STEP ONE
Olen tehnyt vuosien varrella useita eTwinning-projekteja. Nyt on muutama vuosi mennyt, ettemme ole syystä ja toisesta käynnistäneet opiskelua eurooppalaisen kumppanin kanssa. Uuden opiskelijaryhmäni myötä eTwinning tuntui taas ajankohtaiselta. Koronan myllertäessä eTwinning taitaakin olla miltei ainoa toteutettavissa oleva tapa kansainväliseen kanssakäymiseen.
Aloin etsiä projektia ja kumppania. Alun perin ajatus oli tehdä jotakin kasiluokkalaisten oppilaitteni kanssa historiaan ja erityisesti toiseen maailmansotaan liittyvää. Näkökulmana olisi oman kotikaupungin tapahtumat toisen maailmansodan aikana. Oppilaiden kanssa en vielä tässä vaiheessa käynyt keskustelua projektin toteutuksesta vaan keskityin sopivan kumppanin löytämiseen. Se on tärkeä projektin onnistumisen kriteeri tässäkin kumppanipalvelussa.
Päätin aloittaa yleisesti ja menin eTwinning-portaalin ja “Etsi projektikumppania”-haun kautta siirryin kumppanifoorumiin. Valitsin kategoriaksi 12–15-vuotiaat. Projekteja oli parisen tuhatta ja viestejä rutkasti enemmän. Päätin ensin tutkia tuoreimmista viesteistä sattuisiko niistä löytymään kiinnostavaa aihetta. Myöhemmin aioin tehdä tarkemman haun ja kenties oman projekti-ilmoituksen. En haluaisi projektia, jossa on useita kumppaneita vaan kenties yksi tai kaksi koulua. Tutkimaan.
Aika paljon haetaan ihan kirjeenvaihtoon (pen pals). Kas, luulin semmoisen olevan jo ohi. On myös hyödyksi, jos projektin idea on nähtävissä otsikossa ja sellaisella kielellä millä projekti on tarkoitus tehdäkin. Melko nopeasti käy ilmi, että ihan sattumanvaraisesti kumppanin haku ei tuota tulosta ja toivottuja vastauksia. Paras siirtyä siis laajennettuun hakuun.
Rajaan kieleksi englannin, oppilaiden iäksi 12–15, aiheeksi historian. Hakusanaksi laitan Second World War. Nyt löytyi neljä kontaktia, joista kaksi tuntui oikein kiinnostavalta. Tutkin tarkemmin. Ensimmäinen projekti on Virosta. Laitan opelle viestin kiinnostuksestani. Projektin suunniteltu ajankohta ei sovi aivan meidän hissan aikatauluun mutta ollaan joustavia. Vastaan myös toiseen, italialaisen opettajan projektiehdotukseen. Tässä hankkeessa tutustuttaisiin johonkin toisen maailmansodan henkilöön ja kotiseudun vaiheisiin toisessa maailmansodassa. Toiveenani että paikallisuus saada nivottua siihen. Jään odottamaan vastauksia.
STEP TWO AND BACK STEP
Täytyi käydä päivittäin tarkastamassa eTwinning-sivuilla koska en laittanut vastaukseeni muuta sähköpostiosoitetta. Ilmoitus eTwinning-sivuilta tulee kuitenkin työsähköpostiini automaattisesti. En muistanut, että se toimii näin. Laitoin myös kolmannen vastauksen ranskalaisopelle. Hän oli näemmä laittanut ehdotuksensa heinäkuun alussa, joten voi olla, että ovat jo aloittaneet. Tuskinpa, vastahan Euroopassa palailtiin kesälomilta. On yllättävän vähän kuukausia, kun kaikki eurooppalaiset koulut ovat samaan aikaan käynnissä. Odotellaan vastauksia.
Ja vastaus tuli! Italialaisen opettajan idea vaikutti kiinnostavalta ja sopivalta. Hän vastasi parin päivän päästä. Mukana olisi myös koulu Puolasta ja Unkarista. Vastaus tuli eTwinning-sivuille mutta jatkamme alkusuunnittelua myös omien sähköpostien välityksellä. Tästä varmaan vielä rekisteröidään kumppanuus ja projekti. Kivaa.
Vaan kävipä niin, että projekti olikin jo täyttynyt. Harmi. Siis tekemään omaa projektiehdotusta. Kokeillaan löytyisikö sillä tavalla kumppaneita.
Tein ehdotuksen projektista, jossa tutustumme paikkoihin mihin kotikaupunkia on pommitettu tai missä muutoin on muistoja toisesta maailmansodasta. Aluksi toki tutustumme toisiimme, kouluihimme ja kaupunkeihimme eri välineiden avulla. Työt tehdään, tai ainakin kootaan projektin Twin Spaceen eTwinning- portaalissa.
STEP THREE
Pidin muutaman päivän taukoa ja kävin kurkkimassa eTwinning liveä, olisinko saanut vastauksia. Ei mitään. Hmm. Outoa luulisi jonkun kiinnostuvan koska aihe koskettaa monissa maissa. Ja sitten. Dadaa! Kun menin kohdasta “etsi projekteja” omaan ehdotukseeni olinkin saanut kuusi viestiä! Jippii. Osa oli laittanut sähköpostiosoitteensa, joten heille lähetin viestin, että otan pikapuolin yhteyttä.
Osalle vastasin eTwinning Liven kautta, että laittaisivat minulle sähköpostia. Seuraavaksi hahmottelemme yhdessä, kuinka projekti toteutetaan. Toki minulla on alustavat suunnitelmat mutta katsotaan mitä muut tuovat mukanaan. Tässä vaiheessa ajattelen, että aluksi vaihdamme sähköpostiviestejä ja sitten pidämme opettajien kesken videokokouksen Twin Spacessa. Jännää.
Sain opettajilta vastaukset. Laitoin hakuilmoitukseeni lisäyksen, että meitä on jo tarpeeksi, jotta ei tulisi enää uusia ehdokkaita (niitä voi tulla paljonkin). Nyt on mukana kaksi koulua Puolasta, kaksi Italiasta, yksi Hollannista ja yksi Turkista. Huh. Kokemukseni on ollut, ettei kannata kovin suurta määrää osallistujia haalia projektiin mutta menköön. Pidetään tämä simppelinä.
READY TO GO 
Alustavasti ajattelin ajankäytöksi kaksi viikkoa tutustumiseen toisiimme ja koti kaupunkeihimme, kaksi viikkoa esitysten valmistamiseen ja vielä mahdolliset kaksi viikkoa vanhainkodin kokemusasiantuntijan haastatteluun (etänä toki). Tutkimme ja kommentoimme toistemme töitä.
Projektin rekisteröimiseen tarvitaan kaksi koordinoijaa. Italiainen ope suostui. Miltei jokaisessa koulussa on pandemian tähden erityisjärjestelyjä, mutta kaikki ovat innolla lähdössä mukaan.
Ennen syyslomaa kävimme Porvoon keskustassa räpsimässä kuvia ja fiilistelemässä oppaan johdolla veteraanihuoneella. Eiköhän näistä saada valoa ja intoa pimenevien päivien aherrukseen.
Tarkemmin kumppanihaun kiemuroihin voit tutustua tämän selkeän opasteen avulla: http://www.orivedenkoulut.net/tiedostot/2020/eTwinningia-aloittelijalle-2.pdf
Pasi Siltakorpi
Erityisluokanopettaja
Porvoo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti