eTwinning 4-8 -vuotiaille? Koulutuskeikalla puhumassa varhaiskasvatuksen ammattilaisille!

Minua pyydettiin Turkuun kertomaan eTwinningin tarjoamista mahdollisuuksista pienille lapsille ja heidän opettajilleen. 

Turussa oli paikalle mennessäni ollut jo kolme päivää koolla opettajia 19 eri maasta, (Itävallasta, Belgiasta, Kyprokselta, Tšekistä, Saksasta, Tanskasta, Virosta, Espanjasta, Kreikasta, Kroatiasta, Islannista, Latviasta, Alankomaista, Norjasta, Puolasta, Portugalista, Ruotsista, Sloveniasta ja Suomesta), sillä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO järjesti siellä Erasmus+ -kontakti-seminaarin aiheena ”Playing and Learning Child”. 

eTwinning sopii mainiosti myös tuollaisten alle kouluikäisten projekteihin, joten lähdin mielelläni paikalle. Esitystä piti kyllä miettiä. Olen ollut viime vuosina pääasiallisesti 4.-6. -luokkalaisten opettaja, joten 4-vuotiaiden maailma on vähän vieraampi. Ja kansainvälisen seminaarin kielenä on tietenkin englanti, joten sekin piti ottaa huomioon. Olen kyllä aiemminkin kouluttanut paljon englanniksi, joten en ollut siitä huolissani. 

Mietin pitkään, laitanko PowerPoint -esityksen pohjaksi tuollaisen suloisen pohjan vai pitäisikö käyttää jotain virallisempaan. Tuohon päädyin. 

Käytin esityksessä paljon videoita, jolloin kuuntelijoiden kielitaidolla ei ollut niin väliä. Onneksi tekniikka toimi ja äänetkin kuuluivat hyvin. Osa esimerkkiprojekteista on toteutettu minun koulullani, osan löysin eTwinningin sivuilta tai suoraan YouTubesta. Hakusanalla "eTwinning" löytyy valtavasti osumia vaikka mistä palvelusta tai hakukoneesta...

Esitys meni mielestäni hyvin. Keskityin erilaisiin esimerkkeihin projektiaiheista, joita pienten oppilaiden kanssa voisi tehdä. Korostin kuitenkin koko ajan sitä, että kuulijani ovat oikeita asiantuntijoita projektien sisällöistä. Oli hienoa nähdä, miten osanottajat nyökyttelivät ja myhäilivät. Tieto taisi upota!

Ihan pienetkin lapset osaavat laulaa, leikkiä, pelata, piirtää ja askarrella, ottaa kuvia eri välineillä jne. Kunhan vain keksitään hyvä aihe projektille, ei lasten pieni ikä ole este, ehkä jopa päinvastoin! Teinit tuppaavat aina nolostelemaan vaikkapa Skype-yhteyksissä. Pienillä ei tällaisia estoja ole!

Hauska juttu oli muuten se, että kuulijoiden joukossa oli tanskalainen eTwinning-lähettiläs! Hän nappasi kuvan minusta puhumassa. Halasimme ilahtuneina toisiamme, sillä olemme tavanneet aiemminkin jossain seminaarissa. Suomessakin olisi muuten hyvä löytää joku päiväkodin opettaja tai esiopettaja meidän lähettiläiden joukkoon! 

Tämän kertainen seminaari päättyi samana päivänä. Osallistujat jäivät vielä tekemään ryhmätöitä minun lähtiessäni kotia kohti, mutta hekin alkoivat siirtyä iltapäivällä lentokentälle. Minulle tuli vaikutelma, että he olivat löytäneet toisistaan hankekumppaneita Erasmus+ -kumppanuushankkeisiin,  mutta että myös eTwinning tulisi olemaan mukana tulevissa projekteissa.

Kiitos koulutuskutsusta, Cimo!

Seminaarituliaisina uusi projekti

Minulla oli ilo osallistua eTwinning-lähettiläiden seminaariin Rodoksella syys-lokakuun vaihteessa. Meitä oli siellä neljä suomalaista, kolme lähettilästä ja opetushallituksen edustaja. Yhteensä lähettiläitä ympäri Eurooppaa oli noin 150. Suurin osa meistä on opettajia.


Kun on ollut eTwinnigissä mukana niin kauan kuin minä olen, tapaa tällaisissa kokoontumisissa väistämättä vanhoja tuttuja. Niin nytkin! Projektikumppanuudet ovat monien kohdalla muuttuneet ystävyyssuhteiksi.


eTwinning on tuonut minulle henkilökohtaisesti hyvin paljon. Projekteja eri ikäisten oppilaiden kanssa yli kymmenen vuoden aikana on miltei viisikymmentä. Aivan tolkuttoman suuri määrä, kun sitä nyt ajattelee. Mutta se kertoo osaltaan siitä, miten hyvänä välineenä oppimiseen minä pidän eTwinnigiä.


Olen myös osallistunut monenlaisiin koulutustilaisuuksiin. Määrällisesti enemmän olen ollut itse kouluttajan roolissa, mutta antoisaa on ollut myös saada olla oppijana itse. Rodoksella oli laadukkaita työpajoja ja me vanhat konkarit juttelimmekin siitä, että pelkästä luennoinnista on siirrytty entistä enemmän tekemiseen, osallistamiseen ja ryhmätöihin. Kirjoitin muuten omaan blogiini jutun niistä minulle uusista sovelluksista, joihin tässä seminaarissa tutustuin.


Tapasin Rodoksella ensimmäistä kertaa islantilaisen Koldrunin, jonka kanssa minulla on ollut jo kolme kertaa eTwinning-projekti. Olemme siis toimineet perustajina, mutta kyseessä on kuitenkin ollut aina projekti, johon on yritetty löytää edustaja joka ikisestä eTwinning- ja eTwinningPlus -maasta.


Alakoulun nuorimmat oppilaat ovat piirtäneet eri vuosina kevätkukkia, -lintuja ja -perhosia. Yksi kuva on lähetetty jokaiseen toiseen osallistujamaahan ja muutaman viikon sisällä omalle koululle on saapunut 30-40 kirjekuorta, joista on paljastunut sen vuoden kasvi tai eläin.  Ne on sitten kiinnitetty näkyvälle paikalle koulussa milloin pahvipuuhun, milloin paperinurmikon päälle.

Nyt päädyimme Koldrunin ehdotuksesta villieläimiin. Perustimme siinä hotellin aulassa projektin, jonka nimeksi tuli "The land full of wild animals". Nyt etsimme projektikumppaneita yhteistoimin. Minun koulussani 3.-4. -luokkalaiset piirtävät tällä kertaa eläimet. Niihin tullaan myös liittämään vähän tietoa kyseisestä eläimestä englanniksi. Täällä kotimaassa oppilaat siis aloittavat ottamalla selvää Suomen villieläimistä ja valitsemalla sopivat tähän juttuun.


Rakentelin äsken vähän Twinspacea, eli projektialustaa. Lisäsin sinne kaikkien maiden listan, jotta mukaan liittyneet opettajat voivat käydä kirjoittamansa nimensä oikealle kohdalle. Etsimme vain yhtä koulua kustakin maasta, kirjanpito on siis tarpeen. Tässä projektissa ei pyritä siihen, että oppilaat tutustuvat kunnolla toisiinsa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta koko Euroopan eläimistä ja herättää lapset miettimään asioita laajemmin.


Tein myös Googleen taulukon, jonka linkitin projektin sivulle. Kaikki käyvät kirjoittamassa sinne osoitteensa, jotta kirjeet löytävät sitten perille. Tästä se taas alkaa!

Joskus on mielekästä etsiä uusia ihmisiä, mutta vanhan, hyväksi todetun kumppanin kanssa on todella vaivatonta aloittaa uusi projekti! Oikein mukava seminaarituliainen!

Europeiska språkdagen

Varje år sedan 2001 är den 26. september den europeiska språkdagen. Det var på initiativ av EU och Europarådet som man kom fram till att man bör en gång om året lyfta fram språk och språkinlärning som något viktigt, roligt och intressant. För det är det ju!

Ibland kan det kännas att man inte lyckas förmedla detta till eleverna så bra som man skulle vilja.
Man jobbar med böcker som läromedelsförfattare gjort så intressanta som de kan, men då och då
smyger det kanske in en fundering om hur relevanta de är för just den här elevgruppen som jag
har… En lärobok berättar om hur huvudpersonerna var och simmade och trodde att de stötte på en
haj, en annan berättar komiskt om att falla av en kamel. Någon lärobok tar upp vilka bus man kan
råka ut för som hundvakt. Och så försöker man som lärare uppmuntra eleverna till att berätta om
egna liknande upplevelser, eller hitta på liknande, eller kanske berätta om roliga semesterhändelser.
Problemet blir lätt att alla känner redan varandra; de har redan hört varandras bästa anekdoter. Och det är dessutom mycket lättare att berätta om dem sen på rasten på eget modersmål.

Men tänk om man har ett eTwinning-projekt, med en klass där man också håller på att lära sig
samma språk. Det behöver inte vara något väldigt stort och ambitiöst, man får gärna börja med det lilla. Det kan vara att man skriver till varandra och kanske har en chat i slutet av året. Eller skickar en videohälsning om det är svårt att få tiderna att passa ihop.

Man får så mycket ut av det; både som elev och som lärare. Som lärare får du en eller flera
lärarkompanjoner i andra länder som tillsammans med dig funderar ut lämpliga teman och mål. När
ni jobbar får du se en helt annan grad av motivation än med vanliga hemuppgifter. Eleverna vill
verkligen få reda på saker om eleverna i de andra länderna, och de vill verkligen berätta något för
dem också. Varje tema blir mer varierat än det annars skulle bli, och det blir definitivt mer
elevcentrerat. Det är språkinlärning där man ser direkt varför vi lär oss främmande språk– för att kunna kommunicera, dela med oss av våra erfarenheter och bekanta oss med varandra oavsett hemland.

Blev du inspirerad och vill sätta igång? Ta och registrera dig på eTwinning och titta på alla fräscha idéer som finns där. Och känner du att du behöver hjälp, så finns såväl teamet på
UBS som ambassadörerna där för dig – gratis!

Här kan ni provlyssna på de 24 officiella språken i EU

Anne Levon
eTwinningambassadör

Yhdessätekemistä suunnitelman mukaan - Mistä on hyvä hanke tehty?

Ensimmäinen eTwinning-projektini sai alkunsa, kun olin Wienissä kontaktiseminaarissa vuonna 2012. Kaikki oli silloin uutta, eikä minulla ollut erityisiä laatutavoitteita projektille. Ensimmäisenä vuotena olin mukana muutamassa erilaisessa projektissa, jotka olivat kontaktiseminaarin lisäksi löydetty eTwinningin kautta (“löydä etwinnaajia”). Toisena vuotena halusin oppia lisää erilaisia työkaluja ja mietin, miten projekteista saisi toimivampia ja ehkä laadukkaampiakin.

Kaksi vuotta sitten osallistuin oppimistapahtumaan, jossa opetettiin eTwinning laatumerkistä ja miten sen voi saavuttaa. Oppimistapahtuman jälkeen päätin, että seuraavana vuonna panostaisin projekteissa enemmän laatuun kuin määrään.

Suunnitelmallisuus

Perusidea on yksinkertainen. Suunnittele ennen kuin teet. Hyvän alkusysäyksen projektiin saa, kun lukee eTwinning-portaalista laatumerkin kriteerit. Tässä vaiheessa ei tietenkään tarvitse päättää, hakeeko laatumerkkiä myöhemmin, mutta se on hyvä lähtökohta.

Seuraavaksi kannattaa etsiä hyvät kumppanit projektiin. Perustajia projekteissa on yleensä kaksi ja sitten valitaan tarvittaessa lisää partnereita. Sanonta “hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” sopii hyvin myös eTwinning-projektiin. Minun mielestäni kannattaa suunnitella mieluummin pieni ja lyhytkestoinen projekti kuin koota suuri projekti, jossa käytetään paljon erilaisia työkaluja ja jossa on paljon kumppaneita. Joka tapauksessa tärkeää on, että projektilla on yhtenäiset tavoitteet ja selkeä suunnitelma aikatauluineen. Luonnollisesti projekti on linkitetty opetussuunnitelmaan tai tutkinnon perusteisiin ja siinä on jokin pedagoginen innovaatio.

Yhteisöllisyys

Etwinning-projektin perusidea on yhteinen tekeminen. Projektilla olisi hyvä olla kaksi vetäjää. Jos vastuu on vain yhdellä opettajalla, saattaa tulla ongelmia jossain vaiheessa. Joskus käy myös niin, että joku alkaa vetämään projektia eri tavalla, kun se on suunniteltu. Jos idea on hyvä, mikä siinä. Mutta mielestäni perustajilla on kuitenkin vastuu projektin viemisestä loppuun.

Projektissa pitää näkyä yhteistyö. Joskus käy niin, että projektissa ei tehdä varsinaisesti yhteistyötä opiskelijoiden kesken, vaan molemmat tekevät omia tehtäviään. Olen kokenut, että ehkä hankalampi mutta kuitenkin lopputuloksen kannalta hedelmällisempi projekti on silloin, kun opiskelijat työskentelevät yhdessä kansainvälisissä ryhmissä.

Tuloksellisuus

Projektin tavoitteena on saavuttaa jokin lopputulos. Se voi olla aika pienikin, mutta tärkeintä olisi, että kaikki osapuolet hyväksyvät tavoitteen, jonka eteen tehdään yhdessä töitä. Se voi olla esimerkiksi yhdessä tehty seinäkalenteri tai yhdessä toteutettu tutkimus nuorten elämästä.

Onko sinulla ollut hyvä projekti, joka ansaitsee tunnustusta?

Nyt hakemukset sisään, sillä Suomessa laatumerkkihakemusten seuraava dead line Suomessa on 15.9. Laatumerkkiä haetaan eTwinningLivestä Projektit-välilehden alta. Oman maan kansallinen tukipalvelu (NSS) arvioi laatumerkkihakemukset ja ilmoittaa sinulle projektin laatukriteerien täyttymisestä.