Hyödyllisiä some-opintoja pohjoismaisessa lähettilästapaamisessa

Mitä haluan tällä blogipostauksella sanoa? ETwinning on mahtava ja opettajalle äärimmäisen tarpeellinen verkosto. Kenelle suuntaan viestini? Opettajakollegoille!

Innostuneet terveiset pohjoismaisten eTwinning-lähettiläiden kokoontumisesta Ruotsin Marstrandissa 28. - 30. elokuuta. Koolla oli nelisenkymmentä henkeä Tanskasta, Norjasta, Ruotsista, Islannista ja Suomesta. Suomesta meitä oli mukana Riikka Aminoff Opetushallituksesta sekä neljä eTwinning-lähettilästä.

Minulle tapaamisen kiinnostavinta antia oli työskentely, joka avasi sitä, miten sosiaalisessa mediassa voisi viestiä tarkoituksenmukaisemmin. Sosiaalisen median merkitys aukeni entistä kirkkaammin. Asioita meille oli opettamassa Lena Leigert, joka on vastikään kirjoittanut asiasta sosiaalista mediaa käsittelevän kirjan.

Aina pitää miettiä, mitä haluaa sanoa ja kenelle viestin suuntaa. Mitä lukijoiden/kuulijoiden tulisi tietää, mistä pitää ja mitä tehdä? Millainen tunne tulee somessa jaetusta? Mitä somekanavia käyttää? (Taas on kyse kohderyhmästä, sillä eri ihmis- ja ikäryhmät käyttävät sosiaalista mediaa eri tavoin.) Mihin sävyyn haluaa kertoa?

Tämä on tuttua asiaa kaikille tekstejä kirjoittaville, mutta asioita käytiin lävitse lähettilään työn kannalta omakohtaisesti. Eri ikäryhmät käyttävät erilaisia kanavia. Ryhmissä muutettiin asiallinen mainos provosoivaksi ja humoristiseksi. Äidinkielen opettajalle ei olisi voinut löytyä hauskempaa ja hyödyllisempää jatkokoulutusta.

- Minua tämä herätti ajattelemaan asioita syvällisemmin, sanoi Antti Piiroinen. Täytyy paremmin miettiä, kenelle suuntaa postauksia ja millaisen kuvan antaa asioista. Antti esitteli tapaamisessa myös suomalaisten eTwinning-lähettiläiden blogia ja siihen liittyviä lukutilastoja. Lukukauden alku ja opetussuunnitelmien muutosajat ovat vilkkaimpia lukemisaikoja. Varhainen kielenoppiminen ja varhaiskasvatuspegagogiikka olivat suosituimmat aiheet viime vuosina. Blogiin löydetään useimmiten Facebookin kautta.

- Tämä oli mahtavan hyvä koulutus, totesi Siw Kyrkslatt Ahvenanmaalta. -Täällä oli sekoitettu taitavasti käytännön työskentelyä ja teoria-asiaa. Pidin kovasti tapaamisen turvallisesta ilmapiiristä.

Tapaamisesta löytyi myös hauskoja sovelluksia opetuskäyttöön. Clips, yksinkertainen elokuvanteko-ohjelma, oli uusi tuttavuus osalle osallistujista. Katja Wiede veti hauskan Gimkit-session pohjoismaiden tietämyksestämme. Eri maiden tiimit järjestivät erilaisia brainbrake-hetkiä, joissa liikuttiin ja tutustuttiin toisiin paremmin. Tapaaminen oli järjestetty pedagogisesti viisaasti, sillä asian lisäksi mukaan tarttui erilaisia ryhmäyttämisharjoituksia.

eTwinning Koulu -nimike

Kokoontumisessa pohdittiin myös eTwinning Koulu -leiman merkitystä kouluille tehdyn kyselyn pohjalta. Riikka Aminoff esitteli tehtyä kyselyä. Miten nimike on vaikuttanut toimintaan? Selvästi se on tuonut näkyvyyttä ja toisaalta ohjannut toimintaa entistä suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi. Kansainvälisyys tulee osaksi koulun toimintatapaa. Jos olet kiinnostunut tutustumaan tutkimuksen kaikkiin vastauksiin, ota yhteyttä NSS:n Riikkaan, niin hän voi lähettää ne sinulle.

Itse esittelin oman koulumme, Ylitornion yhteiskoulun lukion eTwinning-projekteja. Toivoisinkin, että eTwinning leviäisi enenevässä määrin rikastuttamaan myös lukioiden toimintaa. Projektien ei tarvitse olla valtavia, vaan on parasta lähteä liikkeelle tekemällä pieni yhteinen, kurssiin kuuluva tehtävä kumppanikoulun kanssa. 

Projektit yhdistävät mainiosti esimerkiksi mediaopetusta, kirjallisuutta, tvt-taitoja ja kieliä. Samalla tulee integroitua eri oppiaineita.

Olen iloinen siitä, että kouluruotsillani pystyin osallistumaan tapaamiseen, ymmärtämään valtaosan asioista ja välillä jopa keskustelemaan på svenska. Vanha ruotsinopettajani olisi myös ollut ylpeä siitä!