eTwinning-projekti kasvoi Erasmus+-projektiksi ja vihdoin meille tuli vieraita Sodankylään

Olemme täällä Sodankylässä matkan päässä lähimmiltä lentokentiltä ja juna-asemilta, mutta juuri ennen hiihtolomaa koulumme muuttui kansainvälisyyden areenaksi. Olemme työskennelleet kolmisen vuotta Digital Storytelling-aiheen parissa, ensin eTwinning-projektissa ja sitten Erasmus+projektissa. Se pelastui koronan haitoilta eTwinning-yhteistyön ansiosta, sillä se mahdollisti työskentelyn yhdessä ilman fyysisiä kohtaamisiakin. Portugalin, Belgian, kahden Turkkilaisen koulun ja Espanjan kanssa olemme työstäneet projektimme aktiviteettejä virtuaalisessa liikkuvuudessa ja eTwinningin luomien etämahdollisuuksien avulla. Koronan väistyessä pääsimme ensin syksyllä 2023 opettajien tapaamiseen Portugaliin sopimaan tämän Erasmus+lisävuoden tehokkaasta käytöstä ja nyt vihdoinkin oppilaat kohtasivat kasvokkain lumisessa Sodankylässä, meidän uudessa koulurakennuksessa Tähtikunnan koulussa.

Viikkomme oli työntäytteinen. Maanantaina ja tiistaina työpajoissa oppilaat pääsivät työskentelemään kansainvälisissä ryhmissä kunkin maan legendojen ja myyttien parissa. Ideana oli, että jokaisen osallistuja maan opettajat valmistelevat työpajan valitsemastaan oman maansa myytistä ja toteuttavat sen omien vahvuuksien mukaisesti. Torstaina pääsimme nauttimaan tuotoksista ja näimme miten espanjalaiset myytit olivat muuttuneet peliksi, portugalilainen kuninkaallinen taru näytelmäksi, suomalainen kalevala draaman keinoin videoksi, turkkilaiset tarut kuvakertomuksiksi ja videoiksi ja belgialaiset legendat askarteluiksi, draamaksi ja tanssiksi. Pääsimme tutustumaan projektimaidemme kulttuureihin aivan uudella tavalla kuin ennen.

Toki tutustuimme myös Lapin ihmeisiin. Keskiviikkona menimme vieraidemme kanssa Jaakkolan porotilalle, jossa pääsimme syöttämään poroja ja reen kyytiin. Perjantaina kävimme joulupukkia tapaamassa Rovaniemellä ja Arktikumissa. Arktikumissa on näyttely, jossa on pienoismallit, mitä Rovaniemelle kävi sodassa ja se toi opettajien keskusteluihin vakavampaa sävyä. Turkkilaisille opettajille se muistutti miten heidän kotimaassaan on suuri suru maanjäristyksen jälkeen ja miten myös sen jälkeen kaikki on tuhoutunut. Näin jälkeenpäin ajattelen itse miten tärkeää on luoda hyvät välit projektimaiden välille, että voidaan puhua myös kipeistä ja vakavista asioista. Ajattelen myös miten yhteistyön myötä ymmärtää, että ihmiset olemme samanlaisia iloinemme ja suruinemme.

Luonto oli meidän vierailuviikolla aivan huippu. Pakkasta oli juuri sopivasti ja kaiken kruunasi revontulet. Olimme opettajien kanssa ravintolassa illallisella, kun viesti tuli: Nyt on revontulet! Muut ravintolassa olijat ihmettelivät, kun meidän pöytä tyhjeni kuin taikaiskusta. Koordinaattorina jäin sopimaan laskun ja sanoin ihmetteleville ranskalaisille (ei meidän seurueessa), että siellä on revontulet. Nämä näytti minulle revontulivahti-apista: " Ei ole, on vain 45% mahdollisuus." Minä selittämään, että työkaveri laittoi viestin, että näki ne, mutta eivät uskoneet minua. Toivottavasti hekin näkivät sitten toisena iltana.

Nyt tässä odotellaan, että päästäisiin tallentamaan koko viikon dokumentoinnit eTwinningin Twinspaceen, joka vielä odottaa siirtymistä uudelle alustalle. Käytimme dokumentointiin esim. Padlettiä ja eri kirjoitusohjelmia ja otimme paljon kuvia, jotka jaoimme Whatsappissa. Whatsapp on kyllä hyvä näihin projektiliikkuvuuksien tiedon siirtoon. Sillä sai kaikille isäntäperheille tiedon reaaliajassa ja kaikille vieraille samoin. Nyt viestiketjuissa suunnitellaan liikkuvuutta Espanjaan toukokuussa, jossa viimeistelemme projektin aktiviteetit ja valmistaudumme arviointijaksoon ja loppuraportointiin. Varmasti tästäkin projektista jää elinikäisiä ystäviä, niin aikuisille kuin lapsillekin.