eTwinning jatkaa entisellään uudella alustalla

Helppoa ja sujuvaa

Syksyn 2022 aikana pidimme toisen eTwinning-lähettilään Tiina Sarisalmen kanssa sarjan peruskoulutuksia. Aloitimme syyskuun lopussa aivan perusteista. Kerroimme eTwinningin uudesta ympäristöstä, EU login -tunnuksen teosta, oman profiilin luonnista ja muokkauksesta, siis aivan perusasioista. Paineitakin oli, kun komissio kesän ja alkusyksyn aikana perusteellisesti uudisti eTwinning-sivustoa. Hieman mietitytti miten aloittaa, kun aivan äskettäin oli omatkin opit ajateltava uudelleen. Yllätys olikin sitten, kuinka helposti ja sujuvasti kaikki kävi. Asiat sujuivat aivan kuin ennen.

Ensimmäisessä vaiheessa huolta tuottivat ne alustan osiot, joita ei vielä ollut ehditty ohjelmoida kuntoon. Niiden kohdalla saatoimme vain vakuuttaa, että kyllä tämä toimii, ehkä jo huomenna, niin kuin sitten useammassa tapauksissa kävikin. 

Ympäristön toimivuus lisääntyy vauhdikkaasti

Seuraavaan koulutukseen oli jo helpompi mennä kun ohjelmointikin alkoi olla kunnossa.  Kävimme läpi hyvän projektin ominaisuuksia, kumppaninhaun perusteita projektin suunnittelua ja sen perustamista. Uusi alusta alkoi jo tuntua tutulta ja eTwinningiin niin kiinteästi kuuluva tekemisen ilo nosti vahvasti päätään. TwinSpace-koulutukset oli mukava viedä läpi.

Peruskoulutukseen osallistujat eivät vielä välttämättä tiedä mikä uusi eTwinning on tai miten siellä toimitaan eivätkä he välttämättä osaa tehdä siitä kysymyksiä. Monenlaisia kommentteja koulutusten aikana silti heräsi. Mutta vaikka alusta oli uusi ja vieraskin, kysymykset ja kommentit eivät koskeneet sitä. Eniten tahdottiin tietää mihin kaikkeen eTwinningiä voi käyttää.

Moni asia on muuttunut. Hyvällä syyllä voidaankin kysyä mikä uudessa eTwinningssä on vanhaan verrattuna toimivaa ja mikä ei. Tähän on sinänsä helppo vastata: uusi on aivan yhtä hyvä kuin vanhakin. Erilaisia ne kuitenkin ovat. Uudessa järjestelmässä voi tehdä monia asioita, joihin vanha ei taipunut. Esimerkiksi tiedostokansioihin voi tehdä allikansioita ja TwinSpaceen sivuja lisätessä voi alasivuja panna haluamaansa numeroituun järjestykseen. Tätä ominaisuutta vanhaan versioon usein kaivattiin mutta siinä sitä ei ollut mahdollista toteuttaa.

Uuden alustan käyttöä helpottaa jo vanhassakin mukana ollut käyttäjän tuki ja opastus, josta monia avoimeksi jääneitä asioita on mahdollista tarkistaa. Sieltä saa myös neuvoja eri toimintojen käytöstä ja ominaisuuksista. Sitä kannattaa käyttää hyväksi.

Koulutukset jatkuvat

Koulutuksia jatketaan varmaankin kevään aikana, sillä tarve eTwinningin perustietojen hallintaan on aina suuri. Pitää osata antaa itsestään oikeanlaiset tiedot, jotta tulee löydetyksi. Täytyy hankkia itselle kumppani, suunnitella hänen kanssaan tulevaa projektia ja projekti pitää pystyä perustamaan. Helppoa, mutta opastettuna vielä paljon helpompaa. 

Edelleen on tärkeää tuntea perusasioista TwinSpacestä, siis projektien työskentelyalustasta. Siellähän kaikki oppilaiden työskentely tapahtuu. Koulutuksessa käydään läpi jäsenten kutsuminen mukaan, yhteydenpitovälineet, aineistojen lataaminen alustalle ja niiden muokkaaminen ja sivujen luominen. Koulutusten aikana esitetään paljon erinomaisia, tarkentavia kysymyksiä. Niihin vastaaminen auttaa luomaan syvempää kuvaa eri osa-alueista.

Pidämme myös koulutuksia itse eTwinning-alustan käytöstä. Niiden kesto on lyhyempi, sillä koulutettavat ovat jo kokeneita eTwinnareita, jotka haluavat tietää, miten uusi alusta eroaa vanhasta. Näistä koulutuksista meillä ei vielä ole kokemuksia, mutta uskomme että myös tällaiselle osaamiselle on tarvetta.

eTwinning-webinaarit ja -tapahtumat ja niihin ilmoittautuminen löytyvät Opetushallituksen tapahtumakalenterista.

Yrjö Hyötyniemi

ITK-konferenssin satoa - Oppijan perustaidot

Lokakuun alussa järjestettiin Hämeenlinnassa ITK-konferenssi, joka on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen tapahtuma. Minulla oli ilo osallistua tapahtumaan, koska meidän koulun eTwinning-projekti "A wonderful journey" palkittiin yhtenä vuoden parhaista projekteista Suomessa.

ITK-konferenssin paikkana Aulanko

ITK-konferenssissa on todella paljon asiantuntijaluentoja ja oli todella vaikea valita laajasta ohjelmasta itselle kaikkein sopivimmat esitykset. Avajaisissa valtiosihteeri Puumala kertoi 6 tärkeää teesiä, joista tarttui käteeni perustaidot. Minulle ammatillisena opettaja yksi tärkeä aihe on työelämän perustaidot, joita tarvitaan niin nyt kuin tulevaisuudessa ja niitä tarvitaan kaikilla aloilla. Näitä taitoja opiskelemme niin omassa koulussa kuin erilaisissa kansainvälisissä projekteissa. Puumalan esityksen lisäksi uudet lukutaidot tulivat esille myös monessa muussa esityksessä. 

Päivän toiseksi nostoksi valitsin keskustelun, jonka aiheena oli digitaalinen sivistys - kolme eri näkökulmaa. Esityksestä nousi esiin lukutaidon merkitys ja ongelmanratkaisu. Joalin Loukamaa antoi vinkkejä meille opettajille siitä, että meidän pitäisi olla siellä missä oppijat ovat. Hän kertoi omasta kokemuksestaan, miten opettaja oli tehnyt heihin vaikutuksen olemalla mukana ajassa. Esityksessä painotettiin mm. algoritmien merkitystä ja oikeissa kanavissa toimimista. Ajattelin testata Joalinin esimerkkiä opiskelijoillani ja katsoa mihin se johtaa - toivottavasti hyviin oppimiskokemuksiin ainakin.

Mitä tarkoittaa digitaalinen sivistys? - paneelikeskustelu

Toisen päivän aamuna osallistuin työpajaan, jonka aiheena oli Luova tuottaminen on tulevaisuuden halautuin taito. Tosin aihe oli vaihtunut niin, että tulevaisuus oli korvattu tällä hetkellä. Luovuus on eri kouluasteilla tärkeä taito. Oppijat ovat nykyään aktiivisia, yhteistoiminnallisia tiimityöskentelijöitä, jotka ratkovat erilaisia ongelmia.

Sari Lanton mukaan luovuus kuuluu kaikille ja koulun tulisi tarjota oppijoille mahdollisuus tuoda omat vahvuudet näkyväksi. Ongelmia ratkaistaan yrityksen ja erehdyksen kautta ja erilaiset roolileikit antavat mahdollisuuden
luovuuteen. 

Lisätietoa aiheesta saa mm. uudetlukutaidot.fi ja työelämän perustaidoista alla olevasta kuvan listasta.

Jos olet kiinnostunut ITK-konferenssista tulevaisuudessa, seuraava konferenssi  järjestetään Hämeenlinnassa 19.-21.4.2022.

Laatua tekemiseen – iloa oppimiseen!

Minkälainen on laadukas kansainvälinen yhteistyöprojekti? Kriteerejä voisi luetella loputtomiin ja samalla pikkuhiljaa tukahduttaa opettajien ja oppilaiden orastavan kiinnostuksen. 

Mikään projekti ei ole samanlainen kuin muut, vaikka aihepiiri ja formaatti olisivat samat. Hyvä projekti lähtee osallistujien tarpeista, on prosessina joustava ja aina tekijöidensä näköinen.

Ilo

”Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.” Minulle eTwinningissä parasta oli saada nähdä oppilaissa syttynyt oppimisen ilo. Ilo nousi aidoista kohtaamisista, siitä, että unohdettiin hetkeksi oppikirjat ja hypättiin oikeaan maailmaan. Oma arkipäivän elämä (”aina tätä samaa”) tuli näkyväksi ja merkitykselliseksi, kun kumppanioppilas osoitti kiinnostusta, kyseli ja ihmetteli (”Tarjotaanko teille koulussa ilmainen ateria?”). Oma koulu ja lähiympäristö (”tylsää, tylsää”) näyttäytyivät kiinnostavina ja antoisina, kun niitä tarkasteli kreikkalaisin silmin (metsä, järvet, ladut, jäähalli). 

Olisiko niin, että (oppimisen) ilo usein syntyy, kun tulee tunne, että sen sijaan, että ollaan koulussa ja luokkahuoneessa ja opiskellaan asioita, ollaankin oikeassa maailmassa ja tehdään oikeita asioita. Viime mainittuun liittyvät positiiviset elämykset ja tunteet vahvistavat oppimista ja tekevät pysyviä jälkiä muistiin.

Kuva: Jenni Decandia

Motivaatio

Olimme aloittaneet uuden eTwinning-projektin. Oppilaat olivat kirjoittaneet itsestään pienet esittelyt keskustelualueelle ja menimme kaikki yhdessä pari päivää myöhemmin tutkimaan, oliko kukaan saanut vastauksia. Eräs oppilaistani, poika, jolla oli aika huono itsetunto eikä kielen opiskelukaan oikein sujunut, tuli luokseni säteillen ilosta. ”Opettaja, opettaja, olen saanut kirjeen. En ole koskaan elämässäni ennen saanut kirjettä. Voinko vastata heti? Opettaja, miten sanotaan…, miten kysytään…?” Siinä olisivat kostuneet paatuneemmankin open silmät.

Halu kertoa, viestiä ja käyttää vierasta kieltä syttyi siinä hetkessä, tosielämän kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa.

Kuva: Pixabay

Onnistumiset

Monelle ei itsensä ilmaisu kirjoittamalla ole luontevaa tai helppoa. Lukeminenkin ahdistaa. Somea selataan ja syötettä silmäillään. Jos osallistutaan aktiivisemmin, ladataan kuvia tai keloja tai meemejä. Kuinka usein muistamme kysyä oppilailta: Mikä on sinun supervoimasi? Haluatko tehdä videoklippejä tai meemejä? Olisiko sarjakuva tai juliste sinun juttusi? Tykkäätkö jutella ja pohdiskella ryhmässä vai teetkö mieluummin yksin? 

Mitä pienempi lapsi, sitä vilpittömämmin hän ihastuu omista tuotoksistaan ja on niistä ylpeä. Lapsilla luovuus ei tunne rajoja. Miten me onnistumme nujertamaan lapsen luovuuden jo yläkouluun mennessä? Voisiko yksi syy olla se, että kaikkien on tehtävä sama asia, samalla tavoin, samassa ajassa, mallin mukaan? Vain yksi vastaus on oikea. No, ehkä värin saa itse valita. Ei juuri kannusta innovoimaan.

eTwinningissä tehdään yhdessä. Jokainen voi hyödyntää omia supervoimiaan. Voidaan tehdä kumppaniluokan kanssa vaikka digilehti, jossa on lyhyitä juttuja, verkkotehtäviä, pikkuvideoita, esityksiä, sarjakuvia ja mitä vain sovittuun teemaan liittyvää päähän pälkähtää. Tai olisiko lehdessä omat osastot eri asioille: urheilulle, kulttuurille, luonnolle, ajankohtaisille asioille jne. Kaikki upotettuna yhteiselle alustalle esimerkiksi Twinspaceen.

Kuva: Jenni Decandia

Laatu

Laatu syntyy monista asioista. Osa niistä on helposti todennettavia tai mitattavia, kuten kuinka hyvin hankkeen tavoitteet liittyvät opetussuunnitelmaan ja onko nämä tavoitteet saavutettu. Tai kuinka paljon oppilaat tekevät yhdessä, mieluiten yli maiden rajojen, pareissa tai pienissä ryhmissä ja miten eri laaja-alaiset taidot kehittyvät hankkeen aikana.

Tärkeää on myös osallistaa erilaiset oppijat (omien vahvuuksien hyödyntäminen) projektin kaikissa eri vaiheissa. Kun oppilaat osallistuvat jo alkuvaiheessa projektin ideointiin, aiheen valintaan ja suunnitteluun, he samalla sitoutuvat koko prosessiin loppuarviointiin saakka.

Mutta miten mitataan oppimisen iloa, motivaatiota, luovuutta ja onnistumisen elämyksiä? Ovatko ne sittenkin laadukkaan oppimisen tärkein tekijä.

Levin kansainvälistymistapahtuman satoa kv-toiminnan suunnitteluun

Syyskuun alussa Opetushallitus järjesti kansainvälistymistapahtuman pohjoisen kouluille Levillä. Paikalle oli saapunut lähes 50 osallistujaa ympäri Suomea. Tapahtuman teemana oli kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus, osallisuus ja digitaalisuus. Tapahtuma oli monipuolinen - siellä oli erilaisia luentoja ja työpajoja, joihin sai osallistua oman alan ja tarpeiden mukaan. Järjestimme Liisi Airaksen kanssa työpajan, jonka aiheena oli kansainvälinen yhteistyö ammatillisessa koulutuksessa.

Lyhyen alustuksen ja esimerkkien jälkeen osallistujat pääsivät suunnittelemaan oman organisaation toimintaa luomamme työpaperin avulla. Osallistujien tausta vaihteli suuresti - joidenkin organisaatiot olivat jo todella pitkään tehneet kansainvälisyystoimintaa kun taas toiset olivat ottamassa ensiaskeleitaan kansainvälisyyden saralla.

Mistä aloittaa kansainvälisen toiminnan / hankkeen suunnittelu?

Aluksi on hyvä lähteä liikkeelle määrittelemällä toiminnan tavoitteet ja mitä aikoo tehdä. Mieti, haluatko aloittaa kotikansainvälisyydellä, suunnitella ryhmäliikkuvuuksia vai hakemalla rahoitusta opiskelijoiden liikkuvuuksiin esimerkiksi työelämäjaksoille tai opettajien koulutuksiin ja job-shadowingiin. Ensiaskel kansainvälisyyteen voi olla esimerkiksi kotikansainvälisyys, johon ei tarvitse hakea erikseen rahoitusta. Se voi olla kansainvälisten vieraiden isännöintiä, vierailua koululla tai vaikka eTwinning-projekti. Mikäli haluat tehdä laajempaa kansainvälisyystoimintaa kannattaa miettiä, että haette Eraamus+ akkreditointia, jota voidaan pitää ns. kanta-asiakaskorttina Erasmus+ -toiminnassa.

Mieti toiminnan kohderyhmä -  ketkä osallistuvat kansainväliseen toimintaan ja ketä tämä toiminta hyödyntää. Yhteistyökumppanien valinnassa kannattaa myös olla tarkka - kenen kanssa teet yhteistyötä ja millä perusteella valitset partnerit. Pohdi myös, mitä lisäarvoa he tuovat teidän toimintaan ja miten te mahdollisesti voitte auttaa heitä omilla toimillanne.

Suunnittele milloin toimintanne/hankkeenne toteutus olisi. Hahmottele aikataulua ja miten etenette valmistelussa varsinkin, jos haette rahoitusta. Tee työsuunnitelma konkreettisesta toteutuksesta. Hyvin suunniteltu aikataulu joustaa tarvittaessa, mutta yllätyksiä sattuu usein enemmän, jos työtä ei ole suunniteltu tarpeeksi.

Johdon tuki toiminnalle on tärkeää resursoinnin ja toiminnan jatkuvuuden kannalta. Linkitä toiminta organisaation strategiaan ja kehittämistarpeisiin. Toiminnan resurssointi on tärkeä vaihe. Miettikää yhdessä, tarvitsetteko rahoitusta toiminnallenne. Keskustelkaa, miten paljon aikaa suunnittelu ja toteutus vie. On tärkeää myös pohtia, kenen muun työpanosta tarvitaan. Etukäteen kannattaa myös selvitää, tarvitaanko toimintaan omarahoitusta.

Lopuksi, mutta ei mitenkään vähäisimpänä pohtikaa toiminnan vaikutusta. Mihin toiminnalla pyritään ja mikä tämän jälkeen muuttuu? Millaiset ovat vaikutukset eri tasoilla (yksilö/organisaatio, alue jne)?
Heräsikö tämän esityksen pohjalta sinulla kysymyksiä? Oletko huomannut, että Opetushallituksen kansainvälistymispalveluiden infotilaisuudet ovat taas syksyn tultua alkaneet? Mikäli tarvitset konsultointiapua, ole rohkeasti yhteydessä asiantuntijoihin. 

Jos haluat hyödyntää työpajassa käyttämäämme työpaperia, voit kopioda sen itsellesi.