aktiviteetteihin ja arviointiin.

Kokeilimme demokraattista dialogia, jossa tehtiin arvovalinta ensin yksin, sitten löydettiin kompromissi parin kanssa, ja jatkettiin eteenpäin neljän ja kahdeksan hengen ryhmiin, aina tavoitteena yksi yhteinen näkemys. Prosessi on haastava eikä yksimielisyyttä aina löydy. Kaikki eivät koe tulleensa kuulluksi tai ymmärretyksi. Demokratia ja dialogi eivät olekaan niin helppoja menetelmiä kuin voisi luulla. Sen vuoksi niitä olisi hyvä harjoitella ja paljon. Myös luokissa oppilaitten kanssa ja projekteissa yhdessä kumppanioppilaitten kanssa.
Työpajan diat ja materiaalit: https://twinspace.etwinning.net/90263/pages/page/801124

Luovuutta ja yhdessä oivaltamisen iloa

eTwinning lähettiläs Sari Auramo esitteli omia monipuolisia projektejaan ja kertoi myös pienistä epäonnistumisista, jotka kuuluvat oleellisesti oppilaskeskeiseen oppimiseen. Virheistä oppii enemmän kuin mistään muusta.

Hauskoja eTwinning projektin aktiviteetteja ovat web-tapaamiset tai Skype-puhelut, joihin voivat osallistua koko luokat tai vain 2 – 4 oppilasta keskenään. Näissä oppilaat näkevät toisensa, voivat vaihtaa muutaman sanan (tai enemmänkin), esittää laulun tai vaikka pelata Kahootia (jotka ovat laatineet toisilleen).

Tällaiset oppilaitten osallisuutta tukevat ja luovuutta hyödyntävät projektit kasvattavat oppilaitten motivaatiota ja innostavat yrittämään enemmän. Kaikille niille on yhteistä oppimisen ilo.
Työpajan diat ja videot: https://twinspace.etwinning.net/90263/pages/page/804870

Tavoitteena parempi maailma

Tärkein osuus seminaarissa oli projektikumppanin löytäminen, projektisuunnitelman laatiminen eTwinning-projektin perustaminen. Kaikki osallistujat onnistuivat tässä!

Koko perjantai-iltapäivän ja lauantaiaamupäivän kokoussali oli sakeanaan innostunutta puheensorinaa, läppäreiden naputusta ja naurun purskahduksia. Hankkeiden tavoitteina oli ystävyyden synnyttäminen ja eri kulttuureihin tutustuminen, mutta myös oman koulun toimintakulttuurin kehittäminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Projektien nimet kertovat enemmän. Tässä on muutamia esimerkkejä: ”Give your Waste a Second Life”, ”Making a Better School Day”, “All together for Climate” ja “Stop talking, START doing!”

Seminaarin tuloksena rekisteröitiin 11 uutta eTwinning projektia, joissa on mukana yli 700 oppilasta. Lisäksi tutustuttiin opettajiin eri puolilta Eurooppaa, myös sellaisista maista joissa demokratia ja sanan vapaus eivät ole niin itsestään selviä perusarvoja ja oikeuksia kuin meillä Suomessa. Kaikilla meillä on kuitenkin yhteinen halu tehdä tästä meidän maapallostamme vähän parempi paikka elää.

Digiyhteiskunnan kansalaisia kasvattamaan

Kukaan ei enää kiistä tieto- ja viestintäteknologian asemaa yhtenä nopeasti digitalisoituvan yhteiskunnan perustaidoista. Siihen liittyy myös vahva sosiaalinen ulottuvuus. ”Digital Citizenship” on eTwinningin tämän kouluvuoden pääteema ja se oli vahvasti esillä myös vuotuisessa eTwinning-konferenssissa Ateenassa lokakuun lopussa.

Internetin turvallinen käyttö on yksi opetuksen keskeinen tavoite uuden opetussuunnitelman mukaan. Asianmukaisella toiminnalla pystymme torjumaan useita meihin kohdistuvia mahdollisia uhkia. On tärkeää ymmärtää laillisuuden rajat, joiden ulkopuolelle helposti luiskahdetaan kun tekijänoikeuksia loukataan, solvataan tai kiusataan toisia, levitetään vihapuhetta tai tunkeudutaan laittomin keinoin toisten koneille tai palvelimille (hakkerointi). Lasten ja nuorten tulee ymmärtää, mihin näiden rajojen rikkominen saattaa johtaa.

Toinen tärkeä aspekti on ns. digitaalinen jalanjälki. Minkälaisia tietoja, kuvia tai videoita itsestämme haluamme jakaa internetissä, jossa ne saattavat hetkessä levitä kaiken maailman hämmästeltäviksi ja jonne ne jäävät mahdollisesti ikiajoiksi. Hauskalta tuntuva pila voi seuraavana päivänä muuttua asiaksi, joka tuottaa tuskaa ja häpeää vuosien ajan.

Toimiminen digitaalisen yhteiskunnan jäsenenä edellyttää monenlaisia taitoja ja osaamista. Palvelut siirtyvät enenevässä määrin nettiin.  Netissä maksetaan laskuja, varataan matkalippuja, tehdään veroilmoitus tai varataan aika lääkärille. Nykyaikana nuoret myös verkostoituvat ja viestivät laajasti WhatsAppissa, Instagramissa ja Facebookissa. Se kuuluu digiyhteiskunnan jäsenyyteen. Globaaleissa verkostoissa ei pärjää ilman vuorovaikutus- ja interkulttuurisia taitoja. Näiden piirien ulkopuolelle jääminen merkitsee helposti sosiaalista syrjäytymistä.

Eurooppalaisessa yhteistyössä katsotaan vielä laajemmalle. Digiyhteiskunnan kansalaisuuteen kuuluu myös vastuullisuus kestävästä kehityksestä ja yhteisten arvojen puolustaminen. Yhteiskunnan digitalisoituminen ja jatkuvasti kehittyvät teknologiat eivät saa merkitä eriarvoisuuden lisääntymistä ja digitaalisen kuilun repeämistä kalliita laitteita käyttävien ”diginatiivien” ja teknologiasta vähemmän kiinnostuneiden välille. On tärkeää keskustella yhdessä, esimerkiksi eTwinning-projektissa, mitä on teknologian kestävä käyttö ja miten internet parhaimmillaan tukee avoimuutta, yhdenvertaisuutta, sananvapautta ja demokratiaa, ei vain ”totuuden jälkeistä” viestintää.

eTwinning-konferenssin avauspäivän pääpuhuja oli Emma Mulqueeny. Hänellä oli vahva usko nuoriin ja heidän ymmärrykseensä. ”Puhutaan mieluummin ihmisten internetistä kuin esineiden internetistä”, hän sanoi. Hän lainasi presidentti Obaman neuvoa tyttärelleen: ”Be useful, be kind”. Nykymaailmassa me edelleen tarvitsemme ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä yhteiskunnan hyväksi ja välittävät toisistaan, internetissä tai ei.

Tutustu julkaisuun: "Growing Digital Citizens - developing Active Citizenship through eTwinning"